Tulossa: Istekin hankintawebinaari – Katsaus tuleviin hankintoihin ja ICT-palveluiden vastuullisuuteen

Ma 18.9.2023 klo 9:00-10:30, Teams-yhteydellä Webinaari tarjoaa tietoa Istekin hankinnoista ja niiden tuloksellisesta johtamisesta. Tule kuulemaan, mitä on tulossa lähitulevaisuudessa, mitä vastuullisuus voi tarkoittaa ICT-palvelussa, sekä miten Softa 2030 -hanke vaikuttaa hankintoihin. Lopussa on aikaa kysymyksille ja keskustelulle asiantuntijoidemme kanssa.  Tilaisuuteen ovat tervetulleita nykyiset kumppanit, tarjoajat, asiakkaat, sekä muut toimijat. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittautuneille lähetetään myös tallenne tilaisuudesta, joten kannattaa ilmoittautua mukaan, vaikka et pääsisikään paikalle Teams-tapahtumaan. Ilmoittaudu webinaariin täällä. Tervetuloa!

Tulossa: Istekin hankintawebinaari – Katsaus tuleviin hankintoihin ja ICT-palveluiden vastuullisuuteen Read More »

Blogi: Teknologiaturvaajat edistävät arjen toimivuutta ja turvallisuutta 

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja ensimmäisen kauden ensimmäisessä jaksossa hänen vieraakseen saapuvat Istekin hallituksen aiempi puheenjohtaja Jarmo Puputti ja toimitusjohtaja Lasse Koskivuori. Jaksossa pureudutaan teknologiaturvaajiin sekä heidän merkitykseensä yhteiskunnassamme.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Teknologiaturvaajat ovat istekkiläisyyden sydän  Termiin teknologiaturvaajat kiteytyy istekkiläisyyden sisin ja sydän: se on varmistamista, auttamista, edistämistä ja työskentelyä arjen toiminnan turvaamiseksi. Mutta mitä teknologiaturvaajat arjessa oikeasti tekevät? Istekin toimitusjohtaja Lassi Koskivuori kertoo:  ”Meillä Istekillä on monenlaista tekemistä teknologiaturvaamisen näkökulmasta. Me suunnittelemme yhdessä asiakasomistajiemme kanssa, miten heidän prosessinsa toimivat ja miten me varmistamme, että kyberturvallisuus ja jatkuvuus ovat kunnossa.”  Tällä hetkellä Istekillä on reilu 1200 teknologiaturvaajaa. Suurin ja näkyvin viimeaikainen teko teknologiaturvan eteen on hyvinvointialueuudistus, jonka eteen teknologiaturvaajat tekivät mittavaa työtä ja varmistivat, että uudistus käynnistyy onnistuneesti.  ”Kaikki hyvinvointialueet, jossa teknologiaturvaajamme ovat olleet mukana, menivät aikataulussa nappiin”, Koskivuori iloitsee.  Teknologiaturvaaminen vaatii uusia taitoja  Istekin hallituksen aiempi puheenjohtaja Jarmo Puputti tietää, että teknologiaturvaaminen vaatii useita uusia taitoja ja osaamisalueita – asia esimerkiksi mutkistuu monella tavalla etäteknologian kehittyessä.   ”Esimerkiksi dataa kerätään ja pyritään hyödyntämään enemmän. Toisaalta hyödyntäminen pitäisi tehdä käyttäjille mahdollisimman joustavaksi ja helpoksi. Miten teemme asioista vaivattomia samalla, kun teknologiaa hyödynnetään turvallisesti ja kestävästi? Näiden asioiden yhteensovittaminen haastaa, koska tarvitsemme tekijöitä, jotka ratkaisevat kahdesta suunnasta tulevan haasteen”, Puputti toteaa.  Uuteen teknologiaan liittyy paljon erilaisia odotuksia ja mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyy kuitenkin myös riskejä, mutta onneksi niiden hallintaan on olemassa päteviä työkaluja.   ”Keinoja on monia ja Istekin yksi ratkaisu on, ettemme käytä aivan viimeisintä ja tuoreinta teknologiaa vaan aina jo koeponnistettuja teknologioita ja alustoja. Silloin pystymme varmistamaan, että ne toimivat laajasti ja myös meidän ympäristöissämme. Tietysti tarvitaan myös hyvää suunnittelua”, Koskivuori kertoo.  Teknologian kehitys tulee aina sovittaa yhteen koko yrityksen strategian kanssa, niiden on oltava linjassa keskenään. Puputin mukaan strategia lähtee yrityksen perustarkoituksen ymmärtämisestä: minkä takia olemme olemassa ja miten pystymme vaikuttamaan? Strategia pyrkii tunnistamaan ympäristön muutosvoimia ja trendejä.  ”Kun puhutaan teknologiasta, on pidettävä silmät auki sen luomille mahdollisuuksille. Toinen elementti strategiassa on ihmisten saaminen mukaan. On varmistettava, että johtamista ja organisaatiota kehitetään, jotta teknologiaturvaajilla on keskenään hyvä olla ja tiimityö toimii”, Puputti summaa.  Oman henkilöstön lisäksi myös asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä. Asiakastyytyväisyyden luominen lähtee aina toimintaympäristön ymmärtämisestä sekä aidosta kiinnostuksesta ratkoa siellä ilmeneviä haasteita. Jos lähdetään liikaa teknologia edellä, on riski, että rakennetaan teknologian tuomien mahdollisuuksien päälle asioita, joita kukaan ei lopulta tarvitse. Silloin päädytään tilanteisiin, jotka näyttäytyvät asiakkaalle hankalana ja näin luovat vain uusia ongelmia.   ”Teknologian tuomalla helpotuksella ja automatisoinnilla pyritään asiakkaiden tyytyväisyyteen. Suunnitteluvaiheen pilotoinnit ja kokeilut antavat osviittaa siitä, mikä on oikea ratkaisu asiakkaalle. Kun ratkaisuja on jo otettu käyttöön, niin asiakastyytyväisyyskyselyt loppukäyttäjille vauhdittavat jatkokehitystä”, Koskivuori lisää.  Moderni johtaja osallistaa ja kuuntelee  Työ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää toimintatapojen uudistamiseen, työelämäinnovaatioiden luomiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla. Tämä haastaa myös johtamista uudistumaan. Ohjelmassa uudenlaisia toimintatapoja kehitetään yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. Myös Istekki on mukana kehittämisessä:  ”Iso osa istekkiläisiä on ajatustyötä tekeviä asiantuntijoita. Lisäksi meillä on terveydenhuollon teknologian parissa työskenteleviä, lähityötä tekeviä ihmisiä. Haluamme tehdä kokeiluja, oppilaitosyhteistyötä, innovointia yhdessä asiakkaiden ja kumppaneidemme kanssa. Nykypäivänä ei ole mahdollista ratkaista asioita yksittäisenä toimijana. Verkostoituminen on A ja O”, Koskivuori sanoo.  Myös moderni johtaminen on tärkeä puheenaihe Istekillä. Johtaminen elää ajassa ja se on siksi oltava itseään tarkastelevaa, kertoo Puputti.   ”Modernissa johtamisessa ehkä kaikkein tärkeintä on, että ihmiset tarvitsevat osallistumisen tunnetta ja kokemuksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Mielestäni johtamisessa korostuu se, että luodaan suuntaa ja rakenteita, jotka mahdollistavat ihmisille oman toiminnan toteuttamisen ja osallistumisen yhteisen päämäärän rakentamiseen”.  Koskivuori on Puputin kanssa samoilla linjoilla, moderni johtajuus näyttäytyy samalla tavalla myös toimitusjohtajalle. Koskivuoresta tärkeää on luoda selkeitä tavoitteita, ilman niitä ei voida onnistua. Nykypäivässä ei voi tehdä enää vuositavoitetta, vaan ne on pilkottava pienempiin osiin. Merkitystä on myös kuulluksi tulemisella. On tärkeää kuulla asiantuntijoiden osaamista ja ammattiaitoa sekä hyödyntää sitä kehittämisessä.  Teknologialäpimurrot näkyvät kaikilla toimialoilla  Teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat ICT-yritysten toimintaan ja liiketoimintamalleihin tulevaisuudessa. Nopea muutos näkyy kaikilla toimialoilla ja kun uusia asioita tulee eteen, on ymmärrettävä niiden vaikutukset liiketoimintaan ja asiakkaisiin. Joka vuosi tulee uusia teknologialäpimurtoja ja osana Istekin kehitystoimintaa ja tutkimustoimintaa hyödynnetään maailmalta tulevaa tietoa sekä megatrendejä, jotta läpimurtoja voisi ennakoida mahdollisimman hyvin. Näin myös asiakkaat hyötyisivät niistä paremmin:  ”Asiakkuutemme ovat hyvin kriittisellä toimialalla. Meidän pitää huolehtia koko ajan siitä, että asiat ovat heillä hyvällä mallilla kyberturvallisuuden, tietosuojan ja tietoturvan osalta.”  Teknologian tehokkuudella ja vaikuttavuudella on iso rooli. Vaikuttavuuden mittarointi on kuitenkin haastavaa perinteisillä taloudellisilla mittareilla, mutta Puputti uskoo, että tulevaisuudessa data-analyysi, tekoäly ja uudet teknologiat saattavat mahdollistaa sen, että vaikuttavuutta voidaan oikeasti mitata.  ”Tästä hyvä esimerkki on yhteistyö yliopistojen kanssa, Tampereella ja Itä-Suomessa tutkitaan vaikuttavuutta. Nykyään tutkimuksessa vaikuttavuudessa kiinnostaa kokovaikuttavuus, ei pelkkä substanssi. Istekki on mukana tutkimuksessa yliopistojen kanssa ja olemme rakentamassa vaikuttavuusmallia, josta on jo näytetty vähän teasereita”, Koskivuori kiteyttää.  Kuuntele Teknologiaturvaajat -podcastia Spotifyssä.

Blogi: Teknologiaturvaajat edistävät arjen toimivuutta ja turvallisuutta  Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin 10. jakson mainoskuva, jossa host Kati Tuovinen ja vieraat Marja Matinmikko-Blue, Hanna Niemi-Hugaerts ja Juhani Heikka kuvattuna harmaata taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 10: Innovaatiot – digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittajat

Innovaatiot – digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittajat Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa pureudutaan arjen pieniin ja suuriin ilmiöihin – teknologiaan niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessakin! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa keskustellaan innovaatioista ja niiden mahdollistamisesta yhteiskunnassamme. Studiossa asiasta jakavat ajatuksia tutkimusjohtaja Marja Matinmikko-Blue Oulun yliopistosta, toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta sekä Istekin innovointi- ja kehitystoimintojen johtava konsultti Juhani Heikka. Innovaatioiden kehitys tuo haastetta ja vauhtia perinteiseen sääntelyyn   Innovaatiot ovat avainasemassa teknologisoituvassa maailmassa. Innovaation toteutuminen vaatii monipuolista osaamista, yhteistyötä ja rohkeutta ajatella uudella tavalla. Vauhdikas teknologistuminen ja nopea innovaatioiden kehitys tuovat mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita perinteiselle sääntelykehitykselle. Näiden näkökulmien tarkasteluun tarvitaan myös ennustettavuutta ja aikaperspektiiviä, sillä tulevaisuuden ratkaisut vaativat sääntelyä jo nyt. Nyt tehtävät regulaatiot ovat vaikuttamassa vielä vuosienkin päästä. Regulaation kehittäminen on haastavaa, koska siinä on valmistauduttava vielä tuntemattomiin haasteisiin. Tämä tarkoittaa rajoitteiden ja mahdollisuuksien havaitsemista ja huomioimista, erityisesti datankäytön ja siihen liittyvän sääntelyn osalta niin kansallisella kuin Euroopankin tasolla. Toimijoiden on haastavaa perehtyä ja sopeutua massiivisiin regulaatiopaketteihin, ja liiketoiminnan kehittäminen tässä ympäristössä vaatii vaivannäköä. ”Meidän on oltava tietoisia siitä, millaista regulaatiota suunnitellaan. Olemme kuitenkin aika pieni maa, niin vaikutetaan yhteisponnistuksin siihen, minkälaisia regulaatiota on suunnitteilla ja mihin se lopulta vaikuttaa”, Niemi-Hugaerts sanoo. Regulaation tutkiminen on kiinnostava aihe, jossa sääntelyä tarkastellaan oman tutkimusalansa näkökulmasta: ”Itse olen aina ollut sitä mieltä, että kyllä tutkijoidenkin on hyvä tuntea oman tutkimusalansa sääntelykehikko, jotta voi toimia oikealla tavalla siinä kehikossa ja myös kehittää sitä”, Marja Matinmikko-Blue haastaa. Uudet innovaatiot ovat avainasemassa myös regulaation kehittymisessä, sillä niillä voidaan muuttaa olemassa olevaa regulaatiota, mikä puolestaan synnyttää uutta liiketoimintaa. Uudet innovaatiot eivät aina vaadi odottamista   Uuden järjestelmän, mallinnuksen tai regulaation odottaminen ei aina ole välttämätöntä uusien innovaatioiden kehittymiselle. Teknologian kehittyessä myös  järjestelmät ja sovellutukset ovat jatkuvasti edeltäviä versioita kehittyneempiä ja kyvykkäämpiä. Näitä järjestelmiä voidaan hyödyntää tiedon keräämiseen eri toiminnoista ja optimoida niiden avulla toimintoja paikallisesti tietyllä alueella. Esimerkiksi 5G:n myötä paikalliset verkot mahdollistavat eri toimijoiden yhteistoiminnan ja resurssien optimoinnin vaikkapa satamaympäristössä. Tällaiset paikalliset ratkaisut voivat säästää ympäristö- ja muita resursseja ja johtaa taloudellisiin säästöihin. Tämänhetkisillä teknologiaratkaisuilla on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. On tärkeää tarttua rohkeasti nykyisiin työkaluihin ja mahdollisuuksiin ja soveltaa niitä eteenpäin.,Alati kehittyvässä ja teknologistuvassa toimintaympäristössä odottaminen voi johtaa jopa mahdollisuuksien menettämiseen.  Kokeilemalla ja viemällä asioita eteenpäin saadaan oppia ja kokemuksia, jotka auttavat kehittämään toimintaa. ”Uudemmat versiot ovat aina kyvykkäämpiä kuin edelliset versiot. Niitä pystytään jo käyttämään ja keräämään tietoa eli hyödyntämään osana toimintojen optimointia”, Matinmikko-Blue kertaa. Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö tiivistyy – Innovatiiviset ratkaisut ja monimuotoisuus keskiössä   Innovaatiot ja teknologinen kehitys vaativat yhteistyötä ja monipuolista osaamista. Siksi on tärkeää, että eri toimijat työskentelevät yhdessä uusien teknologisten ratkaisujen kehittämiseksi ja niiden soveltamisen mahdollistamiseksi. Suomen yliopistomaailma ja yritykset ovat ryhtyneet tiiviiseen yhteistyöhön innovaatioiden ja tutkimuksen saralla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keskitytty tutkimustulosten jakamiseen ja yhteiskehittämiseen. Yhteistyön tiivistyminen yliopistojen ja yritysten välillä tarjoaa mahdollisuuden luoda entistä vahvempia ja kestävämpiä innovaatioekosysteemejä. Tällaiset ekosysteemit edistävät tiedon ja osaamisen jakamista, luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttavat ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita kuten työllistyminen ja kestävä kehitys. Jakson lopuksi Juhani Heikka kiteyttää tulevaisuuden innovoinnit hienosti musiikkipiireistäkin tutulla tavalla. Niin innovaatioiden kuin musiikin kanssa toimiessa, erilaisten ideoiden ja näkemysten spontaani yhdistäminen voi synnyttää ainutlaatuisia ja odottamattomia lopputuloksia. Ideoiden jalostuessa tarvitaan toimialojen, kulttuurien ja teknologioiden kohtaamista. Kun eri osaamiset yhdistyvät oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, syntyy hyviä tuloksia. Historialliset esimerkit, kuten The Beatles sen jo osoittivat – monien erilaisten taustojen yhdistäminen voi tuottaa uudenlaista luovuutta ja innovaatioita, enemmän kuin osiensa summan. ”Uskon vahvasti tähän, että monta osaamista erilaisilla taustalla yhdistämällä, sopivassa paikassa, sopivassa ajassa, syntyy hyviä tuloksia”, Heikka täsmentää. Kuuntele jakso 10: Tässä Teknologiaturvaajat-podcastin jaksossa sukelletaan innovaatioiden ja teknologiaosaamisen äärelle osana ICT-alan tulevaisuutta ja moninaisuutta – miksi ja minkälaisia innovaatioita tarvitaan ja miten ne taataan? Istekin Kati Tuovisen kanssa aiheesta on keskustelemassa tutkimusjohtaja Marja Matinmikko-Blue Oulun yliopistosta, toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta sekä Istekin innovointi- ja kehitystoimintojen johtava konsultti Juhani Heikka.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 10: Innovaatiot – digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen vauhdittajat Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva jossa harmaata taustaa vasten host Kati Tuovinen sekä vieraat Marko Korhonen, Jouni Kurola ja Veli-Matti Lammentausta.

Teknologiaturvaajat-podcast jakso 9: Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuudessa

Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuudessa Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa keskustellaan kyberturvallisuudesta ja sen merkityksestä digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Studiossa asiasta jakavat ajatuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen ja palvelualuejohtaja Jouni Kurola sekä Istekin tekninen tietoturvapäällikkö Veli-Matti Lammentausta. Tietojen luottamuksellisuus on sote-alan toiminnan perusta Kyberturvallisuus on erityisen tärkeää sosiaali-ja terveydenhuollossa, jossa tietojen luottamuksellisuus ja eheys ovat koko toiminnan perusta. Tietoturva keskittyy puhtaasti tuottamuksellisuuden ja eheyden turvaamiseen, mutta kyberturvallisuudessa mukaan linkitetään reaalimaailman ilmiöt. Lammentausta muistuttaa vielä resilienssin roolista: miten järjestelmät kestävät mahdolliset hyökkäykset? ”Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuuden näkyväksi tekemisessä ja sen merkityksen havainnollistamisessa. Jos kyberturva pettää, vaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vain tietokoneen toimimattomuus”, Korhonen painottaa. Sosiaali- ja terveysalalla pohditaan paljon, ovatko arkipäivän työskentelytavat tietoturvallisia. Digitaalinen murros haastaa joka alan osaajat, koska esimerkiksi identiteettivarkaus voi kohdistua meistä jokaiseen. Siksi huolellisuutta ja tarkkuutta vaaditaan muun muassa siinä, millaisilla työvälineillä töitä tehdään ja millaisia sovelluksia niihin saa ladata. ”Huolellinen asenne ja hyvät käytännöt muodostavat peruspohjan sille, että kykenemme vastaamaan ulkopuolelta tuleviin vaikuttamisyrityksiin tai jopa rikoksiin”, Kurola kertoo. Hyvinvointialueet varautuvat kyberhyökkäyksiin Sosiaali- ja terveysalalla tärkeintä on, että minkä tahansa häiriön ilmaantuessa potilaiden hoitoa on mahdollista jatkaa mahdollisimman pitkälle. Hyvinvointialueet varautuvatkin mahdollisiin kyberhyökkäyksiin säännöllisellä harjoittelulla ja hyvällä suunnittelulla, Korhonen kertoo: ”Kävimme juuri varautumiskeskustelua johtoryhmän kanssa. Valtakunnan tasolla varautumistoimia hoidetaan lisäksi keskitetysti. Vaikka vielä ei puhuta sotatilasta, niin laaja-alainen vaikuttaminen ja geopoliittiset riskit on tärkeä huomioida valtakunnallisessa varautumisessa.” Palveluja tuotetaan tällä hetkellä enenevissä määrin kotiin ja painotus siirtyy pois keskittyneistä palvelupisteistä. Ilmiö näkyy myös Korhosen ja Kurolan työssä. Ihmisten kodit voivat olla täynnä lääkinnällisiä laitteita ja ikääntyneen koti vuonna 2040 voi muistuttaa jopa pientä sairaalaa. Jos kyberisku yhtäkkiä halvaannuttaa tietojärjestelmät, kotona olevat potilaat ja heidän laitteensa ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Tällaisten tilanteiden välttämisessä ennakkoon varautumisella on keskeinen merkitys. Yksi haaste kyberturvallisuuden kannalta on sen jatkuva kehittyminen. Uudet teknologiat, kuten tekoälysovellukset, vauhdittavat kehitysnopeutta entisestään. Tässä kehityksessä on pysyttävä mukana ja ymmärrettävä, kuka hallinnoi mitäkin osa-aluetta. ”Lääkinnällisten laitteiden valmistajien vastuulla on noudattaa tietoturvasopimuksia- ja vaatimuksia. Lainsäätäjätkin ovat ottamassa käyttöön erilaisia direktiivejä, jotka pyrkivät asettamaan vähimmäisvaatimuksia tietoturvalle. Tällä pyritään varmistamaan tietoturvallisuuden tasoa myös ostajien puolelta. Esimerkiksi Istekki tarjoaa palveluita ja tuotteita, joilla voidaan varmistaa laiteympäristöjen turvallisuutta”, Lammentausta avaa. Uskaltavatko ihmiset tuoda epäkohtia esille? Organisaatioiden kannattaa luoda ilmapiiri, jossa työntekijät ovat aktiivisessa roolissa tietoturvallisen toimintaympäristön syntymisessä. Korhosen mielestä tämä lähtee liikkeelle kannustavasta johtamisesta; uskaltavatko ihmiset tuoda ilmenneitä epäkohtia ja havaintoja esille? Johdon on tarjottava henkilöstölle myös jatkuvaa koulutusta asiasta. ”Isoin tietoturvauhka on aina ihminen. Suurista hallintakeinoista ei lopulta ole hyötyä, jos yksittäinen käyttäjä on heikoin lenkki”, Lammentausta lisää. Jakson lopuksi Kurola muistuttaa myös sosiaalisen median kanavissa on oltava erityisen tarkka. Jokaisen tulisi pohtia, millaisia asioita omasta työstä kannattaa ja ylipäätään saa nostaa keskusteluun. Sosiaalisessa mediassa iso osa keskustelua käydään avoimissa järjestelmissä, jossa joutuu helposti tahtomattaankin vaikuttamisen kohteeksi. Kuuntele jakso 9 Teknologiaturvaajat-podcastin uusimmassa jaksossa syvennytään kyberturvallisuuden merkitykseen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Se on erityisen tärkeää sosiaali-ja terveydenhuollossa, jossa tietojen luottamuksellisuus ja eheys ovat koko toiminnan perusta. Katin vieraana studiossa ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen ja palvelualuejohtaja Jouni Kurola sekä Istekin tekninen tietoturvapäällikkö Veli-Matti Lammentausta. Tervetuloa kuulolle!

Teknologiaturvaajat-podcast jakso 9: Johtamisella on tärkeä rooli kyberturvallisuudessa Read More »

Kuvituskuva

Koodikoululle myönnettiin 2,75 miljoonan euron rahoitus

Maakunnan yhteistyöryhmä on tehnyt myönteisen päätöksen Koodi/Sisu -koodikoulu Pohjois-Savoon -hankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,95 miljoonaa euroa. ELY-keskus rahoittaa hanketta 2,75 miljoonalla eurolla Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Koodikoulua koordinoi voittoa tavoittelematon Koodi / Sisu ry. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluvat Istekki, Normet, KPY Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut, Ponsse sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. ”Maailmalla on jo useita tämän kaltaisia yritysvetoisia, käytännönläheisiä koodikouluja. Olemme ylpeitä siitä, että meillä on nyt mahdollisuus saada oma koodikoulu Pohjois-Savoon. Koulu täydentää osaltaan oppilaitosten tuottamaa koulutustarjontaa ja soveltuu nuorille alasta kiinnostuneille, alan vaihtajille sekä kansainvälisille osaajille. Koodikoulu mahdollistaa yritysten kasvua, yritysten perustamista ja uusien kasvuyritysten sijoittumista alueelle,” perustajajäsenet toteavat yhdessä. Koodikoululla vastataan osaajapulaan Koodikoulun opetuksessa käytetään uudenlaista, työelämälähtöistä vertaisoppimisen mallia, jossa opiskelijat oppivat toisiltaan ilman opettajavetoista opetusta. Ongelmanratkaisuun perustuvan koulun kulmakiviä ovat yritykset, jotka tuottavat muun muassa projekteja opiskelijoille ratkottaviksi. Projektien lisäksi opiskelijoille ja kumppaneille järjestetään erilaisia sosiaalisia tapahtumia, yritysvierailuja ja hackathoneja. ”Olemme yrityksenä kasvaneet paljon ja osaajista on koettu pulaa. Näemme, että koodikoulusta tulee valmistumaan juuri sellaista väkeä, jota tarvitsemme. Lisäksi haluamme tukea alueen menestymistä ja paikallisten ekosysteemien toimintaa,” kertoo Istekin innovointi- ja kehitystoiminnasta vastaava Juhani Heikka. Koodikoulun yrityslähtöinen toteutusmalli mahdollistaa ketterän ja käytännönläheisen oppimisen. Koulun kautta voidaan kouluttaa paitsi uusia osaajia myös yritysten nykyistä henkilöstöä. ”Tämänhetkinen koulutusmäärä ei tule riittämään tarpeisiimme tulevaisuudessa ja tarvitsemme lisää tekijöitä. Koodikoulu tarjoaa mahdollisuuden saada juuri meidän tarpeisiimme räätälöityä osaamista. Lisäksi pystymme hyödyntämään Koodikoulua ponsselaisten jatkokoulutuksessa,” sanoo ​johtaja Miika Soininen, joka vastaa Ponssen digitaalisista palveluista ja IT:stä. ”Sähköistyminen, digitalisaatio ja automaatio ovat kaivosteollisuuden megatrendejä. Näihin trendeihin vastaaminen vaatii merkittäviä tuotekehityspanoksia, mutta myös uutta osaamista. Tarve ohjelmistokehitystaidoille kasvaa jatkuvasti. Koodikoulu antaa erinomaiset mahdollisuudet sekä vaihtoehtoisen polun kouluttaa uusia sekä nykyisiä osaajia vastaten kasvavaan osaajatarpeeseen,” kertoo teknologiajohtaja Samu Kukkonen Normet Oy:stä. Kouluun halutaan eri taustoista tulevia alasta kiinnostuneita ihmisiä Opiskelijahaku uuteen kaksivuotiseen koulutukseen on tarkoitus alkaa syksyllä, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittaisivat opintonsa koodikoulussa alkuvuonna 2024. Vuosittain koulutuksen koodikoulussa valmistuisi arviolta 250 opiskelijaa. Opetus on maksutonta, eikä se vaadi aiempaa osaamista alalta. Hakijoita odotetaan koko Suomesta sekä ulkomailta. Tavoitteena on, että käytännönläheinen, englanninkielinen koulutus synnyttäisi työmarkkinoille monipuolisista taustoista tulevia ohjelmistokehitysosaajia. Kasvavaan kumppanuusverkostoon haetaan yrityksiä Yritykset ovat vahvasti mukana koodikoulun suunnittelussa sen alkuvaiheista lähtien. Lisäksi koulutukseen kuuluu yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutusohjelmia. Yritykset pääsevät mukaan koodikouluun erityyppisillä ja -hintaisilla kumppanuuspaketeilla. ”Koodikoulu tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. Osaajien ja osaamisen kehittämisen lisäksi arvoa yrityksille tuo tiivis kumppaniverkosto. Monelle yritykselle kouluun osallistuminen on myös tärkeä kanava toteuttaa sosiaalista vastuuta ja vahvistaa elinvoimaisuutta. Henkilöstön rekrytointi koodikouluun käynnistetään heti. Uusista, ainutlaatuisista työmahdollisuuksista kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä jo kesän aikana,” vinkkaa Koodi / Sisu ry:n puheenjohtaja ja KPY Novapoliksen toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen. ”Tämä on tuhannen taalan paikka yrityksille. Koodikoulun avulla voimme houkutella osaajia niin muualta Suomesta kuin kansainvälisesti ja sitä kautta laajentaa myös yritysten kansainvälistä osaamista,” tiivistää Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen. Pohjois-Savoon perustettava koodikoulu olisi Suomessa kolmas. Vastaavan kaltaiset koulut, nimeltään Hive Helsinki ja Grit:lab toimivat Helsingissä ja Ahvenanmaalla.

Koodikoululle myönnettiin 2,75 miljoonan euron rahoitus Read More »

Kuvituskuva, jossa lääkäri antaa potilaalle lääkeliuskaa.

Älylääkekaapit vapauttavat resursseja potilaiden hoitoon

Istekin toimittamat älylääkekaappijärjestelmät ovat kokonaisuuksia, jotka muodostetaan tarpeellisesta määrästä kaappeja, laatikostoja ja jääkaappeja.  Älylääkekaappien tehtävänä on sujuvoittaa sairaaloiden ja hoitolaitosten lääkehuoltoa ja -hoitoa. Istekki on toimittanut älylääkekaappijärjestelmän Etelä-Savon hyvinvointialueelle (Eloisa), joka otetaan käyttöön syksyllä. ”Älylääkekaappien hankinta sujui helposti Istekin kautta, koska heillä oli hankintasopimus Newiconin kanssa voimassa. Laitteistojen käyttöönotto päätettiin jakaa meillä Eloisalla kahteen vaiheeseen. Virtuaaliälylaitteet otetaan käyttöön nyt kevään aikana ja syksyllä ovat vuorossa laatikostolliset älykaapistot”, Etelä-Savon hyvinvointialueen sairaala-apteekin apteekkari Jouni Asikainen kertoo. Lääkevaraston hallinta helpottuu Älylääkekaapit helpottavat lääkevalikoiman ja varaston hallintaa. Kun lääkevarasto alkaa loppua, saadaan helposti hankintaehdotus niistä lääkkeistä, joita on enää vain tietty määrä jäljellä. Näin kaappi ei pääse tyhjenemään tarvittavista lääkkeistä. Älylääkekaappien avulla on myös mahdollista saada säästöjä lääkekustannuksissa, sillä lääkeautomaation käyttö vähentää lääkehävikkiä. ”Älylääkekaappijärjestelmän hankinnan taustalla oli tavoite lääkemenojen vähentämisestä. Älylääkekaappijärjestelmät mahdollistavat velvoitevarastoinnin levittämisen sairaala-apteekin ulkopuolelle osastoille, jotka toimivat apteekin varastopisteinä. Järjestelmän myötä pyrimme myös lääkehävikin vähentämiseen. Saamme järjestelmästä myös tietoa mitä lääkkeitä eri yksiköissä on saatavilla”, kertoo Asikainen Älylääkekaapit parantavat lääkehoidon turvallisuutta Älylääkekaapit aukeavat hoitohenkilökunnan toimikortilla, jolloin avaamisesta ja lääkkeiden jaosta jää aina jälki tietojärjestelmään. Tällä on suuri merkitys lääkitysturvallisuuteen, kun lääkkeenjaossa tapahtuvien inhimillisten virheiden riski pienenee. Kaikki järjestelmän tapahtumat rekisteröidään, jolloin myös lääkkeiden väärinkäytön riski vähentyy. Lääkehoidon turvallisuuden parantaminen on Asikaisen mukaan tärkeää Eloisalle: ”Älylääkekaapeilla on jatkossa tavoite saada aikaan suljettu lääkekierto käyttöön mahdollisimman laajasti koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle”, kertoo Asikainen. Älylääkekaapit ovat tärkeä osa potilaan katkeamatonta lääkehoitoa. Potilaalle annettu lääkemääräys saadaan potilastietojärjestelmästä kaapille, hoitaja varmistaa potilaan lääkejaon ja jokaisesta vaiheesta jää tietojärjestelmiin jälki.

Älylääkekaapit vapauttavat resursseja potilaiden hoitoon Read More »

Helli Huikurin potretti

Tietojohtamisen ja raportoinnin asiantuntija Helli Huikuri

Olen Helli Huikuri ja terveystaloustieteilijä. Olen työskennellyt kaupan alalla yli 7 vuotta eriasteisten opintojeni ohella. Asiakaspalvelu onkin lähellä sydäntäni. Maisterivaiheessa havahduin ajatukseen siitä voisinko löytää työpaikkaa ja -yhteisöä, jotka sopisivat pehmeisiin arvoihini. Samoihin aikoihin tein työharjoittelun Kuopion kotihoidon palvelujohtamisessa. Työharjoittelu opetti laajasti ja huomasin konkreettisesti sen, kuinka tärkeää nykyaikana on osata esittää lukuja ymmärrettävässä muodossa. Työharjoittelun jälkeen suoritinkin yliopistossa muun muassa data-analytiikkaan ja raportointiin liittyvän kurssin. Suurin käännekohta olikin se hetki, kun näin yliopistoruokalassa Istekkiläisiä tiedolla johtamisen ja raportoinnin tiimiläisiä. In-house yrityksenä Istekki kiinnosti ja innostuinkin selvittämään, mitä minulta vaaditaan, jotta pääsisin mukaan tuohon iloiseen puheen sorinaan. Opiskelin itsenäisesti Tableau-raportointijärjestelmää ja SQL-kyselykieltä. Kannustankin kaikkia löytämään keinon saada jalkansa haluamansa oven väliin. Minulle se oli vapaamuotoinen kahvihetki Tiedolla johtamisen ja raportoinnin ryhmäpäällikön kanssa, jonka aikana myin itseni toisen vapaaehtoisen työharjoittelun kautta Istekille. Työharjoittelun jälkeen siirryin saumattomasti kesätyöntekijäksi. Tuon puolen vuoden aikana työtehtäväni laajenivat ja minut vakinaistettiin. Työskentelen edelleen näin kolmen vuoden jälkeen tietojohtamisen ja raportoinnin asiantuntijana. Työpäivieni aikana suunnittelen, kehitän ja ylläpidän raportointijärjestelmiä sekä raportteja. Pyrin soveltamaan oppimaani päivittäin. Siksi työtäni ohjaakin terveystaloustieteelliselle ajattelulle olennainen tavoite maksimoida myös sosiaali- ja terveydenhuollon raportoinnin hyödyt ja vaikuttavuus kohdentamalla niukat resurssit optimaalisesti. Käytännön esimerkkinä haen yhdessä kollegoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon dataa lähdejärjestelmästä. Tämä tehdään ensin käsin, mutta lopulta automatisoidaan. Datan haun jälkeen muokkaan dataa tarvittavilta osin. Tällä varmistan sitä, että data on ajantasaista, totuudenmukaista ja relevanttia. Lopuksi tarjoilen dataa tehokkaassa muodossa raportoinnin käytettäväksi. Mielenkiintoisin vaihe on itselleni raportin tekeminen. Tavoitteenani on luoda raportti, jossa asiakkaan tarpeet, käyttäjäystävällisyys ja itse raportoinnin tehokkuus on niin kustannusten kuin suorituskyvyn osalta optimoitu. Jokaisen työvaiheen aikana on muistettava myös tietoturva ja -suoja. Tässä työssä ei voi osaoptimoida vaan on löydettävä se kuuluisa kultainen keskitie. Ja juuri siksi tämä työ mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja itsensä haastamisen sopivasti. Istekki mahdollistaa esimerkillisesti työntekijöidensä kehittymistä. Tällä hetkellä suoritan muun muassa tukiälyyn liittyvää sertifiointia sekä vapaa-aikanani johtamiseen ja strategian luontiin liittyviä koulutuksia Käytänkin paljon aikaa myös vapaapäivinäni itseni kehittämiseen ja minut voi löytää niin nuorkauppakamarien tapahtumista kuin koulutuksista, että oman yritystoiminnan kehittämisen ääreltä.  Istekillä kannustetaan myös yrityksen sisällä liikkumiseen eri työrooleissa ja suurena yrityksenä mielenkiintoisia positioita löytyy. Intohimonani on kehittyä laaja-alaisesti entisestään. Istekissä olen löytänyt etsimäni ja koen tekeväni merkityksellistä työtä.

Tietojohtamisen ja raportoinnin asiantuntija Helli Huikuri Read More »

Harjoittelijana Istekillä – Satu Rosvall

Istekin teknologiaturvaajiin kuuluu myös joukko harjoittelijoita, jotka ovat tutustumassa ja oppimassa ICMT-maailmassa. Pääsimme haastattelemaan harjoittelijaamme Satu Rosvallia. Harjoittelijamme Satu toimi sovelluspalveluiden yksikössä, ohjelmistorobotiikan ryhmässä. Istekille hän eksyi lääketieteellisen tietojenkäsittelyn täydennyskoulutuksen kautta. Istekki oli tullut tutuksi sairaanhoitajan ja osastonsihteerinä työskennellessä. Satu sai työpaikkansa ICMT-ryhmästä vinkin olla yhteydessä Istekkiin harjoitteluun liittyen ja loppu on historiaa. Harjoittelun sisältö suunniteltiin yhdessä ryhmäpäällikkö Mikko Lammen ja ohjaaja Sanna Heikkisen kanssa ja Satu pääsi aloittamaan teknologiaturvaajana tammikuussa. Satu tuli osaksi ohjelmistorobotiikan ryhmää tammikuussa 2022. Hänen perustehtäviinsä kuuluu perehtyminen ohjelmistorobotiikan prosessien määrittelyyn, osallistuminen asiakkaan kanssa käytyihin määrittelypalavereihin sekä Istekin sisäisten prosessien kehittäminen ja kuvaaminen. Satu toimii myös asiakasyhteyshenkilönä luoden esimerkiksi asiakaskyselyitä asiakkaiden toiveiden ymmärtämiseksi. ”Harjoittelusta jäi kaikin puolin positiivinen fiilis. Minut otettiin heti mukaan ryhmään ja minua kohdeltiin kuin muitakin työntekijöitä. Ryhmäpäällikkö Mikko oli varannut aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin säännöllisesti, ja palautetta annettiin avoimesti. Ohjaajani Sanna jaksoi rauhallisesti perehdyttää ja antoi niin innostavia tehtäviä, etten meinannut malttaa työpäiviä lopetella. Tällaista toimintakulttuuria pitäisi viedä muihinkin organisaatioihin.” Harjoittelun jälkeen Satun suunnitelmat on selkeät. Tämä on se ala, jossa hän haluaa tulevaisuudessa työskennellä, joten seuraavana on edessä haku jatko-opintoihin. Kysyimme, millaisia terveisiä Satulla on Istekkiin hakeville harjoittelijoille:”Onnittelut hyvästä valinnasta! Istekissä on oikeanlainen tekemisen meininki, jossa harjoittelijat ovat osa yritystä ja heitä kohdellaan tulevaisuuden työntekijöinä”

Harjoittelijana Istekillä – Satu Rosvall Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva, jossa host Kati Tuovisen sekä vieraiden Tommi Kuukan, Ari-Pekka Paanansen ja Pasi Lehmuksen potretit harmaata taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 8: Hyvinvointialueiden digitalisaatio – parempi elämä ja yhteistyö

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 8: Hyvinvointialueiden digitalisaatio – suuntana parempi elämä ja yhteistyö Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan hyvinvointialueista sekä siitä, saadaanko digikehittämisen alulla hyvinvointialueisiin toivottua tehokkuutta sekä odotettuja säästöjä. Katin vieraana ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen digipalvelujohtaja Tommi Kuukka, Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus. Sähköinen asiointi kiinnostaa hyvinvointialueilla   Hyvinvointialueiden perustamisesta tulee kohta vuosi ja uuden sote-rakenteen mukaista arkea on jo takana puoli vuotta. Tällä hetkellä erityisesti kaksi teemaa ovat hyvinvointialueiden agendalla: sähköinen asiointi ja palveluiden saatavuus kellon ympäri sekä kotiin vietävät palvelut. Palveluiden sähköistäminen tuo tehokkuutta sekä hillitsee kustannusten kasvua.  Käyttäjät ovat valmiita hyödyntämään teknologiaa. Asiakkailla on odotuksia siitä, miten asiat toimivat, ja manuaalisten prosessien kohtaaminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta. ”Meidän OmaKS-konseptiamme laajennetaan eteenpäin. Sen tarkoitus on tarjota matalalla kynnyksellä hyvinvointiohjeita sekä yhteyksiä ammattilaisiin. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei ole vaihtoehto, vaan on mietittävä myös ammattilaisen työpäivää ja arkea niin, että digitaaliset palvelut mahtuvat luontevasti mukaan. Prosessi pitää laajentaa sote-ammattilaisesta myös virtuaaliseen palveluun ja digitaalisiin asiakaskohtaamisiin”, Paananen kertoo. Vaikka konkreettista näyttöä euromääräisistä hyödyistä ei vielä ole, myös Pirkanmaalla ammattilaiset ja asukkaat ovat innokkaita digipalveluiden käyttäjiä. Lehmus kertoo, että arjessa tämä näkyy esimerkiksi niin, että potilaan luona kotikäynnillä oleva lähihoitaja voi saada tarvittaessa erikoislääkäriltä konsultointia mobiilisti. Näin vältetään parhaimmillaan turhat ja pitkät reissut keskussairaaloihin. Kuukka puolestaan uskoo, että kotiin vietävät palvelut tulevat lisääntymään ajan kanssa ja teknologien kypsyessä. Väestön vanhenemisen myötä on ennustettavissa, että erityisesti ikääntyneiden palvelujen tarve tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana. Samalla nämä iäkkäämmät asukkaat haluavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Erilaiset digitaaliset hankkeet, kuten lääkeautomaatit, sähköiset ovenavaukset sekä etähoidon palvelut, tukevat asukkaiden kotona asumista. Lisäksi ne tarjoavat säästöjä. Tulevaisuudessa kaivataan myös sote-ICT-osaajia   Hyvinvointialueiden rinnalla on myös viisi yhteistyöaluetta ja jokainen hyvinvointialue kuuluu näistä yhteen. Tämä näkyy myös järjestelmäkonsolidaatiossa; välillä yhteisen sävelen löytämien voi olla hankalaa, koska organisaatiot ovat suuria ja eri kypsyysasteilla. Keskustelua ja neuvottelua tarvitaan siis vielä tulevaisuudessakin. ”Hyvinvointialueiden yhtenäistäminen sekä järjestelmäuudistukset ovat Suomessa suuria hankkeita, joissa Istekillä on merkittävä rooli erityisesti sosiaalihuollon ja potilastietojärjestelmien osalta. Sote-uudistuksen tavoitehan on, että palveluiden käyttö on sujuvaa yli kuntarajojen”, Lehmus toteaa. ”Uusimaa eroaa muista hyvinvointialueista niin, että meidän erikoissairaanhoitomme on järjestetty Hus-yhtymän alle. Se asettaa omat erityispiirteensä konsolidaatioprosessiin, jossa keskistytään ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon”, Kuukka muistuttaa. Hyvinvointialueiden muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi inhouse-yhtiöt. Tärkeä merkitys on myös yliopistoyhteistyöllä, joka tavoitteena on houkutella hyvinvointialueille sote-ICT-osaajia. Tällaisia osaajia tarvitaan, jotta organisaatiot saavat tehdä oikeita hankintoja ja ymmärtävät samalla kustannusvaikuttavuuden. Sote-ICT-osaajat varmistavat, että organisaatioilla on asioista riittävästi ymmärrystä digitaalisista asioista, jotta tarpeellisia keskusteluja on mahdollista käydä. Digitaalisen innovaation mahdollisuudet ja talouden realiteetit Talous ja julkisen hallinnon kustannukset ovat keskeisessä asemassa. Samalla ICT tarjoaa mahdollisuuden uusiin toimintamalleihin. On tärkeää arvioida ICT-investointien hyödyt ja konkretisoida ne taloudellisiksi luvuiksi. Tämä vaatii uudenlaista nöyryyttä ICT-alan ammattilaisilta. Tällä hetkellä hallitusneuvottelut ovat käynnissä kokoomuksen johdolla ja tulevalla hallituksella on suuri vaikutus myös hyvinvointialueiden toimintaan ja rahoitukseen. Tähän hetkeen mennessä rahoitusta on saatu ja sillä on mahdollistettu muun muassa turvallinen siirtymä hyvinvointialueisiin. Hallitusneuvottelut eivät todennäköisesti tule muuttamaan isoa kuvaa, tutut haasteet ovat läsnä riippumatta hallituspohjasta. ”Länsi-Uudellamaalla ollaan jo hyvin vahvasti monituottajamallissa ja tämä on se maailma, jossa elämme jatkossakin. On ollut selvää, että hallituspohjasta riippumatta talouden realiteetit ovat tiukat ja kustannustehokkuuden vaatimus on olemassa. Avointa kassaa ei ole missään.” ICT:n rooli on keskeinen, kun tarkastellaan palveluverkoston ja palvelurakenteiden muutoksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman. Uusi on aina mahdollisuus. Kuuntele podcastin jakso 8:

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 8: Hyvinvointialueiden digitalisaatio – parempi elämä ja yhteistyö Read More »

Istekin Lasse Koskivuori mukana kunnallisjohdon seminaarin paneelikeskustelussa Lahdessa 25.5.

Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa 25.5. puhuttiin myös julkisista hankinnoista. Yli 1000 osallistujaa keränneessä seminaarissa kuultiin Istekki Oy:n toimitusjohtajan Lasse Koskivuoren puheenvuoro. Koskivuori johtaa Istekki Oy:n toimitusjohtajana yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, joka koskettaa yli 4 miljoonan ihmisen elämää. Koskivuori toimii myös inhouse-yhtiöiden vaikuttamisverkosto Kustos ry:n hallituksen puheenjohtajana. Marja Sannikka moderoi paneelikeskustelun otsikolla ”Miksi inhouse-yhtiöt herättävät keskustelua?” Panelistit Kirsi Leivo, Pasi Saarinen ja Harri Jaskari (kuvassa) kuuntelivat kiinnostuneita Koskivuoren ajatuksia siitä, miten kilpailutusrajan nostolla voidaan saavuttaa kymmenien miljoonien säästöt ja kuinka inhouse-yhtiöiden pilkkominen tulisi veronmaksajille kalliiksi.

Istekin Lasse Koskivuori mukana kunnallisjohdon seminaarin paneelikeskustelussa Lahdessa 25.5. Read More »