Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan. Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa. Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin. Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli. Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä. On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa. Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus. Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa. Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään. Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle: 1. Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi. 2. Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan. 3. Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön. 4. Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta. Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin. Lue kannanotto: Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua Read More »

Vastuullisuus ICT-hankinnoissa

Vastuullisuus on yksi Istekin arvoista. Haluamme osaltamme olla mukana varmistamassa sitä, että hankkimamme tietotekniikan valmistus, toimitus ja käyttö tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Hankintojen vastuullisuudessa ei tule ajatella vain taloudellisia näkökohtia, vaan myös ympäristö ja sosiaalisia vaikutuksia muiden laatuvaatimusten ohessa. Kokonaistaloudellinen edullisuus on hankintojemme lähtökohta. Pyrimme huomioimaan laitteiden ja järjestelmien elinkaaren ja ympäristövaikutukset. Me Istekissä kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja olemme käynnistämässä työtä vastuullisuuden kriteerikirjaston luomiseksi. Tavoitteena on luoda toimintamalli ja valikoima erityisesti ympäristövastuun huomioimiseksi erilaisissa ICT-hankinnoissa kuten järjestelmä-, laite- ja kapasiteettihankinnoissa sekä ymmärtää mitä muun muassa datavastuullisuus ja planeettakeskeinen suunnittelu tarkoittavat osana ICT-palveluja. Hankintaan liittyvät vastuullisuusvaatimukset jakautuvat kolmeen näkökulmaan, joissa vastuullisuus voidaan huomioida – suunnitteluun, toimittajaan liittyviin vastuullisuusvaatimuksiin ja hankinnan kohteeseen liittyviin vastuullisuusvaatimuksiin. Laitteen tai palvelun suunnitteluvaiheessa määritetään 80 % ympäristövaikutuksista. Sen vuoksi ei ole merkityksetöntä, miten palvelut ja tuotteet suunnitellaan. Palvelun suunnittelun pohjalta pystymme muodostamaan vaatimuksia sekä toimittajaa, että hankinnan kohdetta koskien.

Vastuullisuus ICT-hankinnoissa Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. tuotantokauden 1. jakson kansikuva. Podin host Kati Tuovinen ja toimitusjohtaja Lasse Koskivuori istuvat autossa ja kamera kuvaa heitä edestä.

Teknologiaturvaajat-podcast kausi 2 jakso 1: Toimarin terveiset

Miten Istekin kasvu näkyy yrityksen ja toimitusjohtajankin arjessa? Entä mikä on inhouse-yhtiöiden yhteiskunnallinen rooli nyt ja tulevaisuudessa? Tässä Teknologiaturvaajat-podcastin jaksossa Kati Tuovinen ja kuuntelijat pääsevät mukaan Istekin toimitusjohtajan Lasse Koskivuoren työpäivään. Automatkalla Lasse ehtii kertoa yrityksen ajankohtaisia kuulumisia sekä keskustella yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa. Jaksossa Lasse ja Kati ovat matkalla tapaamaan Kuopion kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston puheenjohtajaa, joten Lasse avaa myös sitä, millaisia yhteistyö ja keskustelut omistajayhteisöjen kanssa ovat. Katso ja kuuntele jakso alta:

Teknologiaturvaajat-podcast kausi 2 jakso 1: Toimarin terveiset Read More »

BLOGI: Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuudessa

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä ensimmäisen kauden yhdeksännessä jaksossa keskustellaan kyberturvallisuudesta ja sen merkityksestä digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Studiossa asiasta jakavat ajatuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen ja palvelualuejohtaja Jouni Kurola sekä Istekin tekninen tietoturvapäällikkö Veli-Matti Lammentausta.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä.  Tietojen luottamuksellisuus on sote-alan toiminnan perusta  Kyberturvallisuus on erityisen tärkeää sosiaali-ja terveydenhuollossa, jossa tietojen luottamuksellisuus ja eheys ovat koko toiminnan perusta. Tietoturva keskittyy puhtaasti tuottamuksellisuuden ja eheyden turvaamiseen, mutta kyberturvallisuudessa mukaan linkitetään reaalimaailman ilmiöt. Lammentausta muistuttaa vielä resilienssin roolista: miten järjestelmät kestävät mahdolliset hyökkäykset?  ”Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuuden näkyväksi tekemisessä ja sen merkityksen havainnollistamisessa. Jos kyberturva pettää, vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vain tietokoneen toimimattomuus”, Korhonen painottaa.  Sosiaali- ja terveysalalla pohditaan paljon, ovatko arkipäivän työskentelytavat tietoturvallisia. Digitaalinen murros haastaa joka alan osaajat, koska esimerkiksi identiteettivarkaus voi kohdistua meistä jokaiseen. Siksi huolellisuutta ja tarkkuutta vaaditaan muun muassa siinä, millaisilla työvälineillä töitä tehdään ja millaisia sovelluksia niihin saa ladata.  ”Huolellinen asenne ja hyvät käytännöt muodostavat peruspohjan sille, että kykenemme vastaamaan ulkopuolelta tuleviin vaikuttamisyrityksiin tai jopa rikoksiin”, Kurola kertoo. Hyvinvointialueet varautuvat kyberhyökkäyksiin   Sosiaali- ja terveysalalla tärkeintä on, että minkä tahansa häiriön ilmaantuessa potilaiden hoitoa on mahdollista jatkaa mahdollisimman pitkälle. Hyvinvointialueet varautuvatkin mahdollisiin kyberhyökkäyksiin säännöllisellä harjoittelulla ja hyvällä suunnittelulla, Korhonen kertoo:  ”Kävimme juuri varautumiskeskustelua johtoryhmän kanssa. Valtakunnan tasolla varautumistoimia hoidetaan lisäksi keskitetysti. Vaikka vielä ei puhuta sotatilasta, niin laaja-alainen vaikuttaminen ja geopoliittiset riskit on tärkeä huomioida valtakunnallisessa varautumisessa.”  Palveluja tuotetaan tällä hetkellä enenevissä määrin kotiin ja painotus siirtyy pois keskittyneistä palvelupisteistä. Ilmiö näkyy myös Korhosen ja Kurolan työssä. Ihmisten kodit voivat olla täynnä lääkinnällisiä laitteita ja ikääntyneen koti vuonna 2040 voi muistuttaa jopa pientä sairaalaa. Jos kyberisku yhtäkkiä halvaannuttaa tietojärjestelmät, kotona olevat potilaat ja heidän laitteensa ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Tällaisten tilanteiden välttämisessä ennakkoon varautumisella on keskeinen merkitys.  Yksi haaste kyberturvallisuuden kannalta on sen jatkuva kehittyminen. Uudet teknologiat, kuten tekoälysovellukset, vauhdittavat kehitysnopeutta entisestään. Tässä kehityksessä on pysyttävä mukana ja ymmärrettävä, kuka hallinnoi mitäkin osa-aluetta.   ”Lääkinnällisten laitteiden valmistajien vastuulla on noudattaa tietoturvasopimuksia- ja vaatimuksia. Lainsäätäjätkin ovat ottamassa käyttöön erilaisia direktiivejä, jotka pyrkivät asettamaan vähimmäisvaatimuksia tietoturvalle. Tällä pyritään varmistamaan tietoturvallisuuden tasoa myös ostajien puolelta. Esimerkiksi Istekki tarjoaa palveluita ja tuotteita, joilla voidaan varmistaa laiteympäristöjen turvallisuutta”, Lammentausta avaa.  Uskaltavatko ihmiset tuoda epäkohtia esille?  Organisaatioiden kannattaa luoda ilmapiiri, jossa työntekijät ovat aktiivisessa roolissa tietoturvallisen toimintaympäristön syntymisessä. Korhosen mielestä tämä lähtee liikkeelle kannustavasta johtamisesta; uskaltavatko ihmiset tuoda ilmenneitä epäkohtia ja havaintoja esille? Johdon on tarjottava henkilöstölle myös jatkuvaa koulutusta asiasta.  ”Isoin tietoturvauhka on aina ihminen. Suurista hallintakeinoista ei lopulta ole hyötyä, jos yksittäinen käyttäjä on heikoin lenkki”, Lammentausta lisää.  Jakson lopuksi Kurola muistuttaa myös sosiaalisen median kanavissa on oltava erityisen tarkka. Jokaisen tulisi pohtia, millaisia asioita omasta työstä kannattaa ja ylipäätään saa nostaa keskusteluun. Sosiaalisessa mediassa iso osa keskustelua käydään avoimissa järjestelmissä, jossa joutuu helposti tahtomattaankin vaikuttamisen kohteeksi.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifysta.

BLOGI: Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuudessa Read More »

Kuvituskuva kyberturvallisuudesta

Huoltovarmuuskeskus myönsi rahoituksen Sotealan kyberpoikkeamien tunnistus ja hallinta -hankkeelle

Istekille on myönnetty rahoitus Sotealan kyber-poikkeamien tunnistus ja hallinta -hankkeelle Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta vuosiksi 2023-2025. Terveydenhuollossa tietoturvapoikkeamat koskettavat suuria ihmisjoukkoja. Tämän vuoksi terveydenhuollon kyberturvallisuuden tilannekuvaan sekä havainnointi- ja reagointikykyyn on tarpeen kiinnittää huomiota ja kehittää sitä edelleen. Sisäministeriön julkaiseman vuoden 2023 kansallisen riskiarvion mukaan tieto- ja viestintäverkkojen ja -palveluiden häiriöt on tunnistettu turvallisuuteen kohdistuvaksi uhaksi. Istekki on valmistellut projektin, jossa kartoitetaan häiriönhallintaprosessin tärkeimmät käyttötapaukset ja tunnistetaan tietojärjestelmäriippuvuudet häiriönhallinnassa tarvittavan tilannekuvan luomista varten. Näiden huomioiden pohjalta luodaan toimintamallit ja ohjeistukset tietoturvan ja tietosuojan häiriöiden havainnointi- ja reagointikyvyn muodostamiseksi tietoturvavalvomoiden toimintaan sekä omavalvontaan. Käyttötapauksissa hyödynnetään tietoturvavalvomossa tekniikkaa, jossa on automatisaatiota ja tekoälyä. Näin voidaan tietoturvavalvomossa automatisoida usein toistuvia prosesseja ja kehittää tietoturvavalvomon työtä. Hankkeeseen osallistuu hyvinvointialueita, Huoltovarmuuskeskus ja Kyberturvallisuuskeskus.  

Huoltovarmuuskeskus myönsi rahoituksen Sotealan kyberpoikkeamien tunnistus ja hallinta -hankkeelle Read More »

Suomen Ihanteellisimmat työpaikat -tunnustus. Kuvassa on Istekki-teksti ja sijoitus 34 valkoista taustaa vasten.

Istekki nousi sijalle 34 IT-työnantajien osalta Suomen ihanteellisimmat työpaikat -listalla

Istekki on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpien IT-alan työnantajien keskuudessa nousten Universumin toteuttamassa Suomen ihanteellisimmat työnantajat -tutkimuksessa sijalle 34. Parannusta edelliseen mittaukseen tuli taas pykälän verran. ”Meillä Ihmisten Istekissä rakennetaan sujuvampaa Suomea ja sen mahdollistaa monipuolinen teknologiaturvaajien osaajajoukkomme. Olemme ylpeitä omasta yhteisöstämme ja tuntuu mukavalta huomata, että Istekki koetaan houkuttelevana työpaikkana myös laajemmin alalla toimivien keskuudessa,” kommentoi Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki. Istekin tunnettuus alalla on myös kasvussa opiskelijoiden keskuudessa. ”Keväällä julkaistun Universumin opiskelijatutkimuksen mukaan Istekki oli sijalla 65., joka on kolme sijaa edistystä edelliseen mittaukseen nähden. Alaa vasta opiskelevat ovat myös meille tärkeä ryhmä ja kehitämmekin jatkuvasti yhteistyötämme eri oppilaitosten kanssa,” kertoo Patojoki. Universum on maailman johtava työnantajamielikuvan tutkimus, konsultointi ja viestintäyritys. Universumin tutkimus kertoo, kuinka houkuttelevina osaajat näkevät eri työnantajat. Ammattilaisille suunnattu tutkimus toteutettiin lokakuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Siihen osallistui 7776 ammattilaista, 37 yliopistoa ja 48 eri alaa. Tutustu Suomen ihanteellisimmat työpaikat – tutkimukseen tästä.  

Istekki nousi sijalle 34 IT-työnantajien osalta Suomen ihanteellisimmat työpaikat -listalla Read More »

Käsiä pitämässä multaa ja taimia kädessään

Istekin hankintawebinaari 18.9.2023- Katsaus tuleviin hankintoihin ja ICT-palveluiden vastuullisuuteen

Kokoonnuimme Istekin hankintawebinaariin maanantaina 18.9.2023. Webinaari tarjosi tietoa Istekin ajankohtaisista hankinta-asioista, kuten hankintojen tuloksellisesta johtamisesta. Kuulimme, mitä on tulossa lähitulevaisuudessa, mitä vastuullisuus tarkoittaa Istekin työasemapalvelussa nyt ja tulevaisuudessa, sekä mikä Softa 2030 -hanke on ja miten se vaikuttaa hankintoihin. Pyrkimyksemme on järjestää vastaavia tilaisuuksia myös jatkossa. Kiitos kaikille osallistujille! Tässä esitysmateriaali: Hankintawebinaarin esitysmateriaali Tästä pääset katsomaan webinaarin tallenteen:

Istekin hankintawebinaari 18.9.2023- Katsaus tuleviin hankintoihin ja ICT-palveluiden vastuullisuuteen Read More »

Kuvituskuva vastuullisuudesta.

Istekki aloittaa vastuullisuusraportoinnin

Kestävän liiketoiminnan edistäminen on tärkeää myös meille Istekillä. Aloitamme säännöllisen ja suunnitelmallisen vastuullisuusraportoinnin vuodesta 2023. Vastuullisuusraportointi tarjoaa sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille, tärkeää tietoa yrityksen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Raportointi kytkeytyy vastuullisuudelle tuttujen teemojen ympärille – ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisen vastuun näkökulmista Sääntely vastuullisuuden saralla lisääntyy ja CSRD eli yritysvastuudirektiivi tekee tuloaan. Raportointivelvoite tulee koskettamaan aiempaa suurempaa joukkoa myös suomalaisia yrityksiä ja direktiivi on yksi osa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2050 ja Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen ilmastolaissa vuoden 2035. Istekki on lähtenyt edistämään vastuullisuustyötä vuoden 2022 alussa. Työ on edennyt vastuullisuuteen sitoutumisesta, alkukartoituksen, sidosryhmäkyselyn, olennaisuusanalyysin sekä tavoite ja mittari asetannan kautta raportoitavien seikkojen tunnistamiseen. Tavoitteenamme on toteuttaa ensimmäinen CSRD:n vaatimuksia mukaileva vastuullisuusraportti vuodelta 2023 vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Näin saamme arvokasta oppia ja harjoitusta tulevia vuosia varten.​​​​​​​ Raportointia tärkeämpää on kuitenkin ne ihan konkreettiset arjen teot, sillä niistähän me raportoimme. Ilmastonmuutos vaatii toimenpiteitä nyt heti – meiltä kaikilta.

Istekki aloittaa vastuullisuusraportoinnin Read More »

Potilastietojärjestelmän hankinnassa edetty markkinavuoropuhelun kakkosvaiheeseen

Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden potilastietojärjestelmän hankinnassa on edetty. Tietopyyntö on julkaistu 15.9.2023 Hilmaan toimittajien kommentointia varten. Toimittajilla on mahdollisuus kommentoida kerättyjä vaatimuksia ja tarjouspyyntömateriaalia 2.10.2023 asti. Istekki päivittää tarjouspyyntömateriaalia saadun palautteen ja mahdollisen toisen kommentointikierroksen perusteella. Kilpailutuksen aloittamisesta päättävät hyvinvointialueiden aluehallitukset syksyllä 2023. Täältä löydät potilastietojärjestelmän Hilma-ilmoituksen.

Potilastietojärjestelmän hankinnassa edetty markkinavuoropuhelun kakkosvaiheeseen Read More »

Blogi: Hyvinvointialueiden digitalisaatio – suuntana parempi elämä ja yhteistyö

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden kahdeksannessa jaksossa keskustellaan hyvinvointialueista sekä siitä, saadaanko digikehittämisen alulla hyvinvointialueisiin toivottua tehokkuutta sekä odotettuja säästöjä. Katin vieraana ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen digipalvelujohtaja Tommi Kuukka, Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus. Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täällä. Sähköinen asiointi kiinnostaa hyvinvointialueilla  Hyvinvointialueiden perustamisesta tulee kohta vuosi ja uuden sote-rakenteen mukaista arkea on jo takana puoli vuotta. Tällä hetkellä erityisesti kaksi teemaa ovat hyvinvointialueiden agendalla: Sähköinen asiointi ja palveluiden saatavuus kellon ympäri sekä kotiin vietävät palvelut. Palveluiden sähköistäminen tuo tehokkuutta sekä hillitsee kustannusten kasvua.  Käyttäjät ovat valmiita hyödyntämään teknologiaa. Asiakkailla on odotuksia siitä, miten asiat toimivat, ja manuaalisten prosessien kohtaaminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta. ”Meidän OmaKS-konseptiamme laajennetaan eteenpäin. Sen tarkoitus on tarjota matalalla kynnyksellä hyvinvointiohjeita sekä yhteyksiä ammattilaisiin. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei ole vaihtoehto, vaan on mietittävä myös ammattilaisen työpäivää ja arkea niin, että digitaaliset palvelut mahtuvat luontevasti mukaan. Prosessi pitää laajentaa sote-ammattilaisesta myös virtuaaliseen palveluun ja digitaalisiin asiakaskohtaamisiin”, Paananen kertoo. Vaikka konkreettista näyttöä euromääräisistä hyödyistä ei vielä ole, myös Pirkanmaalla ammattilaiset ja asukkaat ovat innokkaita digipalveluiden käyttäjiä. Lehmus kertoo, että arjessa tämä näkyy esimerkiksi niin, että potilaan luona kotikäynnillä oleva lähihoitaja voi saada tarvittaessa erikoislääkäriltä konsultointia mobiilisti. Näin vältetään parhaimmillaan turhat ja pitkät reissut keskussairaaloihin. Kuukka puolestaan uskoo, että kotiin vietävät palvelut tulevat lisääntymään ajan kanssa ja teknologien kypsyessä. Väestön vanhenemisen myötä on ennustettavissa, että erityisesti ikääntyneiden palvelujen tarve tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana. Samalla nämä iäkkäämmät asukkaat haluavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Erilaiset digitaaliset hankkeet, kuten lääkeautomaatit, sähköiset ovenavaukset sekä etähoidon palvelut, tukevat asukkaiden kotona asumista. Lisäksi ne tarjoavat säästöjä. Tulevaisuudessa kaivataan myös sote-ICT-osaajia  Hyvinvointialueiden rinnalla on myös viisi yhteistyöaluetta ja jokainen hyvinvointialue kuuluu näistä yhteen. Tämä näkyy myös järjestelmäkonsolidaatiossa; välillä yhteisen sävelen löytämien voi olla hankalaa, koska organisaatiot ovat suuria ja eri kypsyysasteilla. Keskustelua ja neuvottelua tarvitaan siis vielä tulevaisuudessakin. ”Hyvinvointialueiden yhtenäistäminen sekä järjestelmäuudistukset ovat Suomessa suuria hankkeita, joissa Istekillä on merkittävä rooli erityisesti sosiaalihuollon ja potilastietojärjestelmien osalta. Sote-uudistuksen tavoitehan on, että palveluiden käyttö on sujuvaa yli kuntarajojen”, Lehmus toteaa. ”Uusimaa eroaa musta hyvinvointialueista niin, että meidän erikoissairaanhoitomme on järjestetty Hus-yhtymän alle. Se asettaa omat erityispiirteensä konsolidaatioprosessiin, jossa keskistytään ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon”, Kuukka muistuttaa. Hyvinvointialueiden muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi inhouse-yhtiöt. Tärkeä merkitys on myös yliopistoyhteistyöllä, joka tavoitteena on houkutella hyvinvointialueille sote-ICT-osaajia. Tällaisia osaajia tarvitaan, jotta organisaatiot saavat tehdä oikeita hankintoja ja ymmärtävät samalla kustannusvaikuttavuuden. Sote-ICT-osaajat varmistavat, että organisaatioilla on asioista riittävästi ymmärrystä digitaalisista asioista, jotta tarpeellisia keskusteluja on mahdollista käydä. Digitaalisen innovaation mahdollisuudet ja talouden realiteetit  Talous ja julkisen hallinnon kustannukset ovat keskeisessä asemassa. Samalla ICT tarjoaa mahdollisuuden uusiin toimintamalleihin. On tärkeää arvioida ICT-investointien hyödyt ja konkretisoida ne taloudellisiksi luvuiksi. Tämä vaatii uudenlaista nöyryyttä ICT-alan ammattilaisilta. Tällä hetkellä hallitusneuvottelut ovat käynnissä kokoomuksen johdolla ja tulevalla hallituksella on suuri vaikutus myös hyvinvointialueiden toimintaan ja rahoitukseen. Tähän hetkeen mennessä rahoitusta on saatu, ja sillä on mahdollistettu muun muassa turvallinen siirtymä hyvinvointialueisiin. Hallitusneuvottelut eivät todennäköisesti tule muuttamaan isoa kuvaa, tutut haasteet ovat läsnä riippumatta hallituspohjasta. ”Länsi-Uudellamaalla ollaan jo hyvin vahvasti monituottajamallissa ja tämä on se maailma, jossa elämme jatkossakin. On ollut selvää, että hallituspohjasta riippumatta talouden realiteetit ovat tiukat ja kustannustehokkuuden vaatimus on olemassa. Avointa kassaa ei ole missään.” ICT:n rooli on keskeinen, kun tarkastellaan palveluverkoston ja palvelurakenteiden muutoksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman. Uusi on aina mahdollisuus. Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssa.

Blogi: Hyvinvointialueiden digitalisaatio – suuntana parempi elämä ja yhteistyö Read More »