Tutkijan työtila -palvelu mahdollistaa toisiolain mukaisen sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisen tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, opetusaineistojen valmistamisessa sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Istekki on saanut vaatimustenmukaisuustodistuksen toisiolain mukaiselle tietoturvalliselle käyttöympäristölle ja voimme nyt tarjota tätä palvelua asiakkaillemme. Käyttöympäristö pitää sisällään data-analytiikan välineet sekä tutkimusluvan mukaisen datan.Tarjolla on erityyppisiä käyttöympäristöjä esimerkiksi pienimuotoisesta taulukkolaskentasovelluksen käytöstä näytönohjaimia vaativiin tehokoneisiin. ”Käyttöympäristön hinnoittelu on suurilta osin minuuttipohjaista. Käyttäjä pystyy itse vaikuttamaan lopullisiin kustannuksiin, sillä käyttäjät pystyvät itsenäisesti käynnistämään ja sulkemaan ympäristön. Käyttäjällä on mahdollisuus ottaa ulos ja viedä dataa sisään käyttöympäristöön tarkastusprosessin kautta”, kertoo Istekin kehityspäällikkö Jari Uotila. Työtilan tietoturvallisuus huippuluokkaa ”Toisiolain mukaisesti henkilötietoja sisältävien aineistojen analysointi on 1.5.2022 lähtien sallittu vain auditoiduissa käyttöympäristöissä, jollainen tutkijan työtila on. Vaatimukset edellyttävät vastaavaa tietoturvan tasoa kuin Findatan omassa käyttöympäristössä”, Uotila kommentoi. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata on antanut määräyksen, joka kuvaa muiden palveluntarjoajien tietoturvallisille käyttöympäristöille asetettavat vaatimukset. Määräys koskee sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä. Määräystä sovelletaan kaikkiin niihin toisiolaissa säädettyihin käyttötarkoituksiin, joihin tarvitaan tietolupa. Näitä käyttötarkoituksia ovat tieteellinen tutkimus, tilastointi, opetus sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä. Opetuksen osalta määräys koskee opetusaineiston valmistamista, ei varsinaista opetusta.

Kilpailutuksella hankitaan asiakastietojärjestelmä, jota kaikki Istekin omistajat voivat halutessaan hyödyntää koko hyvinvointialueen laajuisena ratkaisuna sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä varten.  Sosiaalihuollon asiakasjärjestelmien uudistusten ja yhdistämisten tarpeita ja vaatimuksia on kartoitettu laajasti yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Kilpailutus tehdään usean hyvinvointialueen yhteistyönä. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kilpailutuksen käynnistämisestä 25.4.2022, Pirkanmaan aluehallitus oli tehnyt vastaavan päätöksen jo 4.4.2022. Hajanainen järjestelmäkenttä yhtenäistettävä Sosiaalihuollossa on haasteena hajanainen järjestelmäkenttä. Jokaisella kunnalla tai sosiaalipalveluja järjestävällä organisaatiolla on ollut oma tietojärjestelmänsä, johon sosiaalipalveluja käyttävien asiakkaiden tiedot on kirjattu. Hyvinvointialueiden toiminnan alkaessa alueille jää useita eri järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Asiakastietolain mukaan sosiaalihuolto velvoitetaan 1.9.2024 alkaen tallentamaan asiakastiedot Kanta-palveluihin, vastaavasti kuten terveydenhuollon potilastiedotkin jo tallennetaan.   ”Sosiaalihuollon ammattilaiselle asiakastietojärjestelmä on yksi tärkeimmistä työvälineistä ja sen tulee tukea päivittäiskirjaamisen, tiedonhaun ja toimintaprosessien sujuvaa toteuttamista. Tavoitteena on myös uuden järjestelmän avulla parantaa sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta, tiedolla johtamista, palveluiden kehittämistä ja kohdentamista ja edesauttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista”, kommentoi erityisasiantuntija Päivi Röppänen Istekiltä. Kuopion kaupungilla sosiaalipalveluiden tukipalveluissa ja Pohjois-Savon UNA hankkeessa projektisuunnittelijana työskentelevä Jaana Kejonen on ollut mukana asiakastietojärjestelmän hankinnassa mm. valmistelemassa työpajoja sosiaalihuollon ammattilaisille. ”Vammaispalveluissa pitkään työskennelleenä sosiaalihuollon ammattilaisena minua ilahduttaa erityisesti se, että tulevan järjestelmän vaatimuksissa on huomioitu kokonaisvaltaisesti ja kattavasti eri ammattilaisten tarpeet ja järjestelmän käytettävyys sekä tiedon löydettävyys. Loppuasiakkaan palvelu tulee nopeutumaan, kun ammattilaisella on kokonaisvaltainen tieto asiakkaan sosiaalipalveluiden tarjonnasta”, Kejonen iloitsee. Sosiaalihuollon toimintaa tukeva ratkaisu hyvinvointialueen omista lähtökohdista Asiakastietojärjestelmä perustuu sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaiseen toimintamalliin ja liittyy sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Järjestelmä vastaa moniin tarpeisiin, kuten asiakastiedon hallinta ja jakaminen, raportointi ja tilastointi, koontinäkymä asiakkuuteen, prosessien hallinta, herätteet ja muistutukset, ajanvaraus- ja kalenteritoiminnallisuudet, maksatus ja laskutus sekä integraatiot ja liitynnät. ”In-house yhtiönä ymmärrämme asiakkaan toiminnan ja sen vaatimukset. Pystymme tarjoamaan asiakkaan omat lähtökohdat huomioiden kansalliset vaatimukset täyttävän ratkaisun”, kommentoi Päivi Röppänen Istekiltä. 

Istekki toteutti yhteistyössä Innofactorin kanssa Servicalle ruokahävikkisovelluksen, jolla pystytään seuraamaan ruokahävikin määrää ja siitä aiheutunutta hiilijalanjälkeä sekä kustannuksia. Servica valmistaa päivittäin yli 20 000 lounasta Kuopion alueella kouluihin, varhaiskasvatuksen yksiköihin, henkilöstöravintoloihin, sairaaloihin sekä palvelutaloihin, joten ruokahävikin seuraaminen ja vähentäminen on yhtiölle tärkeää. Ruokahävikkisovellus toteutettiin syksyn 2021 aikana ja hyväksyttiin tuotantokäyttöön joulukuussa 2021. ”Pilotti sujui kokonaisuudessaan hyvin ja sen avulla saatiin paljon tärkeää tietoa loppukäyttäjiltä. Loppukäyttäjät kehuivat mm. sovelluksen helppokäyttöisyyttä ja selkeää ulkoasua sekä sitä miten se nopeuttaa toimintaa aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Ruokahävikkisovelluksen myötä saatiin automatisoitua manuaalisia työvaiheita, joita ennen loppukäyttäjät tekivät”, Servicalta kerrotaan. Istekki toimi projektissa kokonaisratkaisun toimittajana, eli vastasi toimituksesta ja projektinhallinnasta sekä vastaa Servican Microsoft-ympäristöjen, alustojen ja käyttäjien hallinnasta sekä ylläpidosta. Istekillä on laaja asiantuntijakumppaniverkosto ja puitesopimusmalli mahdollistaa asiakastarpeiden mukaiset hankinnat. ”Asiakkaan on helppo tehdä hankinnat meiltä, sillä pystymme tarjoamaan kaiken tarvittavan suunnittelusta hankintoihin, käyttöönottoprojektista jatkuviin tuki- ja ylläpitopalveluihin elinkaarihallintaa myöten yhdessä kumppaniverkostomme kanssa,” kertoo Istekin liiketoimintapäällikkö Pasi Savolainen. Ruokahävikkisovelluksen alustana on Microsoft Power Platform, joka mahdollistaa myös Power BI -mittarit. Hävikkimittareiden avulla Servica seuraa ruokahävikin muodostumista ja kokonaismääriä. Ruokahävikkisovellus ja sen mittarit mahdollistavat Servican toiminnan kehittämisen. ”Ruokahävikkisovelluksen sekä päivitetyn raportoinnin avulla saadaan entistä paremmin ja tehokkaammin selvitettyä ruokahävikin nykytila sekä päästään seuraamaan mm. ruokahävikin kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Saatujen tietojen perusteella on myös helpompi kohdentaa toimenpiteitä tiettyihin toimintoihin ja seurata niiden mahdollisia vaikutuksia suoraan hävikkiin unohtamatta myös ympäristön näkökulmaa. Lisäksi Power BI mittarit mahdollistivat erittäin yksityiskohtaisen tiedon saannin ja raporttien kohdentamisen erilaisia tarpeita vastaamaan”, Servicalta summataan.

Tarjoamme asiakkaillemme monipuolisia sähköisen asioinnin OmaPortaali-ratkaisuja, joita olemme jo tuottaneet Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisille sairaaloille. Sähköinen asiointi mahdollistaa potilaille ja asiakkaille omien tietojen ylläpitämisen, ajankohtaisten palvelutapahtumien edistymisen seurannan, ajanvarauksien muutokset tiettyihin yksiköihin ja uusien varausten tekemisen sekä laajalti esitietojen antamisen avohoitoyksiköihin. OmaPortaali mahdollistaa myös muistutusten lähettämisen ja lisääntyvässä määrin erilaisten suostumusten ylläpidon. Portaali on jatkuvasti asiakkaan saatavilla, paikasta ja ajasta riippumatta. ”Asiakas pystyy sähköisen asioinnin myötä osallistumaan aktiivisemmin oman terveyden ja hyvinvoinnin suunnitteluun. Asiakkaan itsensä tuottama hyvinvointitieto myös parantaa hoidon ja seurannan laatua, sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta”, kertoo kehityspäällikkö Hanna Huuskonen Istekiltä.   Onnistunut sähköisen asioinnin ratkaisu tarjoaa tietoturvallisen, luotettavan ja helppokäyttöisen palvelukanavan, jossa palvelut ovat selkeästi saatavilla. Sähköisten palveluiden kehittäminen vapauttaa resursseja potilaiden hoitoon, kun asiakas saa hoidettua asioita omatoimisesti ja tehokkaasti OmaPortaalin kautta.   Terveydenhuollon ammattilaisille OmaPortaali mahdollistaa työkalut yhteistyölle, päätöksenteon tuen ja ohjaa työprosessin etenemistä. Asiakkaan tuottaman hyvinvointitiedon hyödyntäminen nopeuttaa ammattilaisen yksittäistä palvelutapahtumaa ja helpottaa päätöksen tekoa. Kun asiakas voi jatkuvasti täydentää tietojaan, seurantatietoa asiakkaiden hyvinvoinnista saadaan pidemmältä ajalta, jolloin voidaan toteuttaa tarkempaa vertailua hyvinvoinnin muutoksen osalta.  ”OmaPortaali tarjoaa modernin sähköisen asioinnin palvelukanavan, joka suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan, huomioiden asiakkaan strategia, kansalliset rakenteet ja mahdollinen CE-sertifiointi ja MDR-vaatimukset. Palvelu sisältää laadukkaat käyttöliittymät ja toimintavarmuus on huippuluokkaa. OmaPortaali-ratkaisuillamme on jo yli 150 000 käyttäjää”, Huuskonen kertoo. 

Istekin laajaan ICMT-palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotihoidon toiminnanohjaus- sekä turvapalvelut. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu tukee asiakkaiden kotihoidon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen vaadittavia prosesseja ja toimintoja. Palvelun avulla tuetaan palveluprosesseja kotihoidossa, kotisairaanhoidossa ja asumispalveluissa. Toiminnanohjauksen avulla asiakkaat säästävät aikaa ja kustannuksia päivittäisten rutiinitehtäviensä hoidosta ja se parantaa myös kotihoidon laatua. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu mahdollistaa sähköisten asiakas- ja henkilöstötietojen tietoturvallisemman käsittelyn, työvuorojen suunnittelun ja optimoinnin sekä nopean reagoinnin muutoksiin. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta pystyy hallinnoimaan kalentereja ja ajanvarauksia, kohdistamaan työtehtäviä eri henkilöille sekä raportoimaan helposti.  Toiminnanohjauspalveluun kuuluu helppokäyttöinen ja mobiilissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa kotihoidon palveluiden kokonaisvaltaisen ohjauksen. Mobiilisovelluksesta työntekijät näkevät päivän asiakaskäynteihin liittyvät tiedot suoraan puhelimesta tai tabletista ja he pystyvät tekemään käynteihin liittyvän dokumentoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän monipuolisuutta lisäävät sen integrointimahdollisuudet mm. eri potilastieto-, hoitajakutsu-, turvaranneke-, palkanlaskenta-, taloushallinto- ja laatujärjestelmien kanssa. ”Kotihoidon toiminnanohjauspalvelun myötä pystymme tarjoamaan asiakkaille järjestelmäkokonaisuuden, jossa jatkuva käyttö on turvattu ja tekninen ylläpito hoidetaan ensiluokkaisesti. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu tukee asiakkaan ympärivuorokautista toimintaa. Tuotamme myös kotihoidon turvapalvelua, joka mahdollistaa ikääntyneen kotona asumisen turvallisuuden ja varmistaa nopean avun”, kertovat palvelupäälliköt Johanna Hakkarainen ja Niina Nissinen Istekiltä. Kotihoidon turvapalvelu muodostuu asiakkaan turvapalvelun tarpeenarvioinnista, kotiin asennettavista hälytys- ja turvateknologisista ratkaisuista, sekä hälytysten ensiarviosta ja turva-auttajakäynneistä aina jatkuvaan palvelutarpeenarviointiin. Turvahälytyskeskuspäivystäjä työskentelee ensisijaisesti hälytyskeskusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on keskitetty ratkaisu, jossa asiakkaan hälytykset ohjautuvat organisaatioriippumattomasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskuksessa (SOTE-tike) toimivaan turvahälytyskeskukseen.

Istekki toteutti Kuopion kaupungille projektin, jossa Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstö ja toimipisteet siirrettiin käyttämään Kuopion kaupungin opetustoimen kanssa yhteistä tietoverkkoa sekä yhteisiä Microsoft-palveluita. Varhaiskasvatuksessa otettiin myös käyttöön langattoman tietoverkon ratkaisut ja tehostettiin tietotyöhön liittyviä prosesseja sekä toimintatapoja. ”Tavoitteenamme tälle projektille oli lähteä kehittämään päiväkotien ICT-palveluita optimoimalla henkilöstömme Microsoft-lisenssejä. Henkilöstöllämme oli hallinnon lisenssit ja käytäntö oli osoittanut, että lisenssioptimoinnille ja sen kautta tuleville säästöille oli tarvetta. Tämä mahdollistaisi myös päiväkotien laitteistojen päivittämisen sekä langattoman verkon laajentamisen. Tavoitteena oli myös siirtyä käyttämään opetuspuolen kanssa yhteistä tietoverkkoa ja lisenssejä. Yhdistämisellä päästäisiin tehokkaampaan pedagogiseen yhteistyöhön perusopetuksen kanssa”, kertoo Kuopion kaupungin kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi Projekti käynnistyi pilotilla yhdessä päiväkodissa. Projektin etenemistä seurattiin tarkasti ja ohjausryhmässä käytiin monipuolista keskustelua mm. siitä, mitä käytännön haasteita tästä aiheutui päiväkodin toimintaan. Pilotin myötä pystyttiin myös laatimaan tarkempi suunnitelma projektin toteuttamiseksi. Projektin tärkeimpiä teemoja olivat tietotyön muutos, kehittäminen ja optimointi, jotka mahdollistavat kustannustehokkaamman ICT-arkkitehtuurin. ”Projektissa tehtiin mittava tekninen infrastruktuurin muutos varhaiskasvatuksen toimipisteisiin, mikä mahdollisti henkilöstön siirtämisen Istekin ja Microsoftin EDU-palveluiden piiriin. Projektissa hyödynnettiin olemassa olevaa Kuopion opetustoimen EDU-ympäristöä. Tekninen sekä toiminnallinen muutos mahdollisti huomattavia säästöjä Kuopion varhaiskasvatuksen ICT-kustannuksissa”, kertoo Istekin avainasiakaspäällikkö Tapio Aalto. Toimintamallien kehittäminen tietotyön näkökulmasta oli pitkälti asiakkaan organisaation muutostyötä. Pilottivaiheessa ja varsinaiseen tuotantoon siirtymiseen aikana Niiralan päiväkodissa mallinnettiin ja testattiin työtapoja, jotka soveltuisivat erityisesti varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden käyttöön. Teams-sovelluksen käyttö mahdollistaa monipuolisesti toimintayksikön henkilöstön yhteisen työskentelyn ja työn suunnittelun mm. tiedostojaon, etäkokousten järjestämisen ja keskusteluviestinnän avulla. Projektin päätyttyä henkilöstö voi hyödyntää Teams-sovellusta myös digitaalisen opetuksen työvälineenä, jolla voidaan jakaa ja esittää tallennettua opetusmateriaalia AV-välineiden kautta. ”Yhteistyö projektissa sujui oikein hyvin ja aikataulussa pysyttiin. Projektia käytännössä eteenpäin vieneet henkilöt onnistuivat viemään muutosta hyvin läpi päiväkodeissa. Projektin kustannusarvio piti ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin, mm. tulevien lisenssisäästöjen kautta. Kulttuurinen muutos on vielä osittain kesken päiväkodeissa, mutta siihen pyritään vastaamaan antamalla edelleen tukea yksiköihin muutokseen liittyvissä yksityiskohdissa. Vielä on myös paljon työtä edessä, jotta saamme vietyä päiväkotien ja koulujen toimintamalleja lähemmäs toisiaan, kun puhumme lasten digitaalisten taitojen kehittämisestä ja tuen antamisesta,” kertoo Parkkisenniemi.

Pohjois-Savossa on otettu ensimmäisenä Suomessa käyttöön UNA Tilannekuva. UNA Tilannekuva on näkymä, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaistilanteen näyttämisen ilman erillistä tiedon etsimistä. Asiakaslähtöisesti suunniteltu UNA Tilannekuva on kooste asiakkaan sote-tiedoista, joka auttaa sote-ammattilaisia näkemään nopeasti asiakkaan kokonaistilanteen, hänen käyttämät palvelut sekä tehdyt varaukset. UNA Tilannekuva mahdollistaa ongelmien havaitsemisen ennakkoon, sairauksien nopeamman tunnistamisen sekä vaikuttavien tukimuotojen tai hoidon helpomman valinnan. Näkymän avulla mahdollistetaan myös palveluiden yhteensovittamista, kun varatut ajat voidaan tarkastaa samasta näkymästä. UNA Tilannekuvaa pystyy tarkastelemaan ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä, joka osallistuu asiakkaan hoitoon tai palveluun, ja käytön edellytyksenä on voimassa oleva asiakas- tai hoitosuhde sekä työntekijän työtehtävän kannalta perusteltu tarve tietoihin.  UNA Tilannekuvaa käytetään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja Kuopion kaupungin perusturvassa. Kuopion kaupungilta pilotissa on mukana Kotisairaala, yhteyspiste, Turvapalvelu, Turvapartio ja sosiaalipäivystys. Sairaanhoitopiirin yksiköistä mukana on päivystysapu 116 117, SOTE-tilannekeskus sekä KYSin päivystys.  UNA-yhteistyöllä arkea helpottavia palveluita ”Istekki on ollut jo vuosia mukana UNA-yhteistyössä ja vastasimme hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta hankehallinnan, teknisten töiden ja tietosuojan osalta. Istekillä on myös vahva rooli Pohjois-Savossa UNA-palveluiden ylläpidossa”, Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori toteaa. UNA Tilannekuvan kehittäminen on osa POSOTE20 -hanketta. POSOTE20 -hanke koordinoi sote-uudistukseen liittyviä kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita ja sote-uudistuksen vapaaehtoista alueellista valmistelua Pohjois-Savossa.  ”Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on, että asiakas saa palveluita asiakaslähtöisenä kokonaisuutena ja tähän tarvitaan parempaa tiedonkulkua. UNA-ratkaisut tuovat ratkaisun tiedon saatavuuteen ja palvelun laadun parantamiseen. UNA edustaa laaja-alaista julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä, jonka avulla uudistetaan sekä yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä vaiheittain”, UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala kertoo.

KYS uudistuu -hankkeessa tehdään merkittävää lääkehoidon uudistusta, jonka yhtenä osana ovat potilasturvallisuutta lisäävät älylääkekärryt. Istekki on ollut alusta asti mukana uraauurtavassa projektissa, jolla pyritään myös vapauttamaan hoitajille enemmän aikaa potilaiden parissa. Jouni Ahonen oli juuri aloittelemassa apteekkarina Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, kun häneltä pyydettiin näkemystä tapaan toteuttaa lääkehuoltoa modernisoitavassa KYS uudistuu -hankkeen Uusi Sydän -projektissa. Ahonen visioi työryhmälle kolme skenaariota: perinteisen, välimallin ja pitkälle viedyn tulevaisuusvision. Työryhmä tarttui pitkälle vietyyn malliin, jonka yhtenä osana olivat älylääkekärryt.  Uuteen sairaalaan tulee yksi lääkehuone, josta on pitkä matka viedä lääkkeitä sairaalan eri siipiin. Askelanalyysi vahvisti, että potilashuoneiden ja lääkehuoneen väli on muutenkin merkittävä osa sairaanhoitajien kävelemistä pitkistä matkoista. Älylääkekärryjen tarkoituksena on paitsi vapauttaa hoitajille enemmän aikaa olla potilaan luona, myös varmistaa lääketurvallisuus. Älylääkekärryssä on omissa, lukituissa lokeroissaan valmiina jokaisen potilaan käyttämät lääkkeet sekä yleisimmät tarvittavat lääkkeet esimerkiksi kipuun ja ruoansulatukseen. Lisäksi mukana kulkevat tavallisimmat lääkkeenannossa tarvittavat välineet. Älylääkekärryillä korvataan perinteiset lääketarjottimet, joissa on inhimillinen riski lääkkeiden sekoittumisesta. Toimikortillaan kirjautunut hoitaja tunnistaa potilaan rannekkeen viivakoodista, milloin älylääkekärryn oikea lokero avautuu. Kärryssä olevalta tietokoneelta löytyvät lääketietolähteet helpottavat potilaan neuvomista lääkkeen käytössä. Päätteellä pääsee myös sairaalan potilastietojärjestelmiin, joten kirjaamisen voi tehdä lähempänä potilasta. Uuden Sydämen slogan onkin “enemmän aikaa potilaalle”.   Vaativa pioneerityö hioi toimintatapoja Proviisori Maija Koljonen vastasi oman työnsä ohessa älylääkekärryjen käyttöönotosta.  Taidan olla ihmisille jonkinlainen Rouva Älylääkekärry, hyvässä ja pahassa, Koljonen nauraa. Istekki on ollut mukana projektissa alusta lähtien, ja sekä Koljonen että Ahonen kiittelevät Istekin merkittävää roolia tarjouspyynnössä.  Meillä oli muutama vaatimus ja Istekki lisäsi siihen muutaman kymmenen vaatimusta, Ahonen kuvailee.  Erityisesti tietoturvavaatimukset täydentyivät Istekin toimesta. Suunnittelu ja pilotointi tehtiin vuonna 2019, milloin mukana oli vielä useampi kärrytoimittaja. Kärryjen valmistajaksi valikoitui hollantilainen Alphatron, jonka edustus on nykyisin kuopiolaisella NewIconilla. Tekniikka on uutta myös laitteiden toimittajille, ja kävi ilmi, ettei esimerkiksi yksittäin aukeavia lokeroita ollut aiemmin toteutettu. Istekki konsultoi apteekkia laitehankinnoissa tietokoneista näppäimistöihin sekä viivakoodin- ja kortinlukijoihin. Ongelmilta ei säästytty, sillä tietokoneet olivat hetken jumissa Aasiassa koronapandemien alettua. Palvelimien ja langattomien verkkojen toiminnan varmistaminen on ollut Istekin vastuulla.  Isona osana Istekin työtä projektissa on ollut integraatioiden rakentaminen eri järjestelmiin. Työ ei ole ollut yksinkertaista, sillä osa vaatimuksista on käynyt ilmi vasta kärryjen saavuttua. Oppeja on kertynyt matkan varrella runsaasti. Apteekkilaisten aika ja kompetenssi tällaiseen projektiin on rajallista. Olisi pitänyt alusta asti perustaa Istekiltä, Tietohallinnolta ja myöhemmin toimittajalta tiivis projektityöryhmä, joka olisi aktiivisesti ja oma-aloitteisesti voinut viedä projektia eteenpäin, Ahonen pohtii.  Koljonen puolestaa miettii, että kärryjä käyttäviä sairaanhoitajia olisi pitänyt osallistaa alusta asti enemmän. Myös käyttöönotto on helpompaa, jos osaston väki on mukana suunnittelussa. Silloin he vievät viestiä helpommin eteenpäin osastoillaan, Koljonen sanoo.  Nyt tuotantovaiheessa Istekin roolina on selvittää ongelmia, tehdä ylläpitoa ja antaa tukea sekä myös tehdä vastaanottotarkastukset uusille saapuville laitteille.  Matkalla kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia Prosessin edetessä älylääkekärryt paljastuivat 30 vuotta vanhaksi keksinnöksi, mutta todellisuudessa älyä niissä ei ollut aiemmin juuri käytetty. Kärryjä on hankittu oppilaitoksille, mutta niissä kärryt eivät kuitenkaan ole potilastietojärjestelmien osana. KYS:in älylääkekärryjenkin äly rajoittuu tällä hetkellä siihen, että potilaskohtaisen lokeron pystyy nimeämään potilastietojärjestelmästä tulevan tiedon perusteella. Lääketiedot eivät ohjelmistossa vielä kulje. Älylääkekärryt ovat vain yksi osa lääkehoitoprosessin uudistusta, jossa muun muassa pyritään paperittomaan, katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin. Tavoitteena on, että lääketiedot kulkisivat yhtenäisinä potilaan kotoa terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin ja sieltä tilaukset apteekkiin, lääkkeet voitaisiin jakaa ajantasaisista järjestelmistä, potilaat ja lääkkeet tunnistaa viivakoodeista ja siirtää lääkkeen anto potilasjärjestelmiin. Kaiken tavoitteena on ennen kaikkea potilasturvallisuuden lisääminen.  Muutos on suuri, mikä herättää aina tunteita puolesta ja vastaan. Tietoteknisiltä ongelmilta ei ole täysin vältytty, ja niistä tulee käyttäjiltä tietysti välitöntä palautetta, kuten täytyykin. Hyvääkin palautetta on tullut, muun muassa sujuvasta kirjaamisesta ilman kansliassa istuskelua. Varsinainen käyttäjäkysely on vasta tulossa, mutta farmaseutit on kertoneet, että trafiikki lääkehuoneessa on vähentynyt. Yliopistolliset sairaalat odottavat mielenkiinnolla tuloksiamme älylääkekärryjen käytöstä. Näen niissä myös hyvin potentiaalisen välineen myös perusterveydenhuoltoon, Ahonen sanoo.