Julkishallinnon keskeisten toimintojen kumppanina toimivat inhouse-yhtiöt kannattavat asemansa selkiyttämistä, jota myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää. Sen sijaan ehdotettu hankinta- ja palveluintegrointiyksiköiden uudelleenpilkkominen tulisi suomalaisille monella tapaa kalliiksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että inhouse-yhtiöiden omistajajärjestelyjä tulisi muuttaa. KKV:n tuoreen arvion mukaan Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Viraston mukaan kaupunkien omistusoikeusosuudet eivät ole riittävän suuria, jotta niillä olisi määräysvaltaa yhtiössä. Inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuoren mielestä on hyvä asia, että EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle viime vuonna jättämä toimenpidepyyntö johtaa lopulta markkinaoikeuden arvioitavaksi. Yleensä markkinoikeuden päätös tulee 7–8 kuukauden kuluttua tapauksen tultua sinne vireille. – Tämä on erittäin hyvä asia ja sopii meidän jäsenyhtiöillemme. Laki on vähän löysästi kirjoitettu, eikä aina kaikille toimijoille ole ollut selvää se, miten toimitaan. On hyvä saada asiaan markkinaoikeuden kanta. Meillä on ollut vähän kotimaisia oikeustapauksia näistä asioista, Koskivuori toteaa. Hän muistuttaa, että KKV:n päätös koskee yksittäistä tapausta. Kumppanina inhouse-yhtiöiden merkittävänä tehtävänä on varmistaa keskeisiä toimintoja omistaja-asiakkailleen, kuten kunnille, hyvinvointialueille ja yliopistoille. Uudelleenpirstaloitunut julkinen hankinta monella tapaa kalliiksi Julkisuudessa on esitetty, että julkisen toimijan omistusosuuden inhouse-yhtiöstä tulisi jatkossa olla vähintään 10 prosenttia. – Tämä johtaisi valtakunnallisten palveluyhtiöiden purkamiseen, Koskivuori muistuttaa. Tällöin inhouse-kenttä sirpaloituisi yhä pienempiin yksiköihin. Valtakunnallisten yhtiöiden todennäköinen vaihtoehto on usean alueellisen tai maakunnallisen palveluyhtiön perustaminen. Myös maakunnalliset yhtiöt jouduttaisiin pilkkomaan – jo pelkästään kuntamäärän vuoksi. – Kaikkiin pieniin yksiköihin ei riittäisi kilpailuttamisosaajia. Heistä on nytkin pulaa. Samoin esimerkiksi kuntien neuvotteluasema erityisesti ohjelmistohankinoissa heikkenisi. Julkishallinnon kustannukset nousisivat varmasti. Tämän ei pitäisi olla kenenkään suomalaisen tavoitteena, Koskivuori arvioi. – Nykytilanteessa kohtuullisen kokoiset inhouse-yhtiöt toimivat luotettavana markkinoivoimien integraattorina julkishallintoon, Koskivuori muistuttaa. – Inhouset mahdollistava mahdollisesti kapea-alaisia, mutta laadukkaita palveluita tai tuotteita myyville pienille ja keskisuurille yrityksille pääsyyn isoon markkinaan. 70 miljoonan lisäsäästöt Jopa yli kaksi kolmasosaa liikevaihdostaan yksityisiltä yrityksiltä ostavat julkishallinnon omistamat inhouse-yhtiöt ehdottavat julkisiin kilpailutuksiin kevennyksiä, jotka toisivat jopa 70 miljoonan euron säästöt ja lisää liikevaihtoa pk-yrityksille. Nykymallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin. – Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi. Uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä vähentämällä turhaa byrokratiaa. Julkisten raskaiden kilpailutusten rajan nosto toisi 10–20 prosentin eli 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Tämä luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000 –215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000.

Epävarmassa maailmassa vaaditaan muutoskyvykkyyttä  Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa syvennytään siihen, miten organisaation toimintakulttuuria voidaan kehittää kohti haluttua suuntaa ja mikä rooli teknologialla on muutoksessa. Katin vieraaksi studioon saapuvat Humapin toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen sekä Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki.  Strategian toteutumisen moottorina ovat ihmiset   Strategia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, sillä strategian käytäntöön viemisen moottorina ovat lopulta ihmiset ja heidän tapansa toimia. Rimmanen toteaakin, että vaikka organisaatioon tulisi uusi strategia, vanhat kaavat ovat juurtuneet todella syvälle ja huomaamatta ohjaavat edelleen tekemistä. Hän kertoo, että organisaatiot mielletään usein yksittäisinä laatikkoina ja vastuualueina:  ”Näin yritetään pilkkoa monimutkainen organisaatio hallittavaksi kokonaisuudeksi. Usein organisaatiomuutostenkin uskotaan tapahtuvan näitä palikoita muuttamalla. Me Humapilla lähdemme toisesta näkökulmasta ja haastamme uuden ajan johtamisella perinteiset organisaatiokeskeiset kategoriset ja yksilölähtöiset johtamisopit.”  Katja Patojoki on samoilla linjoilla ja uskoo, että muutosta tehdessä on vaikea irrottaa hallinnan tunteesta. Ihmiset myös usein pettyvät, jos heille ei heti viestitä, minkälainen uusi kulttuuri nyt on ja mitä tässä tavoitellaan. Patojoki muistuttaa, että matka on päämäärää tärkeämpi ja kun ihmiset kutsutaan mukaan matkalle, toivotut asiat seuraavat perässä.  Organisaatioiden tärkeä supervoima on yhteistyö ja epävarmassa maailmassa vaaditaan nopeaa muutoskyvykkyyttä. Tällöin jokaisen on osaltaan oltava joustava, mutta yksi ihminen ei voi tehdä koko työtä. Moni myös varmasti pohtii työssään, kuinka suuren vastuun uskaltaa epävarmassa tilanteessa ottaa.  ”Psykologinen turvallisuus syntyy tunteesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Kun virheet uskalletaan tuoda näkyviin, yhteisö on täynnä kyvykkäitä muutoksen tekijöitä ja tällöin kyseessä on yhteisön voima, ei yksilön”, Rimmanen summaa.  Epävarmoina muutoksen hetkinä dialogin merkitys kasvaa. Heräävistä kysymyksistä pitäisi käydä aktiivista keskustelua, ei jäädä odottelemaan. Tällaisissa muutoksen hetkissä tarvitaan riittävä määrä ihmisiä, jotka näkevät suunnan selkeänä ja saavat energiat liikkeelle.  ”Ihminen pyrkii luontaisesti minimoimaan energian käytön. Mukavia kehittämisasioita halutaan toki edistää, mutta muutoksessa on kyse myös ristiriitaisia tunteita herättävästä asiasta”, Patojoki pohtii.  Paras lahja on oivaltava esihenkilö  Tutkimusten mukaan menestyneimpien yritysten johtajilla on vahva kyky reflektoida itseään ja omaa tekemistään. Tällainen itsereflektio sekä positiivinen uteliaisuus ovat hyviä piirteitä myös muutostilanteissa, Patojoki tietää.  ”Yksilön on myös tärkeä sietää keskeneräisyyttä itsessään ja toisissaan, näin uuden oppimisesta ei koskaan luovuta. Harry Potter -esimerkki kuvaa tätä hyvin. Kirjailija Rowling ei luovuttanut, vaikka ensimmäinen Potter-kirja hylättiin kustantamoissa monta kertaa. Hän kuunteli palautetta ja jatkoi yrittämistä, kunnes viimein saavutti unelmansa”, Rimmanen kertoo.  Paras lahja, jonka organisaatiossa voi saada, on hyvä ja oivaltava esihenkilö, joka auttaa pohtimaan turvallisesti muutoksen ja oppimisen esteenä olevia asioita. Hyvä asiantuntija ei välttämättä olekaan se, joka osaa aina vastata kysymyksiin. Sen sijaan olennaista on lopulta taito esittää parhaita kysymyksiä, jotta yhteisössä keskustellaan oikeista asioista.  Muutkin kuin esihenkilöt ja ylin johto voivat arjessaan pohtia, millaista energiaa ja tunnelmaa eri tilanteisiin tuo. Kehonkieli viestii enemmän kuin pelkkä suusanallinen viestintä. Tahattomatkin ilmeet ja eleet luovat omaa tunnelmaansa ja myös virtuaaliympäristössä on pohdittava sosiaalisen ilmapiirin luomista.  Teknologia muutoksessa mukana Miten teknologia voi olla muutoksessa avuksi? Patojoen ja Rimmasen mukaan paljonkin. Teknologiset alustat mahdollistavat esimerkiksi jouhevamman yhteiskehittelyn: kun henkilöstöltä kysytään nykyään ajatuksia, jokainen näkee heti vastatessaan, miten muut kollegat ovat reagoineet. Lisäksi isoja henkilömääriä on mahdollista osallistaa samanaikaiseen keskusteluun digitaalisesti ja sen jälkeen käyttää esimerkiksi tekoälyä ryhmien ajatusten niputtamisessa.  ”Teknologian avulla keskusteluun saadaan myös erilaisia näkökulmia. Kun eri näkökulmat huomioidaan, päästään aina paremmin kiinni kulloisenkin asian pihviin. Näin syntyy lopulta laadukkaampia päätöksiä”, Rimmanen sanoo. 

Työssä jaksamiseen voi ja pitää vaikuttaa Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin edellisessä jaksossa keskusteltiin sujuvammasta Suomesta ja digitaalisesta transformaatiosta. Kaiken digimurroksen keskiössä on kuitenkin lopulta ihminen ja siksi tässä jaksossa pureudutaankin muuttuvaan työhön ja siihen, mikä jaksamistamme tulevaisuudessa kannattelee. Katin kanssa asiasta keskustelevat työuupumusaktivisti, tietokirjailija ja yrittäjä Tanja Lappi sekä Istekin HRD-päällikkö Sanna Pantsu. Työhyvinvointi on työpaikan yhteinen asia Työelämässä yksi merkittävimmistä teknologian ja digimurroksen mahdollistamista muutoksista on etä- ja hybridityö. Meistä jokainen pystyy omassa työarjessaan hallitsemaan eri tavoin etätyön tuomaa kuormaa. Sanna Pantsu kertoo, että muuttuvassa työelämässä aistiärsykkeitä tulee nyt enemmän kuin koskaan ja jokaisen on löydettävä itse keinoja hallita niitä. Teknologia tuo myös koko ajan uusia opeteltavia järjestelmiä ja siksi oma osaaminen on haastettuna päivittäin. Tanja Lappi tekee työssään paljon johdon valmennuksia. Myös niissä on noussut esille erilaiset etätyön haasteet: ”Tunnistan tässä myös psykologisen turvallisuuden tärkeyden: onko työntekijöillä tunne siitä, että heidät hyväksytään ja he voivat olla oma itsensä myös etänä? Avainasemassa ovat vuorovaikutus ja viestintä. Olennaista ei lopulta ole, olemmeko läsnä vai etänä, vaan se, kokeeko työntekijä tulleensa kuulluksi.” Kelan sairauspoissaolotilastoista ilmenee, että vuoteen 2016 verrattuna sairauspoissaolopäiville jäävien määrä on 60-kertaistunut. Suurin syy näihin poissaoloihin on mielenterveysdiagnoosit. Nykyään työssä jaksamisen haasteita uskalletaan puhua enemmän. Tämä on Lapista äärimmäisen hyvä asia, koska puhumisen kautta asioihin voi vaikuttaa ja saada muutosta. Istekillä työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat isosti agendalla. Pantsun mukaan työhyvinvoinnin tilaa tutkitaan säännöllisesti ja tulosten perusteella tehdään tarvittaessa isojakin muutoksia. ”Toimintakulttuuria rakennetaan yhdessä koko henkilöstön ja johdon kanssa. Olemme myös luoneet johtamislupauksia toimintakulttuuria tukemaan”, hän jatkaa. Jokaisella on myös oma vastuu Tanja Lappi muistuttaa, että työkyky koostuu monesta eri tekijästä: työn luonteesta, työympäristöstä, työyhteisöstä, johtamisesta ja omasta osaamisesta. Työkyvyn ylläpitämiseksi täytyy huomioida kaikki nämä tekijät ja myös työntekijällä itsellään oma roolinsa työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. ”Työntekijän on tärkeä tuntea omat voimavaransa. Jokaisella on vastuu tunnistaa itselle vaikeita asioita ja kertoa niistä rohkeasti. Sitten on työnantajan velvollisuus tukea niissä”, Pantsu toteaa. Lappi korostaa, että etenkin etätyössä yksilön vastuu korostuu. Kun työntekijällä on vapaus ja valta määritellä missä työskentelee, tulee myös suurempi vastuu omasta työkyvystä ja tarvittaessa avun pyytämisestä. Esihenkilöillä tärkeä rooli työkyvyn johtamisessa Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat osa koko työsuhteen elinkaarta. Jo rekryprosesseissa tulisi ottaa huomioon sellaisen ympäristön luominen, jossa uusi työntekijä voi selviytyä ja hoitaa omat tehtävänsä jaksavana ja hyvinvoivana. Kaikista olennaisinta on löytää työpaikkaan oikea tekijä. Kun työsuhde on syntynyt, olennaista on lähteä liikkeelle hyvällä perehdytyksellä. Etenkin juuri työelämään tuleville nuorille tämä perehdytysaika on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Lappi. ”Kannattaa muistaa, että koeaika on myös työntekijää varten. Silloin kannattaa pohtia, tuntuuko työ itselle sopivalta. Jos ihminen joutuu olemaan itselle väärässä ympäristössä, se on iso työuupumuksen riskitekijä”, Lappi summaa. Hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeä tekijä yrityksen menestyksessä. Kun arki sujuu, niin työntekijät ovat motivoituneempia ja tekevät laadukkaampaa työtä, mikä heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen. Pantsu ja Lappi nostavat olennaisiksi tekijöiksi myös organisaation toimivat prosessit, hyvinvointia tukevat toimintamallit, tiimityön sekä laadukkaan johtamisen. Erityisen merkityksellistä on jatkuva dialogi. ”Johtaminen on lopulta palveluammatti ja sille työlle on oltava riittävästi aikaa.” Kuuntele podcastin jakso 6 ”Kaiken digimurroksen keskiössä on lopulta ihminen!” Teknologiaturvaajat-podcastin kuudennessa jaksossa pureudutaan muuttuvaan työhön ja siihen, mikä jaksamistamme tulevaisuudessa kannattelee. Katin kanssa asiasta keskustelevat työuupumusaktivisti, tietokirjailija ja yrittäjä Tanja Lappi sekä Istekin kehittämispäällikkö Sanna Pantsu. 

Raskaan kilpailutusrajan nosto sen sijaan toisi 30–70 miljoonan euron säästöt. Kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee yksityisille yrityksille, Kustoksen jäsenyrityksille tehty kysely paljastaa. Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoituksista nykyisestä olisivat valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle vahingollisia. Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry haluaa vahvistaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja siten avaa mahdollisuuksia niiden vientiin purkamalla ja helpottamalla julkisten hankintojen byrokratiaa. Nykymallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin. ”Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi. Uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä vähentämällä turhaa byrokratiaa. Julkisten raskaiden kilpailutusten rajan nosto toisi 10–20 prosentin eli 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Tämä luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000 –215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000. ”Nämä hankintakustannukset ovat kokemustemme mukaan enemmän ala- kuin yläkanttiin. Euromääräisesti pieniinkin hankintoihin saatetaan käyttää paljon aikaa ja resursseja. Nämä kaikki pitää laskea mukaan hankintakustannuksiin”, Koskivuori huomauttaa. Hankintojen läpinäkyvyyttä tulisi myös lisätä korjaamalla hankintalakia. Myös kilpailutusten ulkopuolisten toimijoiden pitäisi saada tutustua tarjouksiin. Kilpailutusten tarjousdokumenttien tulisi olla avoimempia. Omistusrajoitukset nostaisivat kustannuksia Julkisomisteisille inhouse-yhtiöillä on julkisuudessa ehdotettu 10, jopa 20 prosentin vähimmäisomistusta kunnilta, kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Tämä ei muuttaisi suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden tilannetta, mutta saattaisi inhouse-yhtiöiden pienomistajat – pienet kunnat – pahaan pulaan. Vähimmäisomistuksen ehtojen muuttaminen pakottaisi pienet kunnat perustamaan uusia, yhä pienempiä yhteenliittymiä yhteishankintojaan varten. Inhouse-yritysten lukumäärän kasvaessa palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrän moninkertaistuisi. Osto- ja projektiosaaminen heikkenisi merkittävästi. Kilpailutusten sirpaloituessa myös yritysten tarve osallistua yhä useampiin, raskaisiin kilpailutuksiin lisääntyisi. Yleensä raskaan kilpailutuksen voittajaksi selviytyy iso markkinatoimija, joka tuottaa palvelunsa kokonaan itse eikä hanki alihankintana palvelua pienyrityksiltä. Näin markkina keskittyy isoihin, usein ulkomaille veronsa maksaviin toimijoihin. ”Jos haluaisimme edelleen jatkaa palveluiden tarjoamista pienosakkaillemme, joutuisimme lisäämään inhouse-tytäryhtiöidemme määrää. Tämä on kustannustehotonta ja lisäisi hallintoa. Yksi vaihtoehto on myös, että kunnat ryhtyisivät siirtämään palveluita omaksi toiminnakseen”, Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen kuvaa vaihtoehtoja. Kaksi kolmasosaa inhouse-yritysten liikevaihdosta yksityisille yrityksille Inhouse-yhtiöissä innovoidaan yhä uusia, yhä tehokkaampia ja veronmaksajien rahoja säästäviä ratkaisuja, myös ohjelmistopalvelujen kohdalla. Noin kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta on ostoja yksityisiltä yrityksiltä, Kustoksen tuore jäsenselvitys osoittaa. ”Osa ostaa jopa enemmän, osa hieman vähemmän”, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori kertoo. ”Esimerkiksi julkisomisteisten ICT-inhouseyhtiöiden 2M-IT Oy ja Istekki Oy:n liikevaihdosta 70 prosenttia menee yksityisille yrityksille erilaisten ostojen ja yhteiskumppanuuksien kautta”, myös Itsekin toimitusjohtajana toimiva Koskivuori toteaa. Inhouse-yhtiöt eivät havittele vientimarkkinoita, vaan jättävät sen kokonaan yksityisille yrityksille. Sen sijaan inhouse-yhtiöt lisäävät yhteydenpitoaan yrityskenttään ja voivat uusien yhteishankkeiden kautta mahdollistaa yhä useamman suomalaisyrityksen kansainvälistymistä onnistuneiden referenssiprojektien avulla.

Istekki Oy:n 26.4.2023 järjestetyssä yhtiökokouksessa valittiin yhtiölle uusi hallitus. Uuden hallituksen kokoonpano on: Kari JanhonenHallituksen puheenjohtaja Ilkka LuomaHallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko KekoniHallituksen 2. varapuheenjohtaja Jori-Pekka TräskbäckHallituksen 3. varapuheenjohtaja Satu Keskitalo-MakkonenHallituksen jäsen Juha KorpelainenHallituksen jäsen Vesa LötjönenHallituksen jäsen Timo TiainenHallituksen jäsen Kati SweeneyHallituksen jäsen

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä. Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä. ”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii. Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja. Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen. ”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo. Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat. ”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.” Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin. ”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa. Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään. Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.” Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin ”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa. Kuuntele jakso 5 Teknologiaturvaajien uusimmassa jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea. Luvassa on keskustelua digitaalisesta transformaatiosta, palvelukehityksestä ja automatisoituvasta päätöksenteosta, kun Katin kanssa studioon istuvat johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä.

Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat asiakasomistajina antaneet Istekki Oy:lle toimeksiannon valmistella potilastietojärjestelmien kilpailuttamista. Hankintaan liittyvä kilpailutus toteutettaisiin avoimella menettelyllä, yhteistyössä Istekin alihankkijan Nordic Healthcare Group Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada lainvoimainen hankintapäätös vuoden 2023 loppuun mennessä ja käyttöönotot alkaisivat vuoden 2024 alusta lähtien. Tavoitteena on, että muutos viedään läpi noin kahdessa vuodessa hankintapäätöksestä. Hankinnan taustalla on Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden keskeinen strateginen tavoite yhtenäisestä potilastietojärjestelmästä, joka osaltaan mahdollistaa toimivan ja tehokkaan sekä asukkaille tasa-arvoisen sote-palvelutuotannon Pirkanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Kummankin hyvinvointialueen tavoitteena on ottaa käyttöön alueellaan yhtenäinen potilastietojärjestelmä nykyisten kunta- ja erikoissairaanhoidon organisaatiokohtaisten järjestelmien korvaajaksi. Tavoitteena on käyttää koko hyvinvointialueella yhtä,  yhteistä  tietojärjestelmää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluissa. Alustavasti tietojärjestelmää ei käytetä perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon palveluissa. Istekki on julkaissut hankinnasta tietopyynnön Hilmassa 17.3.2023. Markkinavuoropuheluihin, jotka järjestetään viikolla 16-17/2023, kutsutaan 3-5 tarjoajaa. Hankinnan projektitiimi on jakautunut useisiin työryhmiin, joissa myös hyvinvointialueiden henkilöstö osallistuu potilastietojärjestelmän suunnitteluun. Työryhmät tuottavat vaatimuksia myöhemmin julkaistavaan tarjouspyyntöön.  Tietopyyntöön vastasivat Tietoevry Finland Oy, Mediconsult Oy, CGI Suomi Oy, Vitec Acute Oy ja Atostek Oy. Tietopyynnössä esitettyjen valintakriteerien mukaisesti Tietoevry Finland Oy, Mediconsult Oy ja CGI Suomi Oy kutsuttiin lisäksi erillisiin tietopyyntötapaamisiin, koska vastausten perusteella niiden ratkaisu ja referenssit ratkaisun käytöstä vastaavat hankintayksikön tietopyynnössä kuvaamia potilastietojärjestelmän alustavia toiminnallisia tarpeita sekä alustavaa käyttötarkoitusta.

Suomi vastuullisuuden ajatusjohtajaksi Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Teknologian kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat yhä enemmän ihmisten elämään ja työhön. Samalla ne haastavat meidät pohtimaan vastuullisuutta ja kehitystä tavalla, joka huomioi ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Näistä teemoista Katin kanssa saapuvat keskustelemaan yrittäjä, tietokirjailija sekä Code of Conductin perustaja Niina Ratsula ja Istekin hankinnan ja vastuullisuuden johtaja Laura Ylitalo. Vastuullisuus ei ole vain brändimielikuvan rakentamista Vastuullisuuteen kuuluu usein keskusteluun nousevan ympäristön lisäksi muun muassa sosiaalinen sekä taloudellinen vastuu. Yrityksen vastuullisuuden tulee olla kokonaisvaltaista, mutta vastuullisuustyössä ei tulla koskaan valmiiksi vaan se vaatii jatkuvaa työtä. ”Vastuullisuus on moniulotteinen asia ja sitä voidaan myös lähestyä erilaisista näkökulmista. Minulle vastuullisuus on toimintatapa eikä tiettyyn teemaan keskittyvä asia”, Ylitalo toteaa. Myös kestävä liiketoiminta linkittyy olennaisesti vastuullisuuteen. Sen avulla yritys voi tehdä tuttuun tapaan omaa liiketoimintaansa, mutta kestävämmällä tavalla. Ratsulasta on tärkeä tunnistaa se, miten yrityksen ikä ja toimiala vaikuttavat siihen, miten sen vastuullisuudesta ajatellaan. Ratsulan mukaan tänä päivänä ei esimerkiksi ole järkeä perustaa startupia, joka ei jollain tavalla pyri ratkomaan kestävän kehityksen ongelmia. Hän puhuu myös moraalin ja etiikan merkityksestä: ”Kun keskustelemme ihmisten tekemistä valinnoista ja pohdinnasta siitä, mikä on tavoittelemisen arvoista ja mikä ei, puhumme moraalista. Vastuullisuus ei saa olla vain keino brändimielikuvan rakentamiseen, vaan se kuuluu osaksi yrityksen ydinarvoja.” Myös Istekillä etiikkakysymystä on pohdittu, sillä yhtiö koostuu useista teknologiaturvaajista, joista jokaisella on oma käsityksensä oikeasta ja väärästä. Yrityksessä on siksi oltava mietittynä, mikä sen toiminnan kontekstissa on oikein ja väärin. Näin syntyy työyhteisössä hyväksytty ja kaikille yhteinen toimintatapa. Vastuullisuuden mittaaminen on haastavaa Ratsula summaa vastuullisuustyön perustaksi sen, että yritys ymmärtää oman toimintansa kaikki vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi on pohdittava, mitä ongelmia yritys pyrkii ratkaisemaan ja mitä hyvää se tuo liiketoiminnallaan. ”Vaikutusten arvioinnin jälkeen on asetettava vastuullisuuden painopisteet, tavoitteet sekä mittarit”, hän lisää. Istekin yksi arvo on vastuullisuus ja sitä työstetään yrityksessä johtoryhmän sekä hallituksen kanssa. Henkilöstölle on tärkeää istuttaa ymmärrys vastuullisuudesta, sillä he tekevät arjessa vastuullisia tekoja ja valintoja. Lisäksi Istekki on selvittänyt sidosryhmäkyselyiden ja haastattelujen avulla tärkeimpiä vastuullisuusteemoja ja sen myötä vastuullisuustiimille on hahmotettu painopistealueet, joita lähteä viemään eteenpäin. Vastuullisuutta on mahdollista mitata, vaikka yksikään mittari ei ole täydellinen. Tyypillisesti yrityksissä mitataan esimerkiksi hiilijalanjälkeä sekä energiatehokkuutta. Olennaista on, että organisaatiolla on käytössään mittarit, jotka ohjaavat arjen toimintaa oikeaan suuntaan. ”Vastuullisuustavoitehan on nimenomaan tavoite, ei lupaus olla täydellinen. Siksi mittaaminenkin on haastavaa. Vastuullisuudessa on hyvin inhimillinen puoli, sillä vaikka puhumme oikein toimimisesta, niin kukapa meistä ei joskus toimisi myös väärin”, Ylitalo lisää. Ratsula kertoo, että tutkimuksissa on havaittu, että tiettyjen elementtien läsnä ollessa yrityksissä kukoistaa oikein toimimisen kulttuuri. Tästä klassinen esimerkki on, kun organisaatioon saapuu uusi työntekijä, joka pohtii yrityksen toimintatapoja ja arvoja. ”Tässä tilanteessa henkilö ei lue vastausta paperista vaan katsoo omaa esihenkilöään ja tämän esimerkkiä. Oikeudenmukaisuus olisi todella tärkeää, mutta valitettavasti usein ihmisillä on taipumus katsoa tilanteita läpi sormien, jos kyseessä on yrityksen tähtityöntekijä”, Ratsula pohtii. Yksittäinen taho ei voi ratkaista kaikkea Myös ICT-toimialalla vastuullisuus kattaa useita näkökulmia. Ympäristöasioita pohditaan esimerkiksi siitä kulmasta, millaisia tiedonsiirron tapoja on, miten palvelinsaleja ylläpidetään ja miten käytöstä poistuvat laitteet kierrätetään tai jatkokäsitellään. Eri vaihtoehdot kuluttavat eri tavalla energiaa. Yritysten on oltava läpinäkyviä siinä, mihin ihmisten tietoja käytetään ja mihin kerätty data päätyy. ”On hyvä hoksata, että kukaan ei voi tehdä kaikkea. Mikään yksittäinen taho ei voi olla vastuussa koko yhteiskunnan vastuullisuudesta, mutta jokainen voi onneksi tehdä jotain”, Ylitalo kertoo. Suomessa etenkin sosiaalisen vastuullisuuden kehittämiseen liittyy haasteita, sillä ajatuksena on, että Suomessa kaikki on hyvin ja toimimme lainsäädännön mukaan. Siksi voi olla haastavaa perustella, miksi jotain pitäisi tehdä: ”Välillä pidetään itsestään selvänä, että asiat ovat hyvin. Tuntuu, että välillä pitää oikein myydä ajatus siitä, että on järkevää investoida yrityskulttuurin ja eettisten periaatteiden kehittämiseen”, Ratsula kertoo. Tulevaisuudessa tulemme kuitenkin suuntaamaan kohti entistä selkeämpää vastuullisuutta, kiitos lainsäädännössä tapahtuvien muutosten. Ratsula kuvailee vastuullisuuden olleen aiemmin ”villi länsi”, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa luomassa yhteisiä kriteerejä sille, mitä voidaan kutsua vastuulliseksi. ”Vaikka Suomi on pieni maa, meillä on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja ajatusjohtajana vastuullisuuden osalta. Emme voi ratkoa ongelmia yksin, mutta voimme olla mukana viemässä asioita oikeaan suuntaan ja näyttää hyvää esimerkkiä”, Ylitalo kannustaa. Kuuntele jakso 4 Teknologiaturvaajien neljännessä jaksossa ollaan vastuullisuuden ytimessä! Mistä yritysten vastuullisuustyön tulisi alkaa? Entä mitä haasteita ja tulevaisuusnäkyviä teema tuo mukanaan? Näihin teemoihin Kati Tuovinen pureutuu yhdessä Code of Conductin perustaja Niina Ratsulan ja Istekin hankinnan ja vastuullisuuden johtaja Laura Ylitalon kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan!

Teknologian nopea kehitys nostaa asiakkaiden odotukset uudelle tasolle Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa Katin vieraaksi saapuvat Aiwo Digitalin kehitysjohtaja Hermanni Hyytiälä sekä Istekin asiakkuusjohtaja Matti Vilander. Jaksossa pureudutaan asiakaslähtöiseen liiketoimintaan ja sen kehitykseen teknologian näkökulmasta. Häiriökysyntä on tehokas mittari Asiakaslähtöinen liiketoiminta ja hyvä asiakaskokemus ovat tärkeitä menestystekijöitä yritykselle. Yksi keskeinen termi, joka liittyy asiakaskokemukseen, on häiriökysyntä. Häiriökysynnässä kyse ei ole siitä, että asiakas olisi häiriöksi yritykselle, vaan se kuvaa tilannetta, jossa kohtaanto tarjonnan ja tarpeen välillä jää puutteelliseksi. Hermanni Hyytiälä kiteyttää termin: ”Häiriökysyntä on asiakkaan luomaa vastentahtoista kysyntää. Jos asiakas on saanut väärää palvelua, ja joutuu siksi vastentahtoisesti ottamaan uudelleen yhteyttä palveluorganisaatioon, kyseessä on häiriökysyntä.” Matti Vilander näkee asiakaskokemuksen laajana kokonaisuutena, johon kuuluu esimerkiksi se, miltä nettisivut näyttävät tai miten ja milloin asiakkaaseen ollaan yhteydessä. Hyytiälä laittaa asiakaskokemuksen yhteen asiakastyytyväisyyden kanssa. Molemmissa minimivaatimus on, että organisaation tarjonta täyttää asiakkaan tarpeen. ”Hyvään asiakaskokemukseen ja tyytyväiseen asiakkaaseen tarvitaan usein taustalle tunneperäinen, positiivinen kokemus”, Hyytiälä muistuttaa. Tyytyväisen asiakkaan tunnistaa esimerkiksi siitä, että häiriökysyntää ei synny. Kun asiakas on saanut palvelua ja tarve on ratkaistu, hänen ei tarvitse ottaa yhteyttä samasta asiasta. Häiriökysyntä on todella tehokas mittari siihen, kuinka hyvin asiakaskokemuksessa on onnistuttu. Vilanderin mukaan pitkäaikaisia suhteita tyytyväisiin asiakkaisiin rakennetaan yksinkertaisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakasta. ”Pitää aidosti ymmärtää asiakkaan tarpeet ja tarjota niihin erilaisia ratkaisuja ja palveluita. Jos kaikki ei mene kuin Strömsössä, olennaista on olla rehellinen ja keskustella asioista avoimesti. Läpinäkyvyys on todella tärkeää”, Vilander pohtii. Vilander muistuttaa myös, että jos jo olemassa olevissa asiakkuuksissa tapahtuu paljon häiriökysyntää, se näkyy todennäköisesti myös uusille asiakkaille. Kaiken pitää lähteä siitä, että olemassa olevat asiakkuudet turvataan. Vasta sitten kannattaa siirtyä uusasiakashankintaan. Hyytiälä neuvoo yksinkertaisen kaavan, joka auttaa ymmärtämään työn ja kapasiteetin määrän sekä läpimenoajan. Kyseessä on Littlen laki, jonka mukaan läpimenoaika on yhtä suuri kuin työn määrä jaettuna tehokkuudella. ”Sen kanssa voi tasapainolla siinä, onko tarpeeksi kapasiteettia vain palvella olemassa olevia asiakkaita laadukkaasti vai onko mahdollista lisätä kapasiteettia, jolloin läpimenoajat olisivat nopeampia.” Teknologia tuo lisää avaimia asiakaskokemukseen Asiakaskokemus linkittyy vahvasti asiakaslähtöiseen liiketoimintaan. Vilanderin mukaan asiakaslähtöinen liiketoiminta mahdollistaa asiakastarpeen ymmärryksen sekä sen, että organisaatio tarvittaessa muuntautuu uusien tarpeiden ympärillä. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset muuttuvat varsinkin teknologian ja digitalisaation yleistyessä. ”Asiakkaan ymmärrys palvelun laadusta paranee koko ajan ja uudet innovaatiot luovat painetta palveluiden kehittämiseen. Vauhdissa pitää pysyä mukana!” Vilander summaa. Digitalisaatio ja teknologian edistysaskeleet mahdollistavat helpomman ja nopeamman pääsyn palveluiden piiriin. Moneen organisaatioon on esimerkiksi helppo ottaa yhteyttä, mutta se ei vielä takaa asiakkaan tarpeen täyttymistä. Jos organisaatiossa ei ole osattu ennakoida esimerkiksi chat-viestien määrän kasvua, vastaaminen voi olla hidasta ja asiakas turhautuu ja joutuu ottamaan uudelleen yhteyttä – kyse on jälleen häiriökysynnästä. Tämä on Hyytiälän mukaan monelle organisaatiolle tuttu ilmiö. ”Digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä”, Hyytiälä sanoo. Onneksi asiakkaat voivat itse olla mukana kehittämässä tulevaisuuden parempaa asiakaskokemusta. Yksinkertaisin askel on erilaisiin asiakastyytyväisyyskyselyihin vastaaminen ja myös suoraa palautetta kannattaa antaa. Tulevaisuudessa teknologia tuo asiakaskokemukseen lisää avaimia ja laadullista aspektia. Tekoäly voidaan valjastaa havainnoimaan mahdollisia ongelmia, jolloin ne huomataan ajoissa ja asiakkaaseen voidaan olla yhteydessä ensitilassa. ”Tyypillinen esimerkki on, että maailmalle lähtee vääränlaisia laskuja. Teknologian ja tekoälyn avulla voidaan havaita, että yhtäkkiä eri asiakaspalvelukanaviin on tullut valtavasti yhteydenottoja, koska laskuissa on jotain pielessä. Tällaisissa tilanteissa aika on oikeasti rahaa ja on tärkeää, että teknologian avulla voidaan reagoida nopeasti”, Hyytiälä kertoo. Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Miten häiriökysynnällä mitataan asiakaskokemusta? Entä mitä termillä oikeasti tarkoitetaan? Teknologiaturvaajat-podcastin toisessa jaksossa Kati Tuovinen keskustelee Aiwo Digitalin kehitysjohtaja Hermanni Hyytiälän ja Istekin asiakkuusjohtaja Matti Vilanderin kanssa asiakaslähtöisestä liiketoiminnasta sekä siitä, miten nopeasti kehittyvä teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat asiakaskokemukseen.