Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 8: Hyvinvointialueiden digitalisaatio – suuntana parempi elämä ja yhteistyö Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin kahdeksannessa jaksossa keskustellaan hyvinvointialueista sekä siitä, saadaanko digikehittämisen alulla hyvinvointialueisiin toivottua tehokkuutta sekä odotettuja säästöjä. Katin vieraana ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen digipalvelujohtaja Tommi Kuukka, Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus. Sähköinen asiointi kiinnostaa hyvinvointialueilla   Hyvinvointialueiden perustamisesta tulee kohta vuosi ja uuden sote-rakenteen mukaista arkea on jo takana puoli vuotta. Tällä hetkellä erityisesti kaksi teemaa ovat hyvinvointialueiden agendalla: sähköinen asiointi ja palveluiden saatavuus kellon ympäri sekä kotiin vietävät palvelut. Palveluiden sähköistäminen tuo tehokkuutta sekä hillitsee kustannusten kasvua.  Käyttäjät ovat valmiita hyödyntämään teknologiaa. Asiakkailla on odotuksia siitä, miten asiat toimivat, ja manuaalisten prosessien kohtaaminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta. ”Meidän OmaKS-konseptiamme laajennetaan eteenpäin. Sen tarkoitus on tarjota matalalla kynnyksellä hyvinvointiohjeita sekä yhteyksiä ammattilaisiin. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei ole vaihtoehto, vaan on mietittävä myös ammattilaisen työpäivää ja arkea niin, että digitaaliset palvelut mahtuvat luontevasti mukaan. Prosessi pitää laajentaa sote-ammattilaisesta myös virtuaaliseen palveluun ja digitaalisiin asiakaskohtaamisiin”, Paananen kertoo. Vaikka konkreettista näyttöä euromääräisistä hyödyistä ei vielä ole, myös Pirkanmaalla ammattilaiset ja asukkaat ovat innokkaita digipalveluiden käyttäjiä. Lehmus kertoo, että arjessa tämä näkyy esimerkiksi niin, että potilaan luona kotikäynnillä oleva lähihoitaja voi saada tarvittaessa erikoislääkäriltä konsultointia mobiilisti. Näin vältetään parhaimmillaan turhat ja pitkät reissut keskussairaaloihin. Kuukka puolestaan uskoo, että kotiin vietävät palvelut tulevat lisääntymään ajan kanssa ja teknologien kypsyessä. Väestön vanhenemisen myötä on ennustettavissa, että erityisesti ikääntyneiden palvelujen tarve tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana. Samalla nämä iäkkäämmät asukkaat haluavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Erilaiset digitaaliset hankkeet, kuten lääkeautomaatit, sähköiset ovenavaukset sekä etähoidon palvelut, tukevat asukkaiden kotona asumista. Lisäksi ne tarjoavat säästöjä. Tulevaisuudessa kaivataan myös sote-ICT-osaajia   Hyvinvointialueiden rinnalla on myös viisi yhteistyöaluetta ja jokainen hyvinvointialue kuuluu näistä yhteen. Tämä näkyy myös järjestelmäkonsolidaatiossa; välillä yhteisen sävelen löytämien voi olla hankalaa, koska organisaatiot ovat suuria ja eri kypsyysasteilla. Keskustelua ja neuvottelua tarvitaan siis vielä tulevaisuudessakin. ”Hyvinvointialueiden yhtenäistäminen sekä järjestelmäuudistukset ovat Suomessa suuria hankkeita, joissa Istekillä on merkittävä rooli erityisesti sosiaalihuollon ja potilastietojärjestelmien osalta. Sote-uudistuksen tavoitehan on, että palveluiden käyttö on sujuvaa yli kuntarajojen”, Lehmus toteaa. ”Uusimaa eroaa muista hyvinvointialueista niin, että meidän erikoissairaanhoitomme on järjestetty Hus-yhtymän alle. Se asettaa omat erityispiirteensä konsolidaatioprosessiin, jossa keskistytään ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon”, Kuukka muistuttaa. Hyvinvointialueiden muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi inhouse-yhtiöt. Tärkeä merkitys on myös yliopistoyhteistyöllä, joka tavoitteena on houkutella hyvinvointialueille sote-ICT-osaajia. Tällaisia osaajia tarvitaan, jotta organisaatiot saavat tehdä oikeita hankintoja ja ymmärtävät samalla kustannusvaikuttavuuden. Sote-ICT-osaajat varmistavat, että organisaatioilla on asioista riittävästi ymmärrystä digitaalisista asioista, jotta tarpeellisia keskusteluja on mahdollista käydä. Digitaalisen innovaation mahdollisuudet ja talouden realiteetit Talous ja julkisen hallinnon kustannukset ovat keskeisessä asemassa. Samalla ICT tarjoaa mahdollisuuden uusiin toimintamalleihin. On tärkeää arvioida ICT-investointien hyödyt ja konkretisoida ne taloudellisiksi luvuiksi. Tämä vaatii uudenlaista nöyryyttä ICT-alan ammattilaisilta. Tällä hetkellä hallitusneuvottelut ovat käynnissä kokoomuksen johdolla ja tulevalla hallituksella on suuri vaikutus myös hyvinvointialueiden toimintaan ja rahoitukseen. Tähän hetkeen mennessä rahoitusta on saatu ja sillä on mahdollistettu muun muassa turvallinen siirtymä hyvinvointialueisiin. Hallitusneuvottelut eivät todennäköisesti tule muuttamaan isoa kuvaa, tutut haasteet ovat läsnä riippumatta hallituspohjasta. ”Länsi-Uudellamaalla ollaan jo hyvin vahvasti monituottajamallissa ja tämä on se maailma, jossa elämme jatkossakin. On ollut selvää, että hallituspohjasta riippumatta talouden realiteetit ovat tiukat ja kustannustehokkuuden vaatimus on olemassa. Avointa kassaa ei ole missään.” ICT:n rooli on keskeinen, kun tarkastellaan palveluverkoston ja palvelurakenteiden muutoksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman. Uusi on aina mahdollisuus. Kuuntele podcastin jakso 8:

Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa 25.5. puhuttiin myös julkisista hankinnoista. Yli 1000 osallistujaa keränneessä seminaarissa kuultiin Istekki Oy:n toimitusjohtajan Lasse Koskivuoren puheenvuoro. Koskivuori johtaa Istekki Oy:n toimitusjohtajana yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, joka koskettaa yli 4 miljoonan ihmisen elämää. Koskivuori toimii myös inhouse-yhtiöiden vaikuttamisverkosto Kustos ry:n hallituksen puheenjohtajana. Marja Sannikka moderoi paneelikeskustelun otsikolla ”Miksi inhouse-yhtiöt herättävät keskustelua?” Panelistit Kirsi Leivo, Pasi Saarinen ja Harri Jaskari (kuvassa) kuuntelivat kiinnostuneita Koskivuoren ajatuksia siitä, miten kilpailutusrajan nostolla voidaan saavuttaa kymmenien miljoonien säästöt ja kuinka inhouse-yhtiöiden pilkkominen tulisi veronmaksajille kalliiksi.

Julkishallinnon keskeisten toimintojen kumppanina toimivat inhouse-yhtiöt kannattavat asemansa selkiyttämistä, jota myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää. Sen sijaan ehdotettu hankinta- ja palveluintegrointiyksiköiden uudelleenpilkkominen tulisi suomalaisille monella tapaa kalliiksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että inhouse-yhtiöiden omistajajärjestelyjä tulisi muuttaa. KKV:n tuoreen arvion mukaan Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Viraston mukaan kaupunkien omistusoikeusosuudet eivät ole riittävän suuria, jotta niillä olisi määräysvaltaa yhtiössä. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuoren mielestä on hyvä asia, että EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle viime vuonna jättämä toimenpidepyyntö johtaa lopulta markkinaoikeuden arvioitavaksi. Yleensä markkinoikeuden päätös tulee 7–8 kuukauden kuluttua tapauksen tultua sinne vireille. – Tämä on erittäin hyvä asia ja sopii meidän jäsenyhtiöillemme. Laki on vähän löysästi kirjoitettu, eikä aina kaikille toimijoille ole ollut selvää se, miten toimitaan. On hyvä saada asiaan markkinaoikeuden kanta. Meillä on ollut vähän kotimaisia oikeustapauksia näistä asioista, Koskivuori toteaa. Hän muistuttaa, että KKV:n päätös koskee yksittäistä tapausta. Kumppanina inhouse-yhtiöiden merkittävänä tehtävänä on varmistaa keskeisiä toimintoja omistaja-asiakkailleen, kuten kunnille, hyvinvointialueille ja yliopistoille. Uudelleenpirstaloitunut julkinen hankinta monella tapaa kalliiksi Julkisuudessa on esitetty, että julkisen toimijan omistusosuuden inhouse-yhtiöstä tulisi jatkossa olla vähintään 10 prosenttia. – Tämä johtaisi valtakunnallisten palveluyhtiöiden purkamiseen, Koskivuori muistuttaa. Tällöin inhouse-kenttä sirpaloituisi yhä pienempiin yksiköihin. Valtakunnallisten yhtiöiden todennäköinen vaihtoehto on usean alueellisen tai maakunnallisen palveluyhtiön perustaminen. Myös maakunnalliset yhtiöt jouduttaisiin pilkkomaan – jo pelkästään kuntamäärän vuoksi. – Kaikkiin pieniin yksiköihin ei riittäisi kilpailuttamisosaajia. Heistä on nytkin pulaa. Samoin esimerkiksi kuntien neuvotteluasema erityisesti ohjelmistohankinoissa heikkenisi. Julkishallinnon kustannukset nousisivat varmasti. Tämän ei pitäisi olla kenenkään suomalaisen tavoitteena, Koskivuori arvioi. – Nykytilanteessa kohtuullisen kokoiset inhouse-yhtiöt toimivat luotettavana markkinoivoimien integraattorina julkishallintoon, Koskivuori muistuttaa. – Inhouset mahdollistava mahdollisesti kapea-alaisia, mutta laadukkaita palveluita tai tuotteita myyville pienille ja keskisuurille yrityksille pääsyyn isoon markkinaan. 70 miljoonan lisäsäästöt Jopa yli kaksi kolmasosaa liikevaihdostaan yksityisiltä yrityksiltä ostavat julkishallinnon omistamat inhouse-yhtiöt ehdottavat julkisiin kilpailutuksiin kevennyksiä, jotka toisivat jopa 70 miljoonan euron säästöt ja lisää liikevaihtoa pk-yrityksille. Nykymallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin. – Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi. Uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä vähentämällä turhaa byrokratiaa. Julkisten raskaiden kilpailutusten rajan nosto toisi 10–20 prosentin eli 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Tämä luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000 –215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000.

Epävarmassa maailmassa vaaditaan muutoskyvykkyyttä  Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa syvennytään siihen, miten organisaation toimintakulttuuria voidaan kehittää kohti haluttua suuntaa ja mikä rooli teknologialla on muutoksessa. Katin vieraaksi studioon saapuvat Humapin toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen sekä Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki.  Strategian toteutumisen moottorina ovat ihmiset   Strategia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, sillä strategian käytäntöön viemisen moottorina ovat lopulta ihmiset ja heidän tapansa toimia. Rimmanen toteaakin, että vaikka organisaatioon tulisi uusi strategia, vanhat kaavat ovat juurtuneet todella syvälle ja huomaamatta ohjaavat edelleen tekemistä. Hän kertoo, että organisaatiot mielletään usein yksittäisinä laatikkoina ja vastuualueina:  ”Näin yritetään pilkkoa monimutkainen organisaatio hallittavaksi kokonaisuudeksi. Usein organisaatiomuutostenkin uskotaan tapahtuvan näitä palikoita muuttamalla. Me Humapilla lähdemme toisesta näkökulmasta ja haastamme uuden ajan johtamisella perinteiset organisaatiokeskeiset kategoriset ja yksilölähtöiset johtamisopit.”  Katja Patojoki on samoilla linjoilla ja uskoo, että muutosta tehdessä on vaikea irrottaa hallinnan tunteesta. Ihmiset myös usein pettyvät, jos heille ei heti viestitä, minkälainen uusi kulttuuri nyt on ja mitä tässä tavoitellaan. Patojoki muistuttaa, että matka on päämäärää tärkeämpi ja kun ihmiset kutsutaan mukaan matkalle, toivotut asiat seuraavat perässä.  Organisaatioiden tärkeä supervoima on yhteistyö ja epävarmassa maailmassa vaaditaan nopeaa muutoskyvykkyyttä. Tällöin jokaisen on osaltaan oltava joustava, mutta yksi ihminen ei voi tehdä koko työtä. Moni myös varmasti pohtii työssään, kuinka suuren vastuun uskaltaa epävarmassa tilanteessa ottaa.  ”Psykologinen turvallisuus syntyy tunteesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Kun virheet uskalletaan tuoda näkyviin, yhteisö on täynnä kyvykkäitä muutoksen tekijöitä ja tällöin kyseessä on yhteisön voima, ei yksilön”, Rimmanen summaa.  Epävarmoina muutoksen hetkinä dialogin merkitys kasvaa. Heräävistä kysymyksistä pitäisi käydä aktiivista keskustelua, ei jäädä odottelemaan. Tällaisissa muutoksen hetkissä tarvitaan riittävä määrä ihmisiä, jotka näkevät suunnan selkeänä ja saavat energiat liikkeelle.  ”Ihminen pyrkii luontaisesti minimoimaan energian käytön. Mukavia kehittämisasioita halutaan toki edistää, mutta muutoksessa on kyse myös ristiriitaisia tunteita herättävästä asiasta”, Patojoki pohtii.  Paras lahja on oivaltava esihenkilö  Tutkimusten mukaan menestyneimpien yritysten johtajilla on vahva kyky reflektoida itseään ja omaa tekemistään. Tällainen itsereflektio sekä positiivinen uteliaisuus ovat hyviä piirteitä myös muutostilanteissa, Patojoki tietää.  ”Yksilön on myös tärkeä sietää keskeneräisyyttä itsessään ja toisissaan, näin uuden oppimisesta ei koskaan luovuta. Harry Potter -esimerkki kuvaa tätä hyvin. Kirjailija Rowling ei luovuttanut, vaikka ensimmäinen Potter-kirja hylättiin kustantamoissa monta kertaa. Hän kuunteli palautetta ja jatkoi yrittämistä, kunnes viimein saavutti unelmansa”, Rimmanen kertoo.  Paras lahja, jonka organisaatiossa voi saada, on hyvä ja oivaltava esihenkilö, joka auttaa pohtimaan turvallisesti muutoksen ja oppimisen esteenä olevia asioita. Hyvä asiantuntija ei välttämättä olekaan se, joka osaa aina vastata kysymyksiin. Sen sijaan olennaista on lopulta taito esittää parhaita kysymyksiä, jotta yhteisössä keskustellaan oikeista asioista.  Muutkin kuin esihenkilöt ja ylin johto voivat arjessaan pohtia, millaista energiaa ja tunnelmaa eri tilanteisiin tuo. Kehonkieli viestii enemmän kuin pelkkä suusanallinen viestintä. Tahattomatkin ilmeet ja eleet luovat omaa tunnelmaansa ja myös virtuaaliympäristössä on pohdittava sosiaalisen ilmapiirin luomista.  Teknologia muutoksessa mukana Miten teknologia voi olla muutoksessa avuksi? Patojoen ja Rimmasen mukaan paljonkin. Teknologiset alustat mahdollistavat esimerkiksi jouhevamman yhteiskehittelyn: kun henkilöstöltä kysytään nykyään ajatuksia, jokainen näkee heti vastatessaan, miten muut kollegat ovat reagoineet. Lisäksi isoja henkilömääriä on mahdollista osallistaa samanaikaiseen keskusteluun digitaalisesti ja sen jälkeen käyttää esimerkiksi tekoälyä ryhmien ajatusten niputtamisessa.  ”Teknologian avulla keskusteluun saadaan myös erilaisia näkökulmia. Kun eri näkökulmat huomioidaan, päästään aina paremmin kiinni kulloisenkin asian pihviin. Näin syntyy lopulta laadukkaampia päätöksiä”, Rimmanen sanoo. 

Työssä jaksamiseen voi ja pitää vaikuttaa Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin edellisessä jaksossa keskusteltiin sujuvammasta Suomesta ja digitaalisesta transformaatiosta. Kaiken digimurroksen keskiössä on kuitenkin lopulta ihminen ja siksi tässä jaksossa pureudutaankin muuttuvaan työhön ja siihen, mikä jaksamistamme tulevaisuudessa kannattelee. Katin kanssa asiasta keskustelevat työuupumusaktivisti, tietokirjailija ja yrittäjä Tanja Lappi sekä Istekin HRD-päällikkö Sanna Pantsu. Työhyvinvointi on työpaikan yhteinen asia Työelämässä yksi merkittävimmistä teknologian ja digimurroksen mahdollistamista muutoksista on etä- ja hybridityö. Meistä jokainen pystyy omassa työarjessaan hallitsemaan eri tavoin etätyön tuomaa kuormaa. Sanna Pantsu kertoo, että muuttuvassa työelämässä aistiärsykkeitä tulee nyt enemmän kuin koskaan ja jokaisen on löydettävä itse keinoja hallita niitä. Teknologia tuo myös koko ajan uusia opeteltavia järjestelmiä ja siksi oma osaaminen on haastettuna päivittäin. Tanja Lappi tekee työssään paljon johdon valmennuksia. Myös niissä on noussut esille erilaiset etätyön haasteet: ”Tunnistan tässä myös psykologisen turvallisuuden tärkeyden: onko työntekijöillä tunne siitä, että heidät hyväksytään ja he voivat olla oma itsensä myös etänä? Avainasemassa ovat vuorovaikutus ja viestintä. Olennaista ei lopulta ole, olemmeko läsnä vai etänä, vaan se, kokeeko työntekijä tulleensa kuulluksi.” Kelan sairauspoissaolotilastoista ilmenee, että vuoteen 2016 verrattuna sairauspoissaolopäiville jäävien määrä on 60-kertaistunut. Suurin syy näihin poissaoloihin on mielenterveysdiagnoosit. Nykyään työssä jaksamisen haasteita uskalletaan puhua enemmän. Tämä on Lapista äärimmäisen hyvä asia, koska puhumisen kautta asioihin voi vaikuttaa ja saada muutosta. Istekillä työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat isosti agendalla. Pantsun mukaan työhyvinvoinnin tilaa tutkitaan säännöllisesti ja tulosten perusteella tehdään tarvittaessa isojakin muutoksia. ”Toimintakulttuuria rakennetaan yhdessä koko henkilöstön ja johdon kanssa. Olemme myös luoneet johtamislupauksia toimintakulttuuria tukemaan”, hän jatkaa. Jokaisella on myös oma vastuu Tanja Lappi muistuttaa, että työkyky koostuu monesta eri tekijästä: työn luonteesta, työympäristöstä, työyhteisöstä, johtamisesta ja omasta osaamisesta. Työkyvyn ylläpitämiseksi täytyy huomioida kaikki nämä tekijät ja myös työntekijällä itsellään oma roolinsa työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. ”Työntekijän on tärkeä tuntea omat voimavaransa. Jokaisella on vastuu tunnistaa itselle vaikeita asioita ja kertoa niistä rohkeasti. Sitten on työnantajan velvollisuus tukea niissä”, Pantsu toteaa. Lappi korostaa, että etenkin etätyössä yksilön vastuu korostuu. Kun työntekijällä on vapaus ja valta määritellä missä työskentelee, tulee myös suurempi vastuu omasta työkyvystä ja tarvittaessa avun pyytämisestä. Esihenkilöillä tärkeä rooli työkyvyn johtamisessa Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat osa koko työsuhteen elinkaarta. Jo rekryprosesseissa tulisi ottaa huomioon sellaisen ympäristön luominen, jossa uusi työntekijä voi selviytyä ja hoitaa omat tehtävänsä jaksavana ja hyvinvoivana. Kaikista olennaisinta on löytää työpaikkaan oikea tekijä. Kun työsuhde on syntynyt, olennaista on lähteä liikkeelle hyvällä perehdytyksellä. Etenkin juuri työelämään tuleville nuorille tämä perehdytysaika on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Lappi. ”Kannattaa muistaa, että koeaika on myös työntekijää varten. Silloin kannattaa pohtia, tuntuuko työ itselle sopivalta. Jos ihminen joutuu olemaan itselle väärässä ympäristössä, se on iso työuupumuksen riskitekijä”, Lappi summaa. Hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeä tekijä yrityksen menestyksessä. Kun arki sujuu, niin työntekijät ovat motivoituneempia ja tekevät laadukkaampaa työtä, mikä heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen. Pantsu ja Lappi nostavat olennaisiksi tekijöiksi myös organisaation toimivat prosessit, hyvinvointia tukevat toimintamallit, tiimityön sekä laadukkaan johtamisen. Erityisen merkityksellistä on jatkuva dialogi. ”Johtaminen on lopulta palveluammatti ja sille työlle on oltava riittävästi aikaa.” Kuuntele podcastin jakso 6 ”Kaiken digimurroksen keskiössä on lopulta ihminen!” Teknologiaturvaajat-podcastin kuudennessa jaksossa pureudutaan muuttuvaan työhön ja siihen, mikä jaksamistamme tulevaisuudessa kannattelee. Katin kanssa asiasta keskustelevat työuupumusaktivisti, tietokirjailija ja yrittäjä Tanja Lappi sekä Istekin kehittämispäällikkö Sanna Pantsu. 

Raskaan kilpailutusrajan nosto sen sijaan toisi 30–70 miljoonan euron säästöt. Kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee yksityisille yrityksille, Kustoksen jäsenyrityksille tehty kysely paljastaa. Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoituksista nykyisestä olisivat valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle vahingollisia. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry haluaa vahvistaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja siten avaa mahdollisuuksia niiden vientiin purkamalla ja helpottamalla julkisten hankintojen byrokratiaa. Nykymallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin. ”Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi. Uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä vähentämällä turhaa byrokratiaa. Julkisten raskaiden kilpailutusten rajan nosto toisi 10–20 prosentin eli 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Tämä luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000 –215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000. ”Nämä hankintakustannukset ovat kokemustemme mukaan enemmän ala- kuin yläkanttiin. Euromääräisesti pieniinkin hankintoihin saatetaan käyttää paljon aikaa ja resursseja. Nämä kaikki pitää laskea mukaan hankintakustannuksiin”, Koskivuori huomauttaa. Hankintojen läpinäkyvyyttä tulisi myös lisätä korjaamalla hankintalakia. Myös kilpailutusten ulkopuolisten toimijoiden pitäisi saada tutustua tarjouksiin. Kilpailutusten tarjousdokumenttien tulisi olla avoimempia. Omistusrajoitukset nostaisivat kustannuksia Julkisomisteisille inhouse-yhtiöillä on julkisuudessa ehdotettu 10, jopa 20 prosentin vähimmäisomistusta kunnilta, kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Tämä ei muuttaisi suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden tilannetta, mutta saattaisi inhouse-yhtiöiden pienomistajat – pienet kunnat – pahaan pulaan. Vähimmäisomistuksen ehtojen muuttaminen pakottaisi pienet kunnat perustamaan uusia, yhä pienempiä yhteenliittymiä yhteishankintojaan varten. Inhouse-yritysten lukumäärän kasvaessa palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrän moninkertaistuisi. Osto- ja projektiosaaminen heikkenisi merkittävästi. Kilpailutusten sirpaloituessa myös yritysten tarve osallistua yhä useampiin, raskaisiin kilpailutuksiin lisääntyisi. Yleensä raskaan kilpailutuksen voittajaksi selviytyy iso markkinatoimija, joka tuottaa palvelunsa kokonaan itse eikä hanki alihankintana palvelua pienyrityksiltä. Näin markkina keskittyy isoihin, usein ulkomaille veronsa maksaviin toimijoihin. ”Jos haluaisimme edelleen jatkaa palveluiden tarjoamista pienosakkaillemme, joutuisimme lisäämään inhouse-tytäryhtiöidemme määrää. Tämä on kustannustehotonta ja lisäisi hallintoa. Yksi vaihtoehto on myös, että kunnat ryhtyisivät siirtämään palveluita omaksi toiminnakseen”, Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen kuvaa vaihtoehtoja. Kaksi kolmasosaa inhouse-yritysten liikevaihdosta yksityisille yrityksille Inhouse-yhtiöissä innovoidaan yhä uusia, yhä tehokkaampia ja veronmaksajien rahoja säästäviä ratkaisuja, myös ohjelmistopalvelujen kohdalla. Noin kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta on ostoja yksityisiltä yrityksiltä, Kustoksen tuore jäsenselvitys osoittaa. ”Osa ostaa jopa enemmän, osa hieman vähemmän”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori kertoo. ”Esimerkiksi julkisomisteisten ICT-inhouseyhtiöiden 2M-IT Oy ja Istekki Oy:n liikevaihdosta 70 prosenttia menee yksityisille yrityksille erilaisten ostojen ja yhteiskumppanuuksien kautta”, myös Itsekin toimitusjohtajana toimiva Koskivuori toteaa. Inhouse-yhtiöt eivät havittele vientimarkkinoita, vaan jättävät sen kokonaan yksityisille yrityksille. Sen sijaan inhouse-yhtiöt lisäävät yhteydenpitoaan yrityskenttään ja voivat uusien yhteishankkeiden kautta mahdollistaa yhä useamman suomalaisyrityksen kansainvälistymistä onnistuneiden referenssiprojektien avulla.

Istekki Oy:n 26.4.2023 järjestetyssä yhtiökokouksessa valittiin yhtiölle uusi hallitus. Uuden hallituksen kokoonpano on: Kari JanhonenHallituksen puheenjohtaja Ilkka LuomaHallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko KekoniHallituksen 2. varapuheenjohtaja Jori-Pekka TräskbäckHallituksen 3. varapuheenjohtaja Satu Keskitalo-MakkonenHallituksen jäsen Juha KorpelainenHallituksen jäsen Vesa LötjönenHallituksen jäsen Timo TiainenHallituksen jäsen Kati SweeneyHallituksen jäsen

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä. Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä. ”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii. Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja. Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen. ”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo. Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat. ”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.” Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin. ”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa. Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään. Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.” Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin ”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa. Kuuntele jakso 5 Teknologiaturvaajien uusimmassa jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea. Luvassa on keskustelua digitaalisesta transformaatiosta, palvelukehityksestä ja automatisoituvasta päätöksenteosta, kun Katin kanssa studioon istuvat johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä.