Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä ensimmäisen kauden yhdeksännessä jaksossa keskustellaan kyberturvallisuudesta ja sen merkityksestä digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Studiossa asiasta jakavat ajatuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen ja palvelualuejohtaja Jouni Kurola sekä Istekin tekninen tietoturvapäällikkö Veli-Matti Lammentausta.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä.  Tietojen luottamuksellisuus on sote-alan toiminnan perusta  Kyberturvallisuus on erityisen tärkeää sosiaali-ja terveydenhuollossa, jossa tietojen luottamuksellisuus ja eheys ovat koko toiminnan perusta. Tietoturva keskittyy puhtaasti tuottamuksellisuuden ja eheyden turvaamiseen, mutta kyberturvallisuudessa mukaan linkitetään reaalimaailman ilmiöt. Lammentausta muistuttaa vielä resilienssin roolista: miten järjestelmät kestävät mahdolliset hyökkäykset?  ”Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuuden näkyväksi tekemisessä ja sen merkityksen havainnollistamisessa. Jos kyberturva pettää, vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vain tietokoneen toimimattomuus”, Korhonen painottaa.  Sosiaali- ja terveysalalla pohditaan paljon, ovatko arkipäivän työskentelytavat tietoturvallisia. Digitaalinen murros haastaa joka alan osaajat, koska esimerkiksi identiteettivarkaus voi kohdistua meistä jokaiseen. Siksi huolellisuutta ja tarkkuutta vaaditaan muun muassa siinä, millaisilla työvälineillä töitä tehdään ja millaisia sovelluksia niihin saa ladata.  ”Huolellinen asenne ja hyvät käytännöt muodostavat peruspohjan sille, että kykenemme vastaamaan ulkopuolelta tuleviin vaikuttamisyrityksiin tai jopa rikoksiin”, Kurola kertoo. Hyvinvointialueet varautuvat kyberhyökkäyksiin   Sosiaali- ja terveysalalla tärkeintä on, että minkä tahansa häiriön ilmaantuessa potilaiden hoitoa on mahdollista jatkaa mahdollisimman pitkälle. Hyvinvointialueet varautuvatkin mahdollisiin kyberhyökkäyksiin säännöllisellä harjoittelulla ja hyvällä suunnittelulla, Korhonen kertoo:  ”Kävimme juuri varautumiskeskustelua johtoryhmän kanssa. Valtakunnan tasolla varautumistoimia hoidetaan lisäksi keskitetysti. Vaikka vielä ei puhuta sotatilasta, niin laaja-alainen vaikuttaminen ja geopoliittiset riskit on tärkeä huomioida valtakunnallisessa varautumisessa.”  Palveluja tuotetaan tällä hetkellä enenevissä määrin kotiin ja painotus siirtyy pois keskittyneistä palvelupisteistä. Ilmiö näkyy myös Korhosen ja Kurolan työssä. Ihmisten kodit voivat olla täynnä lääkinnällisiä laitteita ja ikääntyneen koti vuonna 2040 voi muistuttaa jopa pientä sairaalaa. Jos kyberisku yhtäkkiä halvaannuttaa tietojärjestelmät, kotona olevat potilaat ja heidän laitteensa ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Tällaisten tilanteiden välttämisessä ennakkoon varautumisella on keskeinen merkitys.  Yksi haaste kyberturvallisuuden kannalta on sen jatkuva kehittyminen. Uudet teknologiat, kuten tekoälysovellukset, vauhdittavat kehitysnopeutta entisestään. Tässä kehityksessä on pysyttävä mukana ja ymmärrettävä, kuka hallinnoi mitäkin osa-aluetta.   ”Lääkinnällisten laitteiden valmistajien vastuulla on noudattaa tietoturvasopimuksia- ja vaatimuksia. Lainsäätäjätkin ovat ottamassa käyttöön erilaisia direktiivejä, jotka pyrkivät asettamaan vähimmäisvaatimuksia tietoturvalle. Tällä pyritään varmistamaan tietoturvallisuuden tasoa myös ostajien puolelta. Esimerkiksi Istekki tarjoaa palveluita ja tuotteita, joilla voidaan varmistaa laiteympäristöjen turvallisuutta”, Lammentausta avaa.  Uskaltavatko ihmiset tuoda epäkohtia esille?  Organisaatioiden kannattaa luoda ilmapiiri, jossa työntekijät ovat aktiivisessa roolissa tietoturvallisen toimintaympäristön syntymisessä. Korhosen mielestä tämä lähtee liikkeelle kannustavasta johtamisesta; uskaltavatko ihmiset tuoda ilmenneitä epäkohtia ja havaintoja esille? Johdon on tarjottava henkilöstölle myös jatkuvaa koulutusta asiasta.  ”Isoin tietoturvauhka on aina ihminen. Suurista hallintakeinoista ei lopulta ole hyötyä, jos yksittäinen käyttäjä on heikoin lenkki”, Lammentausta lisää.  Jakson lopuksi Kurola muistuttaa myös sosiaalisen median kanavissa on oltava erityisen tarkka. Jokaisen tulisi pohtia, millaisia asioita omasta työstä kannattaa ja ylipäätään saa nostaa keskusteluun. Sosiaalisessa mediassa iso osa keskustelua käydään avoimissa järjestelmissä, jossa joutuu helposti tahtomattaankin vaikuttamisen kohteeksi.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifysta.

Kokoonnuimme Istekin hankintawebinaariin maanantaina 18.9.2023. Webinaari tarjosi tietoa Istekin ajankohtaisista hankinta-asioista, kuten hankintojen tuloksellisesta johtamisesta. Kuulimme, mitä on tulossa lähitulevaisuudessa, mitä vastuullisuus tarkoittaa Istekin työasemapalvelussa nyt ja tulevaisuudessa, sekä mikä Softa 2030 -hanke on ja miten se vaikuttaa hankintoihin. Pyrkimyksemme on järjestää vastaavia tilaisuuksia myös jatkossa. Kiitos kaikille osallistujille! Tässä esitysmateriaali: Hankintawebinaarin esitysmateriaali Tästä pääset katsomaan webinaarin tallenteen:

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden kahdeksannessa jaksossa keskustellaan hyvinvointialueista sekä siitä, saadaanko digikehittämisen alulla hyvinvointialueisiin toivottua tehokkuutta sekä odotettuja säästöjä. Katin vieraana ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen digipalvelujohtaja Tommi Kuukka, Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus. Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täällä. Sähköinen asiointi kiinnostaa hyvinvointialueilla  Hyvinvointialueiden perustamisesta tulee kohta vuosi ja uuden sote-rakenteen mukaista arkea on jo takana puoli vuotta. Tällä hetkellä erityisesti kaksi teemaa ovat hyvinvointialueiden agendalla: Sähköinen asiointi ja palveluiden saatavuus kellon ympäri sekä kotiin vietävät palvelut. Palveluiden sähköistäminen tuo tehokkuutta sekä hillitsee kustannusten kasvua.  Käyttäjät ovat valmiita hyödyntämään teknologiaa. Asiakkailla on odotuksia siitä, miten asiat toimivat, ja manuaalisten prosessien kohtaaminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta. ”Meidän OmaKS-konseptiamme laajennetaan eteenpäin. Sen tarkoitus on tarjota matalalla kynnyksellä hyvinvointiohjeita sekä yhteyksiä ammattilaisiin. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei ole vaihtoehto, vaan on mietittävä myös ammattilaisen työpäivää ja arkea niin, että digitaaliset palvelut mahtuvat luontevasti mukaan. Prosessi pitää laajentaa sote-ammattilaisesta myös virtuaaliseen palveluun ja digitaalisiin asiakaskohtaamisiin”, Paananen kertoo. Vaikka konkreettista näyttöä euromääräisistä hyödyistä ei vielä ole, myös Pirkanmaalla ammattilaiset ja asukkaat ovat innokkaita digipalveluiden käyttäjiä. Lehmus kertoo, että arjessa tämä näkyy esimerkiksi niin, että potilaan luona kotikäynnillä oleva lähihoitaja voi saada tarvittaessa erikoislääkäriltä konsultointia mobiilisti. Näin vältetään parhaimmillaan turhat ja pitkät reissut keskussairaaloihin. Kuukka puolestaan uskoo, että kotiin vietävät palvelut tulevat lisääntymään ajan kanssa ja teknologien kypsyessä. Väestön vanhenemisen myötä on ennustettavissa, että erityisesti ikääntyneiden palvelujen tarve tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana. Samalla nämä iäkkäämmät asukkaat haluavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Erilaiset digitaaliset hankkeet, kuten lääkeautomaatit, sähköiset ovenavaukset sekä etähoidon palvelut, tukevat asukkaiden kotona asumista. Lisäksi ne tarjoavat säästöjä. Tulevaisuudessa kaivataan myös sote-ICT-osaajia  Hyvinvointialueiden rinnalla on myös viisi yhteistyöaluetta ja jokainen hyvinvointialue kuuluu näistä yhteen. Tämä näkyy myös järjestelmäkonsolidaatiossa; välillä yhteisen sävelen löytämien voi olla hankalaa, koska organisaatiot ovat suuria ja eri kypsyysasteilla. Keskustelua ja neuvottelua tarvitaan siis vielä tulevaisuudessakin. ”Hyvinvointialueiden yhtenäistäminen sekä järjestelmäuudistukset ovat Suomessa suuria hankkeita, joissa Istekillä on merkittävä rooli erityisesti sosiaalihuollon ja potilastietojärjestelmien osalta. Sote-uudistuksen tavoitehan on, että palveluiden käyttö on sujuvaa yli kuntarajojen”, Lehmus toteaa. ”Uusimaa eroaa musta hyvinvointialueista niin, että meidän erikoissairaanhoitomme on järjestetty Hus-yhtymän alle. Se asettaa omat erityispiirteensä konsolidaatioprosessiin, jossa keskistytään ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon”, Kuukka muistuttaa. Hyvinvointialueiden muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi inhouse-yhtiöt. Tärkeä merkitys on myös yliopistoyhteistyöllä, joka tavoitteena on houkutella hyvinvointialueille sote-ICT-osaajia. Tällaisia osaajia tarvitaan, jotta organisaatiot saavat tehdä oikeita hankintoja ja ymmärtävät samalla kustannusvaikuttavuuden. Sote-ICT-osaajat varmistavat, että organisaatioilla on asioista riittävästi ymmärrystä digitaalisista asioista, jotta tarpeellisia keskusteluja on mahdollista käydä. Digitaalisen innovaation mahdollisuudet ja talouden realiteetit  Talous ja julkisen hallinnon kustannukset ovat keskeisessä asemassa. Samalla ICT tarjoaa mahdollisuuden uusiin toimintamalleihin. On tärkeää arvioida ICT-investointien hyödyt ja konkretisoida ne taloudellisiksi luvuiksi. Tämä vaatii uudenlaista nöyryyttä ICT-alan ammattilaisilta. Tällä hetkellä hallitusneuvottelut ovat käynnissä kokoomuksen johdolla ja tulevalla hallituksella on suuri vaikutus myös hyvinvointialueiden toimintaan ja rahoitukseen. Tähän hetkeen mennessä rahoitusta on saatu, ja sillä on mahdollistettu muun muassa turvallinen siirtymä hyvinvointialueisiin. Hallitusneuvottelut eivät todennäköisesti tule muuttamaan isoa kuvaa, tutut haasteet ovat läsnä riippumatta hallituspohjasta. ”Länsi-Uudellamaalla ollaan jo hyvin vahvasti monituottajamallissa ja tämä on se maailma, jossa elämme jatkossakin. On ollut selvää, että hallituspohjasta riippumatta talouden realiteetit ovat tiukat ja kustannustehokkuuden vaatimus on olemassa. Avointa kassaa ei ole missään.” ICT:n rooli on keskeinen, kun tarkastellaan palveluverkoston ja palvelurakenteiden muutoksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman. Uusi on aina mahdollisuus. Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssa.