Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat asiakasomistajina antaneet Istekki Oy:lle toimeksiannon valmistella potilastietojärjestelmien kilpailuttamista. Hankintaan liittyvä kilpailutus toteutettaisiin avoimella menettelyllä, yhteistyössä Istekin alihankkijan Nordic Healthcare Group Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada lainvoimainen hankintapäätös vuoden 2023 loppuun mennessä ja käyttöönotot alkaisivat vuoden 2024 alusta lähtien. Tavoitteena on, että muutos viedään läpi noin kahdessa vuodessa hankintapäätöksestä. Hankinnan taustalla on Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden keskeinen strateginen tavoite yhtenäisestä potilastietojärjestelmästä, joka osaltaan mahdollistaa toimivan ja tehokkaan sekä asukkaille tasa-arvoisen sote-palvelutuotannon Pirkanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Kummankin hyvinvointialueen tavoitteena on ottaa käyttöön alueellaan yhtenäinen potilastietojärjestelmä nykyisten kunta- ja erikoissairaanhoidon organisaatiokohtaisten järjestelmien korvaajaksi. Tavoitteena on käyttää koko hyvinvointialueella yhtä,  yhteistä  tietojärjestelmää sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluissa. Alustavasti tietojärjestelmää ei käytetä perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon palveluissa. Istekki on julkaissut hankinnasta tietopyynnön Hilmassa 17.3.2023. Markkinavuoropuheluihin, jotka järjestetään viikolla 16-17/2023, kutsutaan 3-5 tarjoajaa. Hankinnan projektitiimi on jakautunut useisiin työryhmiin, joissa myös hyvinvointialueiden henkilöstö osallistuu potilastietojärjestelmän suunnitteluun. Työryhmät tuottavat vaatimuksia myöhemmin julkaistavaan tarjouspyyntöön.  Tietopyyntöön vastasivat Tietoevry Finland Oy, Mediconsult Oy, CGI Suomi Oy, Vitec Acute Oy ja Atostek Oy. Tietopyynnössä esitettyjen valintakriteerien mukaisesti Tietoevry Finland Oy, Mediconsult Oy ja CGI Suomi Oy kutsuttiin lisäksi erillisiin tietopyyntötapaamisiin, koska vastausten perusteella niiden ratkaisu ja referenssit ratkaisun käytöstä vastaavat hankintayksikön tietopyynnössä kuvaamia potilastietojärjestelmän alustavia toiminnallisia tarpeita sekä alustavaa käyttötarkoitusta.

Suomi vastuullisuuden ajatusjohtajaksi Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Teknologian kehitys ja digitalisaatio vaikuttavat yhä enemmän ihmisten elämään ja työhön. Samalla ne haastavat meidät pohtimaan vastuullisuutta ja kehitystä tavalla, joka huomioi ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden. Näistä teemoista Katin kanssa saapuvat keskustelemaan yrittäjä, tietokirjailija sekä Code of Conductin perustaja Niina Ratsula ja Istekin hankinnan ja vastuullisuuden johtaja Laura Ylitalo. Vastuullisuus ei ole vain brändimielikuvan rakentamista Vastuullisuuteen kuuluu usein keskusteluun nousevan ympäristön lisäksi muun muassa sosiaalinen sekä taloudellinen vastuu. Yrityksen vastuullisuuden tulee olla kokonaisvaltaista, mutta vastuullisuustyössä ei tulla koskaan valmiiksi vaan se vaatii jatkuvaa työtä. ”Vastuullisuus on moniulotteinen asia ja sitä voidaan myös lähestyä erilaisista näkökulmista. Minulle vastuullisuus on toimintatapa eikä tiettyyn teemaan keskittyvä asia”, Ylitalo toteaa. Myös kestävä liiketoiminta linkittyy olennaisesti vastuullisuuteen. Sen avulla yritys voi tehdä tuttuun tapaan omaa liiketoimintaansa, mutta kestävämmällä tavalla. Ratsulasta on tärkeä tunnistaa se, miten yrityksen ikä ja toimiala vaikuttavat siihen, miten sen vastuullisuudesta ajatellaan. Ratsulan mukaan tänä päivänä ei esimerkiksi ole järkeä perustaa startupia, joka ei jollain tavalla pyri ratkomaan kestävän kehityksen ongelmia. Hän puhuu myös moraalin ja etiikan merkityksestä: ”Kun keskustelemme ihmisten tekemistä valinnoista ja pohdinnasta siitä, mikä on tavoittelemisen arvoista ja mikä ei, puhumme moraalista. Vastuullisuus ei saa olla vain keino brändimielikuvan rakentamiseen, vaan se kuuluu osaksi yrityksen ydinarvoja.” Myös Istekillä etiikkakysymystä on pohdittu, sillä yhtiö koostuu useista teknologiaturvaajista, joista jokaisella on oma käsityksensä oikeasta ja väärästä. Yrityksessä on siksi oltava mietittynä, mikä sen toiminnan kontekstissa on oikein ja väärin. Näin syntyy työyhteisössä hyväksytty ja kaikille yhteinen toimintatapa. Vastuullisuuden mittaaminen on haastavaa Ratsula summaa vastuullisuustyön perustaksi sen, että yritys ymmärtää oman toimintansa kaikki vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Lisäksi on pohdittava, mitä ongelmia yritys pyrkii ratkaisemaan ja mitä hyvää se tuo liiketoiminnallaan. ”Vaikutusten arvioinnin jälkeen on asetettava vastuullisuuden painopisteet, tavoitteet sekä mittarit”, hän lisää. Istekin yksi arvo on vastuullisuus ja sitä työstetään yrityksessä johtoryhmän sekä hallituksen kanssa. Henkilöstölle on tärkeää istuttaa ymmärrys vastuullisuudesta, sillä he tekevät arjessa vastuullisia tekoja ja valintoja. Lisäksi Istekki on selvittänyt sidosryhmäkyselyiden ja haastattelujen avulla tärkeimpiä vastuullisuusteemoja ja sen myötä vastuullisuustiimille on hahmotettu painopistealueet, joita lähteä viemään eteenpäin. Vastuullisuutta on mahdollista mitata, vaikka yksikään mittari ei ole täydellinen. Tyypillisesti yrityksissä mitataan esimerkiksi hiilijalanjälkeä sekä energiatehokkuutta. Olennaista on, että organisaatiolla on käytössään mittarit, jotka ohjaavat arjen toimintaa oikeaan suuntaan. ”Vastuullisuustavoitehan on nimenomaan tavoite, ei lupaus olla täydellinen. Siksi mittaaminenkin on haastavaa. Vastuullisuudessa on hyvin inhimillinen puoli, sillä vaikka puhumme oikein toimimisesta, niin kukapa meistä ei joskus toimisi myös väärin”, Ylitalo lisää. Ratsula kertoo, että tutkimuksissa on havaittu, että tiettyjen elementtien läsnä ollessa yrityksissä kukoistaa oikein toimimisen kulttuuri. Tästä klassinen esimerkki on, kun organisaatioon saapuu uusi työntekijä, joka pohtii yrityksen toimintatapoja ja arvoja. ”Tässä tilanteessa henkilö ei lue vastausta paperista vaan katsoo omaa esihenkilöään ja tämän esimerkkiä. Oikeudenmukaisuus olisi todella tärkeää, mutta valitettavasti usein ihmisillä on taipumus katsoa tilanteita läpi sormien, jos kyseessä on yrityksen tähtityöntekijä”, Ratsula pohtii. Yksittäinen taho ei voi ratkaista kaikkea Myös ICT-toimialalla vastuullisuus kattaa useita näkökulmia. Ympäristöasioita pohditaan esimerkiksi siitä kulmasta, millaisia tiedonsiirron tapoja on, miten palvelinsaleja ylläpidetään ja miten käytöstä poistuvat laitteet kierrätetään tai jatkokäsitellään. Eri vaihtoehdot kuluttavat eri tavalla energiaa. Yritysten on oltava läpinäkyviä siinä, mihin ihmisten tietoja käytetään ja mihin kerätty data päätyy. ”On hyvä hoksata, että kukaan ei voi tehdä kaikkea. Mikään yksittäinen taho ei voi olla vastuussa koko yhteiskunnan vastuullisuudesta, mutta jokainen voi onneksi tehdä jotain”, Ylitalo kertoo. Suomessa etenkin sosiaalisen vastuullisuuden kehittämiseen liittyy haasteita, sillä ajatuksena on, että Suomessa kaikki on hyvin ja toimimme lainsäädännön mukaan. Siksi voi olla haastavaa perustella, miksi jotain pitäisi tehdä: ”Välillä pidetään itsestään selvänä, että asiat ovat hyvin. Tuntuu, että välillä pitää oikein myydä ajatus siitä, että on järkevää investoida yrityskulttuurin ja eettisten periaatteiden kehittämiseen”, Ratsula kertoo. Tulevaisuudessa tulemme kuitenkin suuntaamaan kohti entistä selkeämpää vastuullisuutta, kiitos lainsäädännössä tapahtuvien muutosten. Ratsula kuvailee vastuullisuuden olleen aiemmin ”villi länsi”, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa luomassa yhteisiä kriteerejä sille, mitä voidaan kutsua vastuulliseksi. ”Vaikka Suomi on pieni maa, meillä on mahdollisuus toimia edelläkävijänä ja ajatusjohtajana vastuullisuuden osalta. Emme voi ratkoa ongelmia yksin, mutta voimme olla mukana viemässä asioita oikeaan suuntaan ja näyttää hyvää esimerkkiä”, Ylitalo kannustaa. Kuuntele jakso 4 Teknologiaturvaajien neljännessä jaksossa ollaan vastuullisuuden ytimessä! Mistä yritysten vastuullisuustyön tulisi alkaa? Entä mitä haasteita ja tulevaisuusnäkyviä teema tuo mukanaan? Näihin teemoihin Kati Tuovinen pureutuu yhdessä Code of Conductin perustaja Niina Ratsulan ja Istekin hankinnan ja vastuullisuuden johtaja Laura Ylitalon kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan!

Teknologian nopea kehitys nostaa asiakkaiden odotukset uudelle tasolle Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Tässä jaksossa Katin vieraaksi saapuvat Aiwo Digitalin kehitysjohtaja Hermanni Hyytiälä sekä Istekin asiakkuusjohtaja Matti Vilander. Jaksossa pureudutaan asiakaslähtöiseen liiketoimintaan ja sen kehitykseen teknologian näkökulmasta. Häiriökysyntä on tehokas mittari Asiakaslähtöinen liiketoiminta ja hyvä asiakaskokemus ovat tärkeitä menestystekijöitä yritykselle. Yksi keskeinen termi, joka liittyy asiakaskokemukseen, on häiriökysyntä. Häiriökysynnässä kyse ei ole siitä, että asiakas olisi häiriöksi yritykselle, vaan se kuvaa tilannetta, jossa kohtaanto tarjonnan ja tarpeen välillä jää puutteelliseksi. Hermanni Hyytiälä kiteyttää termin: ”Häiriökysyntä on asiakkaan luomaa vastentahtoista kysyntää. Jos asiakas on saanut väärää palvelua, ja joutuu siksi vastentahtoisesti ottamaan uudelleen yhteyttä palveluorganisaatioon, kyseessä on häiriökysyntä.” Matti Vilander näkee asiakaskokemuksen laajana kokonaisuutena, johon kuuluu esimerkiksi se, miltä nettisivut näyttävät tai miten ja milloin asiakkaaseen ollaan yhteydessä. Hyytiälä laittaa asiakaskokemuksen yhteen asiakastyytyväisyyden kanssa. Molemmissa minimivaatimus on, että organisaation tarjonta täyttää asiakkaan tarpeen. ”Hyvään asiakaskokemukseen ja tyytyväiseen asiakkaaseen tarvitaan usein taustalle tunneperäinen, positiivinen kokemus”, Hyytiälä muistuttaa. Tyytyväisen asiakkaan tunnistaa esimerkiksi siitä, että häiriökysyntää ei synny. Kun asiakas on saanut palvelua ja tarve on ratkaistu, hänen ei tarvitse ottaa yhteyttä samasta asiasta. Häiriökysyntä on todella tehokas mittari siihen, kuinka hyvin asiakaskokemuksessa on onnistuttu. Vilanderin mukaan pitkäaikaisia suhteita tyytyväisiin asiakkaisiin rakennetaan yksinkertaisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä asiakasta. ”Pitää aidosti ymmärtää asiakkaan tarpeet ja tarjota niihin erilaisia ratkaisuja ja palveluita. Jos kaikki ei mene kuin Strömsössä, olennaista on olla rehellinen ja keskustella asioista avoimesti. Läpinäkyvyys on todella tärkeää”, Vilander pohtii. Vilander muistuttaa myös, että jos jo olemassa olevissa asiakkuuksissa tapahtuu paljon häiriökysyntää, se näkyy todennäköisesti myös uusille asiakkaille. Kaiken pitää lähteä siitä, että olemassa olevat asiakkuudet turvataan. Vasta sitten kannattaa siirtyä uusasiakashankintaan. Hyytiälä neuvoo yksinkertaisen kaavan, joka auttaa ymmärtämään työn ja kapasiteetin määrän sekä läpimenoajan. Kyseessä on Littlen laki, jonka mukaan läpimenoaika on yhtä suuri kuin työn määrä jaettuna tehokkuudella. ”Sen kanssa voi tasapainolla siinä, onko tarpeeksi kapasiteettia vain palvella olemassa olevia asiakkaita laadukkaasti vai onko mahdollista lisätä kapasiteettia, jolloin läpimenoajat olisivat nopeampia.” Teknologia tuo lisää avaimia asiakaskokemukseen Asiakaskokemus linkittyy vahvasti asiakaslähtöiseen liiketoimintaan. Vilanderin mukaan asiakaslähtöinen liiketoiminta mahdollistaa asiakastarpeen ymmärryksen sekä sen, että organisaatio tarvittaessa muuntautuu uusien tarpeiden ympärillä. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset muuttuvat varsinkin teknologian ja digitalisaation yleistyessä. ”Asiakkaan ymmärrys palvelun laadusta paranee koko ajan ja uudet innovaatiot luovat painetta palveluiden kehittämiseen. Vauhdissa pitää pysyä mukana!” Vilander summaa. Digitalisaatio ja teknologian edistysaskeleet mahdollistavat helpomman ja nopeamman pääsyn palveluiden piiriin. Moneen organisaatioon on esimerkiksi helppo ottaa yhteyttä, mutta se ei vielä takaa asiakkaan tarpeen täyttymistä. Jos organisaatiossa ei ole osattu ennakoida esimerkiksi chat-viestien määrän kasvua, vastaaminen voi olla hidasta ja asiakas turhautuu ja joutuu ottamaan uudelleen yhteyttä – kyse on jälleen häiriökysynnästä. Tämä on Hyytiälän mukaan monelle organisaatiolle tuttu ilmiö. ”Digitalisaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä”, Hyytiälä sanoo. Onneksi asiakkaat voivat itse olla mukana kehittämässä tulevaisuuden parempaa asiakaskokemusta. Yksinkertaisin askel on erilaisiin asiakastyytyväisyyskyselyihin vastaaminen ja myös suoraa palautetta kannattaa antaa. Tulevaisuudessa teknologia tuo asiakaskokemukseen lisää avaimia ja laadullista aspektia. Tekoäly voidaan valjastaa havainnoimaan mahdollisia ongelmia, jolloin ne huomataan ajoissa ja asiakkaaseen voidaan olla yhteydessä ensitilassa. ”Tyypillinen esimerkki on, että maailmalle lähtee vääränlaisia laskuja. Teknologian ja tekoälyn avulla voidaan havaita, että yhtäkkiä eri asiakaspalvelukanaviin on tullut valtavasti yhteydenottoja, koska laskuissa on jotain pielessä. Tällaisissa tilanteissa aika on oikeasti rahaa ja on tärkeää, että teknologian avulla voidaan reagoida nopeasti”, Hyytiälä kertoo. Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Miten häiriökysynnällä mitataan asiakaskokemusta? Entä mitä termillä oikeasti tarkoitetaan? Teknologiaturvaajat-podcastin toisessa jaksossa Kati Tuovinen keskustelee Aiwo Digitalin kehitysjohtaja Hermanni Hyytiälän ja Istekin asiakkuusjohtaja Matti Vilanderin kanssa asiakaslähtöisestä liiketoiminnasta sekä siitä, miten nopeasti kehittyvä teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat asiakaskokemukseen.

Jos vain odotat, olet pahasti myöhässä Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja tässä jaksossa hän saa vieraakseen Patrik Ekströmin ja Heikki Lahdensuon. He molemmat toimivat executive partnereina Gartnerilla. Kolmantena vieraana keskusteluun liittyy Juha Tukiainen strateginen neuvonantaja Istekistä. Jaksossa tempaudutaan kiinnostavimpien teknologisten trendien ja ilmiöien maailmaan sekä siihen, miten maailma muuttuu näiden ilmiöiden myötä. Uutta teknologiaa halutaan kokeilla Pioneeri Roy Amara on aikanaan sanonut, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, se ei ole ennalta määrättyä, mutta siihen voi vaikuttaa. Lahdensuo kertoo, mitä tulevaisuustutkimus oikeastaan on: ”Emme voi tietää tarkasti mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten meidän on tarkasteltava myös menneisyyttä. On ymmärrettävä, missä olemme nyt ja pystyttävä piirtämään vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja tunnistaa sieltä erilaisia asioita.” Ekström ja Lahdensuo kertovat, että asiakaskohtaamisissa keskustellaan usein siitä, miten tulevaisuuden kehityksiin ja muutoksiin voi valmistautua. Gartnerin asiakasyrityksiä kiinnostaa erityisesti mitä hyötyjä uudella teknologialla voidaan saada ja koska siitä tulee heille liiketoiminnallisestikin relevanttia. Ei riitä, että vain seurataan kilpailijoiden tekemistä, vaan yritys tarvitsee oman toimintasuunnitelmansa. Keskusteluja käydään myös inhouse-kentällä, tietää Tukiainen. ”Erityisesti nyt, kun hyvinvointialueet ovat käynnistyneet, niin fokus on siirtynyt kauemmas tulevaisuuteen. Nyt on rohkeutta lähteä kokeilemaan ja ottaa hallittuja riskejä. Uusien teknologiainvestointien lisäksi tarvitaan ohjeistusta siihen, miten jo olemassa olevasta saadaan kaikki hyöty ja arvo irti”, hän summaa. Ekström kertoo, että yksi teknologian trendi tällä hetkellä onkin, että uutta teknologiaa halutaan ja uskalletaan kokeilla. Tässä maailmassa sallitaan epäonnistuminen, joka on edellytys hyötyjen saamiseen. ”Jos odotat, että kaikki muut ovat jo tehneet kaikki virheet, olet pahasti myöhässä”, Ekström muistuttaa. Demokratisoituva IT koskettaa meitä kaikkia Tulevaisuuden teknologiassa puhuttaa demokratisoituva IT sekä ihmiskeskeinen automaatio. Demokratisoituva IT tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että yhä useampi meistä osaa IT:tä ja käyttää erilaisia sovelluksia helpottamaan päivittäisiä rutiineja. ”Aiemmin ehkä nähtiin, että IT:n pitää valvoa kaikkea. Jonkunlaista kontrollia toki edelleen tarvitaan, mutta kukaan uuden sukupolven työntekijä tuskin miettii, pitääkö pyytää lupa jonkun kyselyn tekemiseen”, kertoo Ekström. Kyseessä on siis valtava kulttuurinmuutos organisaation sisällä. Sen sijaan, että IT-puolella tehtäisiin valmiita ratkaisuja, tarjotaankin rakennuspalikoita, joista demokratisoituvan IT:n käyttäjät voivat luoda omia ratkaisujaan. Tukiainen sanoo odottavansa suorastaan innolla kehitystä, jossa varsinaiset käyttäjät ovat ohjaksissa ja vaikuttavat aktiivisesti siihen, millaiseksi palvelu lopulta muodostuu. Ihmiskeskeisessä automaatiossa lähtökohtana pitäisi olla, miten käyttäjä tästä hyötyy. Monesti automaatiota mietitään enemmän siitä näkökulmasta, miten organisaation prosessit saadaan ryskyttämään tasaisesti ja tuottavasti. ”Yksi esimerkki ihmiskeskeisestä automaatiosta on Omavero-järjestelmä, joka on helpottanut veroilmoitusten tekemistä huomattavasti.” Kolmas kiinnostava termi, joka liittyy tulevaisuuden teknologioihin, on metaversumi. Metaversumi on askel eteenpäin virtuaalisissa maailmoissa ja voidaankin puhua todellisuuden lisäämisestä. Juha Tukiainen kertoo tarinan siitä, kun hän kävi metaversumissa katsomassa jääkiekkomatsin: ”Sain ilon ja kunnian päästä tutustumaan siihen, mitä kaikkea metaversumi voisi olla. Teemana oli jääkiekkopeli ja metaversumin maailmassa sinä päätät, missä haluat peliä katsoa. Voit seurata ottelua esimerkiksi pelaajien seassa, se oli häkellyttävä kokemus! Tätä voisi hyödyntää vaikka terveydenhuollossamme etävastaanottona, jossa yhdessä lääkärin kanssa tarkastellaan potilaasta otettua digitaalista kaksosta ja tuumaillaan, mitä vaikka tuolle tukkeutuneelle suonelle kannattaisi tehdä.” Tulevaisuuden teknologiaa ei tarvitse pelätä Teknologian tulevaisuus on niin laaja, ettemme osaa edes keksiä, mitä kaikkea voimme siltä odottaa. Havainnollistetaan tätä eläinmaailmasta tutuilla ilmauksilla: musta joutsen sekä harmaa sarvikuono. Musta joutsen terminä kuvaa epätodennäköistä asiaa, jota ei olisi voinut ennustaa, mutta jolle löytyy järkevä selitys: aikanaan pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki joutsenet olivat valkoisia ja syntyi oletus, että kaikki joutsenet ovat valkoisia – ja lopulta Australiasta löytyi mustia joutsenia. Harmaat sarvikuonot taas edustavat riskiä tai vaaraa, joka sinänsä on tunnistettu, mutta johon ei olla varauduttu riittävästi ja se pääsee siksi yllättämään. ”Tällä hetkellä yksi harmaa sarvikuono on etätyöhön ja hybridimaailmaan siirtyminen, johon ihmiset alkavat väsyä. Ei olekaan ehkä optimaalisin työntekijäkokemus olla paljon kotona ja itsekseen, ja tämä voi näkyä tuottavuuden laskussa”, Ekström huomauttaa. Tulevaisuuden teknologiaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, vieraat painottavat. Tukiainen haastaakin kaikki ICT:nkin parissa työskentelevät kääntämään pelon odotusarvoksi ja uskoksi, että uusi teknologia tulee parantamaan ja helpottamaan arkea. ”Teknologinen kehitys tuo sellaistakin apuja, että pystytään paremmin huolehtimaan tietoturvasta sekä hallitsemaan, mitä tietoja meistä minnekin leviää”, Lahdensuo kiteyttää. Jakson lopussa taklataan vielä yksi termi: ubiikki yhteiskunta. Lahdensuo muistaa törmänneensä termiin jo vuosikymmeniä sitten. Tuolloin se ilmeni niin, että joku näki unta, että matkapuhelimella voi tehdä muutakin kuin soittaa. Nykyään ubiikkius onkin sitä, että tietotekniikasta ja teknologiasta tulee osa normaalia oloamme – teknologinen varustelu voi olla kaikkialla ympärillämme, mutta häivytettynä näkymättömiin, niin kuin se olisi ilmaa, jota hengitämme.

Asiakaskokemus, asiakkaiden palautteet ja asiakastyytyväisyys ovat meille tärkeitä. Isona organisaationa saamme asiakkailta palautetta päivittäin ja seuraamme mm. palveluidemme vastausaikoja sekä tapaamme säännöllisesti asiakkaita tilannetiedon jakamiseksi.   Merkittävimmät viimeaikaiset muutoksemme ovat liittyneet organisaatiomme uudelleenorganisoitumiseen sekä toimintamallien ja toimintakulttuurin uudistukseen. Uudistuksen pohjana on käytetty asiakkaiden sekä henkilöstön palautteita, asiakkaiden toimintaympäristön muutoksia sekä sisäisen toimintamallin muutostarpeita. Uudessa organisaatiorakenteessa jokainen liiketoimintayksikkö vastaa kokonaisvaltaisesti tuottamiensa palveluiden asiakastyytyväisyydestä ja laadusta. Liiketoimintaa tukevat sisäiset palvelut varmistavat liiketoiminnoille yhdenmukaiset toimintamallit ja työkalut, riittävän asiantuntijakapasiteetin sekä toimintatapojen ja osaamisen kehittämisen.   Palvelujen ja palvelutoimituksen osalta kehittämisen kohteitamme ovat olleet mm. • Kustannustehokkuus • Yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja jalkauttaminen • Tukea yhteiseen kehittämiseen mm. palvelumuotoilun keinoin • Alueellisten ekosysteemien synergiahyötyjen jalkauttaminen • Parempi reagointi palveluiden vaihteluihin  Asiakkuudenhallinnan kehittäminen Asiakasrajapinnassa uudistuksen muutostarpeet ovat koskeneet erityisesti asiakkuudenhallinnan kehittämistä, prosessien kehittämistä ja yhdenmukaistamista, tiedolla johtamisen kyvykkyyden kasvattamista, skaalautumiskyvykkyyden parantamista sekä liiketoiminnoittain keskeisten tiekarttojen esittelyjä ja tekemistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkuudenhallintaa kehitetään kaikilla liiketoiminnan eri tasoilla proaktiivisesti. Tavoitteena on entistä kiinteämpi ja ketterämpi yhteistyö asiakkaiden kanssa. Asiakkuusalueiden käytäntöjä yhtenäistetään läpinäkyviksi ja skaalautuviksi.   Myös prosesseja kehitetään ja yhdenmukaistetaan. Ratkaisu- ja myyntiprosesseissa tähdätään nopeampiin asiakastarpeiden läpivienteihin. Pitkän tähtäimen suunnittelussa keskitytään ennakoinnin ja budjetoinnin kehittämiseen. Reklamaatio- ja huomautusprosesseissa on analysoitu usein esiin nousevia ongelmakohtia ja tähtäämme niiden tehostettuun minimointiin.   Tiedolla johdettua asiakastarpeiden huomioimista Tiedolla johtamisen kyvykkyyttä kasvatetaan asiakkuuksienhallinnan puolella myyntiprosessin, projektien, jatkuvien palveluiden ja asiakastyytyväisyyden kautta, jolloin pystytään johtamaan, reagoimaan ja suorittamaan toimenpiteitä ennakoivasti. Pystymme parantamaan skaalautumiskyvykkyyttä tiedossa olevan asiakastarpeen sekä kysynnän ennusteen aktiivisella yhteensovittamisella. Toimittajayhteistyötä laajennetaan kysynnän kasvuun ennakoivasti.  Digiloikan varmistaminen ennakoinnilla  Liiketoiminnoittain keskeisten tiekarttojen ja kokonaisratkaisuiden esittelyt ja yhdessä tekeminen asiakkaiden kanssa kehittävät yhteisen toimintamme proaktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Istekin liiketoimintarakennetta ja toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja muuttuvan toimintaympäristön uudistumisen tarpeita. Tavoitteena on, että voimme olla tulevaisuudessa entistäkin parempi kumppani asiakkaille. Haluamme kehittää yhdessä ratkaisuja, joilla tuetaan ammattilaisten työtä ja helpotetaan kansalaisten arkea.

Tervetuloa kuuntelemaan Istekin Teknologiaturvaajat-podcastia, jossa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa ja keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Kuuntelemalla tätä podcastia opit muun muassa, miten teknologiaturvaajat vaikuttavat koko yhteiskuntaamme, mitä teknologioita tulevaisuus tuo tullessaan ja mikä merkitys on kyberturvallisuudella ja vastuullisuudella. Hyppää mukaan kiinnostavalle matkalle! Jakso 1: Teknologiaturvaajat istekkiläisyyden sydämenä Mitä teknologiaturvaajat tekevät? Millaisia taitoja tulevaisuuden teknologiaturvaaminen vaatii? Entä mikä merkitys on modernilla johtamisella ja teknologialäpimurroilla? Näihin kysymyksiin saat vastauksen Teknologiaturvaajat-podcastin ensimmäisessä jaksossa, kun Kati Tuovisen vieraaksi saapuvat Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori sekä hallituksen puheenjohtaja Jarmo Puputti.

Julkishallinnolle teknologiaratkaisuja tarjoava Istekki on Netumin avulla pystynyt skaalaamaan palvelunsa uudelle tasolle. Onnistunut yhteistyö näkyy erityisesti tietoturva-asioissa, jossa Netumilla on vankkaa ammattitaitoa.  Netum on jo kolme vuotta ollut Istekille tärkeä kumppani erityisesti tietoturvaratkaisuissa. Suomen suurimpana ICMT-yhtiönä (Information, Communications and Medical Technology) tietoturva on Istekin toiminnassa äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä asiakkaiden tietojärjestelmissä on paljon sensitiivistä dataa, kuten terveystietoja. Istekin liiketoimintajohtaja Jenni Siermala korostaa sisäänrakennettua tietoturvaa.  – Tietoturvakysymykset läpäisevät toimintamme niin keskeisesti, että tietoturvan on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin palveluihimme. Viime kädessä tämä näkyy kansalaisille turvallisempana julkisen sektorin toimintana, Siermala sanoo.  Netum on toteuttanut jo useita eri kyberturvallisuusprojekteja Istekille, joka puolestaan tuotteistaa tietoturvaratkaisuja omille asiakkailleen. Netum tuottaa Istekille lisäarvoa ennen kaikkea mahdollistamalla tietoturvan skaalautuvuuden. Yksi esimerkki tästä on tietoturvapäällikkö-palvelu, jonka kautta Istekin asiakas voisi hankkia ulkoistetun tietoturvapäällikön Netumin asiantuntijoista.  – Tärkeintä kumppanuudessamme Netumin kanssa on jatkuvuus ja luottamus. Saamme Netumilta ketterästi apua ja vahvaa asiantuntemusta hyvin erityyppisiin tarpeisiin ja haasteisiin julkishallinnon kentällä, Siermala sanoo. Uusia avauksia  Vuoden alussa voimaan tullut hyvinvointialueuudistus on merkinnyt kasvanutta kysyntää myös Istekin palveluille. Jo yli tuhat asiantuntijaa työllistävä yritys on saanut harjoittaa ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekoa uudistukseen valmistautuessaan. Koska uutta toimintakenttää säätelee tarkasti laki, on moni ratkaisu soveltunut useille eri hyvinvointialueille, vaikka alueet ovatkin keskenään hyvin erityyppisiä. – Meidän tehtävämme onkin tuntea asiakkaamme ja ymmärtää, milloin asiakkaalle kannattaa räätälöidä oma ratkaisunsa ja milloin valmis ratkaisu on kustannustehokkaampi. Netumin asiantuntijoiden kokemus ja ammattitaito auttavat myös meitä näkemään vähän pidemmälle ja esittämään asiakkaillemme rohkeita ideoita, Siermala sanoo. Netumin kyberturvallisuuskonsultti Jenni Tammenmaa vastaa projektipäällikkönä osasta Istekille toteutettavista tietoturvaratkaisuista ja uusista kehityshankkeista. Yhteistyö on tiheätahtista ja kommunikointi Istekin kanssa on viikoittaista, usein jopa päivittäistä. Tammenmaa näkee potentiaalia myös uusien kyberturvaratkaisujen kehittämiseen jatkossa.  – Hyvinvointialueet ovat vielä alkutekijöissään, ja tulevaisuus tuo varmasti muutostilanteita ja uusia tarpeita sote-alan tietoturvatarpeisiin, Tammenmaa sanoo.  Netumin asiakkuusjohtajana sekä kunta- ja sote-alan toimialavastaavana toimiva Marita Hämeenoja on ollut alusta asti mukana Istekin kumppanuudessa. Hämeenoja pitää tärkeänä kyberturvapalveluyhteistyön syventämistä sekä yhteistyön laajentamista muillekin palvelualueille, kuten esimerkiksi tiedolla johtamisen ratkaisuihin.  – Yhteiskunnallinen ulottuvuus on keskeisessä roolissa Istekin toiminnassa, ja kumppanuus tuo myös Netumille jatkuvasti uutta jalansijaa kunta- ja sotealalla, Hämeenoja kiteyttää.

Koodi / Sisu ry on KPY Novapoliksen, Istekin, Ponssen, Normetin, Osuma Henkilöstöpalveluiden, Kuopion Alueen Kauppakamarin ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2022 lopussa perustama yhdistys, jonka tavoitteena on perustaa uudenlainen koodikoulu. Hanke lähti liikkeelle yritysten tarpeesta saada lisää ICT-alan osaajia. Kuopion alueen kauppakamari on arvioinut, että Pohjois-Savossa tarvitaan viiden vuoden sisällä noin 1000 uutta alan osaajaa. Vastaavia lukuja on arvioitu myös muiden alueellisten kauppakamarien toimesta mm. Oulussa.  ”Istekki on kasvanut kansalliseksi ICMT-palvelutaloksi. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, palvelujen digitalisoituminen ja kyberturvallisuuden korostuminen ovat kasvattaneet merkittävästi ICT-osaajatarvetta. Uskomme vahvasti yritysyhteistyöhön ja Sisu-koodikoulu täydentää osaajatarjontaa meille tärkeillä ICT-osaamisalueilla.” toteaa Istekin innovointi- ja kehitystoiminnasta vastaava, Sisu ry:n hallituksen jäsen Juhani Heikka.   Vaikka nyt valmisteltava koodikoulu rakentuu itäsuomalaisten toimijoiden voimin, voi opiskelijaksi hakeutua käytännössä mistä päin tahansa. Koodikoulu houkuttelee todennäköisesti myös kansainvälisiä opiskelijoita. Koulutus perustuu verkossa tapahtuvaan vertaisoppimiseen. Koodikoulun koulutussisällöt ovat linjassa Istekin strategian ja liiketoiminnoilta kartoitettujen osaamistarpeiden kanssa.  Uusien tulevaisuuden kykyjen lisäksi koodikoulua voisi hyödyntää myös Istekin sisäisten urakehityspolkujen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteistyön tavoitteena on nostaa Istekin tunnettuutta alan osaajien joukossa, joka on tärkeää osaajista kilpailtaessa.  Koodikoulu mahdollistaa ketterän opiskelun Koodikoulussa voisi alustavan arvion mukaan aloittaa vuosittain noin 250 opiskelijaa. Opiskelukielenä toimisi englanti ja opinnoissa hyödynnettäisiin vertaisoppimiseen perustuvaa mallia. Koulu kestäisi noin kaksi vuotta. Koodikoulu mahdollistaisi opiskelijoille uudenlaisen väylän kehittää osaamistaan. ”Koodikoulu lisää koko Suomen mainetta tietotekniikan edelläkävijämaana ja asemoi Itä-Suomea alan osaamisen keskittymänä sekä alustana yritysten kasvulle. Uskomme, että hyvien työmahdollisuuksien ja mukavan elinympäristön myötä koodareita jää seudulle pysyvästi. Koulu vastaa kuitenkin laajemminkin valtakunnallisiin tarpeisiin ja mahdollistaa ketterän opiskelun monille”, sanoo Koodi / Sisu ry:n puheenjohtaja ja KPY Novapoliksen toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen. Koodi/Sisun on tarkoitus tehdä tiivistä yhteystyötä virolaisen Kood/Jõhvin kanssa. Virolaisen koodikoulun taustalla on myös yritysverkosto, johon kuuluvat mm. Microsoft, CGI, SEB ja Bolt. Kood/Jõhv on ollut menestys ja se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

Istekki on käynnistänyt tietojärjestelmien lukumäärän vähentämiseen ja niiden konsolidointiin tähtäävän Softa 2030 -hankkeen. Hankkeen nimi jo kertoo, että kyseessä on pitkäkestoinen kehittämishanke. Sekä asiakkailta että Istekin hallitukselta on näytetty vihreää valoa tällaiselle tietojärjestelmien karsimiselle.  Hankkeessa luodaan tietojärjestelmien konsolidoinnin toimintamalli, kartoitetaan ja analysoidaan sekä Istekin että asiakasomistajien hallussa olevat tietojärjestelmät ja niiden väliset integraatiot sekä ehdotetaan ja toteutetaan asiakasomistajien kanssa nopeasti lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tietojärjestelmien konsolidointeja.Keskeistä hankkeessa on laaja vuoropuhelu ja valmistelu sekä asiakasomistajien, toimittajien, kansallisten toimijoiden että Istekin johdon ja eri asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena hankkeessa on saada aikaan sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä eri osapuolille ja Istekille nykyistä merkittävämpi rooli asiakasomistajien tietojärjestelmien hankkijana, hallinnoijana, ylläpitäjänä, kehittäjänä ja uusien ratkaisujen innovoijana. Istekin toiminnanohjausjärjestelmästä löytyy tällä hetkellä noin 2 500 eri tietojärjestelmää, josta noin puolet on asiakkailta laskutettavia ja loput näiden taustajärjestelmiä. Lisäksi asiakkaiden omassa hallussa lienee useita satoja muita tietojärjestelmiä. Konsolidoitavaa siis hankkeessa riittää.  Hankepäällikkönä toimii Auli Viitanen ja omistajana/ohjausryhmän puheenjohtajana Matti Hakomäki.  Lisätietoa:Hankepäällikkö Auli Viitanenpuh. 050 4872 122, auli.viitanen@istekki.fi Ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Hakomäkipuh. 040 8080 998, matti.hakomaki@istekki.fi