Jos vain odotat, olet pahasti myöhässä Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen, ja tässä jaksossa hän saa vieraakseen Patrik Ekströmin ja Heikki Lahdensuon. He molemmat toimivat executive partnereina Gartnerilla. Kolmantena vieraana keskusteluun liittyy Juha Tukiainen strateginen neuvonantaja Istekistä. Jaksossa tempaudutaan kiinnostavimpien teknologisten trendien ja ilmiöien maailmaan sekä siihen, miten maailma muuttuu näiden ilmiöiden myötä. Uutta teknologiaa halutaan kokeilla Pioneeri Roy Amara on aikanaan sanonut, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, se ei ole ennalta määrättyä, mutta siihen voi vaikuttaa. Lahdensuo kertoo, mitä tulevaisuustutkimus oikeastaan on: ”Emme voi tietää tarkasti mitä tulevaisuudessa tapahtuu, joten meidän on tarkasteltava myös menneisyyttä. On ymmärrettävä, missä olemme nyt ja pystyttävä piirtämään vaihtoehtoisia kehityskulkuja ja tunnistaa sieltä erilaisia asioita.” Ekström ja Lahdensuo kertovat, että asiakaskohtaamisissa keskustellaan usein siitä, miten tulevaisuuden kehityksiin ja muutoksiin voi valmistautua. Gartnerin asiakasyrityksiä kiinnostaa erityisesti mitä hyötyjä uudella teknologialla voidaan saada ja koska siitä tulee heille liiketoiminnallisestikin relevanttia. Ei riitä, että vain seurataan kilpailijoiden tekemistä, vaan yritys tarvitsee oman toimintasuunnitelmansa. Keskusteluja käydään myös inhouse-kentällä, tietää Tukiainen. ”Erityisesti nyt, kun hyvinvointialueet ovat käynnistyneet, niin fokus on siirtynyt kauemmas tulevaisuuteen. Nyt on rohkeutta lähteä kokeilemaan ja ottaa hallittuja riskejä. Uusien teknologiainvestointien lisäksi tarvitaan ohjeistusta siihen, miten jo olemassa olevasta saadaan kaikki hyöty ja arvo irti”, hän summaa. Ekström kertoo, että yksi teknologian trendi tällä hetkellä onkin, että uutta teknologiaa halutaan ja uskalletaan kokeilla. Tässä maailmassa sallitaan epäonnistuminen, joka on edellytys hyötyjen saamiseen. ”Jos odotat, että kaikki muut ovat jo tehneet kaikki virheet, olet pahasti myöhässä”, Ekström muistuttaa. Demokratisoituva IT koskettaa meitä kaikkia Tulevaisuuden teknologiassa puhuttaa demokratisoituva IT sekä ihmiskeskeinen automaatio. Demokratisoituva IT tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että yhä useampi meistä osaa IT:tä ja käyttää erilaisia sovelluksia helpottamaan päivittäisiä rutiineja. ”Aiemmin ehkä nähtiin, että IT:n pitää valvoa kaikkea. Jonkunlaista kontrollia toki edelleen tarvitaan, mutta kukaan uuden sukupolven työntekijä tuskin miettii, pitääkö pyytää lupa jonkun kyselyn tekemiseen”, kertoo Ekström. Kyseessä on siis valtava kulttuurinmuutos organisaation sisällä. Sen sijaan, että IT-puolella tehtäisiin valmiita ratkaisuja, tarjotaankin rakennuspalikoita, joista demokratisoituvan IT:n käyttäjät voivat luoda omia ratkaisujaan. Tukiainen sanoo odottavansa suorastaan innolla kehitystä, jossa varsinaiset käyttäjät ovat ohjaksissa ja vaikuttavat aktiivisesti siihen, millaiseksi palvelu lopulta muodostuu. Ihmiskeskeisessä automaatiossa lähtökohtana pitäisi olla, miten käyttäjä tästä hyötyy. Monesti automaatiota mietitään enemmän siitä näkökulmasta, miten organisaation prosessit saadaan ryskyttämään tasaisesti ja tuottavasti. ”Yksi esimerkki ihmiskeskeisestä automaatiosta on Omavero-järjestelmä, joka on helpottanut veroilmoitusten tekemistä huomattavasti.” Kolmas kiinnostava termi, joka liittyy tulevaisuuden teknologioihin, on metaversumi. Metaversumi on askel eteenpäin virtuaalisissa maailmoissa ja voidaankin puhua todellisuuden lisäämisestä. Juha Tukiainen kertoo tarinan siitä, kun hän kävi metaversumissa katsomassa jääkiekkomatsin: ”Sain ilon ja kunnian päästä tutustumaan siihen, mitä kaikkea metaversumi voisi olla. Teemana oli jääkiekkopeli ja metaversumin maailmassa sinä päätät, missä haluat peliä katsoa. Voit seurata ottelua esimerkiksi pelaajien seassa, se oli häkellyttävä kokemus! Tätä voisi hyödyntää vaikka terveydenhuollossamme etävastaanottona, jossa yhdessä lääkärin kanssa tarkastellaan potilaasta otettua digitaalista kaksosta ja tuumaillaan, mitä vaikka tuolle tukkeutuneelle suonelle kannattaisi tehdä.” Tulevaisuuden teknologiaa ei tarvitse pelätä Teknologian tulevaisuus on niin laaja, ettemme osaa edes keksiä, mitä kaikkea voimme siltä odottaa. Havainnollistetaan tätä eläinmaailmasta tutuilla ilmauksilla: musta joutsen sekä harmaa sarvikuono. Musta joutsen terminä kuvaa epätodennäköistä asiaa, jota ei olisi voinut ennustaa, mutta jolle löytyy järkevä selitys: aikanaan pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki joutsenet olivat valkoisia ja syntyi oletus, että kaikki joutsenet ovat valkoisia – ja lopulta Australiasta löytyi mustia joutsenia. Harmaat sarvikuonot taas edustavat riskiä tai vaaraa, joka sinänsä on tunnistettu, mutta johon ei olla varauduttu riittävästi ja se pääsee siksi yllättämään. ”Tällä hetkellä yksi harmaa sarvikuono on etätyöhön ja hybridimaailmaan siirtyminen, johon ihmiset alkavat väsyä. Ei olekaan ehkä optimaalisin työntekijäkokemus olla paljon kotona ja itsekseen, ja tämä voi näkyä tuottavuuden laskussa”, Ekström huomauttaa. Tulevaisuuden teknologiaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä, vieraat painottavat. Tukiainen haastaakin kaikki ICT:nkin parissa työskentelevät kääntämään pelon odotusarvoksi ja uskoksi, että uusi teknologia tulee parantamaan ja helpottamaan arkea. ”Teknologinen kehitys tuo sellaistakin apuja, että pystytään paremmin huolehtimaan tietoturvasta sekä hallitsemaan, mitä tietoja meistä minnekin leviää”, Lahdensuo kiteyttää. Jakson lopussa taklataan vielä yksi termi: ubiikki yhteiskunta. Lahdensuo muistaa törmänneensä termiin jo vuosikymmeniä sitten. Tuolloin se ilmeni niin, että joku näki unta, että matkapuhelimella voi tehdä muutakin kuin soittaa. Nykyään ubiikkius onkin sitä, että tietotekniikasta ja teknologiasta tulee osa normaalia oloamme – teknologinen varustelu voi olla kaikkialla ympärillämme, mutta häivytettynä näkymättömiin, niin kuin se olisi ilmaa, jota hengitämme.

Asiakaskokemus, asiakkaiden palautteet ja asiakastyytyväisyys ovat meille tärkeitä. Isona organisaationa saamme asiakkailta palautetta päivittäin ja seuraamme mm. palveluidemme vastausaikoja sekä tapaamme säännöllisesti asiakkaita tilannetiedon jakamiseksi.   Merkittävimmät viimeaikaiset muutoksemme ovat liittyneet organisaatiomme uudelleenorganisoitumiseen sekä toimintamallien ja toimintakulttuurin uudistukseen. Uudistuksen pohjana on käytetty asiakkaiden sekä henkilöstön palautteita, asiakkaiden toimintaympäristön muutoksia sekä sisäisen toimintamallin muutostarpeita. Uudessa organisaatiorakenteessa jokainen liiketoimintayksikkö vastaa kokonaisvaltaisesti tuottamiensa palveluiden asiakastyytyväisyydestä ja laadusta. Liiketoimintaa tukevat sisäiset palvelut varmistavat liiketoiminnoille yhdenmukaiset toimintamallit ja työkalut, riittävän asiantuntijakapasiteetin sekä toimintatapojen ja osaamisen kehittämisen.   Palvelujen ja palvelutoimituksen osalta kehittämisen kohteitamme ovat olleet mm. • Kustannustehokkuus • Yhteisten ratkaisujen kehittäminen ja jalkauttaminen • Tukea yhteiseen kehittämiseen mm. palvelumuotoilun keinoin • Alueellisten ekosysteemien synergiahyötyjen jalkauttaminen • Parempi reagointi palveluiden vaihteluihin  Asiakkuudenhallinnan kehittäminen Asiakasrajapinnassa uudistuksen muutostarpeet ovat koskeneet erityisesti asiakkuudenhallinnan kehittämistä, prosessien kehittämistä ja yhdenmukaistamista, tiedolla johtamisen kyvykkyyden kasvattamista, skaalautumiskyvykkyyden parantamista sekä liiketoiminnoittain keskeisten tiekarttojen esittelyjä ja tekemistä yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkuudenhallintaa kehitetään kaikilla liiketoiminnan eri tasoilla proaktiivisesti. Tavoitteena on entistä kiinteämpi ja ketterämpi yhteistyö asiakkaiden kanssa. Asiakkuusalueiden käytäntöjä yhtenäistetään läpinäkyviksi ja skaalautuviksi.   Myös prosesseja kehitetään ja yhdenmukaistetaan. Ratkaisu- ja myyntiprosesseissa tähdätään nopeampiin asiakastarpeiden läpivienteihin. Pitkän tähtäimen suunnittelussa keskitytään ennakoinnin ja budjetoinnin kehittämiseen. Reklamaatio- ja huomautusprosesseissa on analysoitu usein esiin nousevia ongelmakohtia ja tähtäämme niiden tehostettuun minimointiin.   Tiedolla johdettua asiakastarpeiden huomioimista Tiedolla johtamisen kyvykkyyttä kasvatetaan asiakkuuksienhallinnan puolella myyntiprosessin, projektien, jatkuvien palveluiden ja asiakastyytyväisyyden kautta, jolloin pystytään johtamaan, reagoimaan ja suorittamaan toimenpiteitä ennakoivasti. Pystymme parantamaan skaalautumiskyvykkyyttä tiedossa olevan asiakastarpeen sekä kysynnän ennusteen aktiivisella yhteensovittamisella. Toimittajayhteistyötä laajennetaan kysynnän kasvuun ennakoivasti.  Digiloikan varmistaminen ennakoinnilla  Liiketoiminnoittain keskeisten tiekarttojen ja kokonaisratkaisuiden esittelyt ja yhdessä tekeminen asiakkaiden kanssa kehittävät yhteisen toimintamme proaktiivisuutta, yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Istekin liiketoimintarakennetta ja toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja muuttuvan toimintaympäristön uudistumisen tarpeita. Tavoitteena on, että voimme olla tulevaisuudessa entistäkin parempi kumppani asiakkaille. Haluamme kehittää yhdessä ratkaisuja, joilla tuetaan ammattilaisten työtä ja helpotetaan kansalaisten arkea.

Tervetuloa kuuntelemaan Istekin Teknologiaturvaajat-podcastia, jossa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa ja keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Kuuntelemalla tätä podcastia opit muun muassa, miten teknologiaturvaajat vaikuttavat koko yhteiskuntaamme, mitä teknologioita tulevaisuus tuo tullessaan ja mikä merkitys on kyberturvallisuudella ja vastuullisuudella. Hyppää mukaan kiinnostavalle matkalle! Jakso 1: Teknologiaturvaajat istekkiläisyyden sydämenä Mitä teknologiaturvaajat tekevät? Millaisia taitoja tulevaisuuden teknologiaturvaaminen vaatii? Entä mikä merkitys on modernilla johtamisella ja teknologialäpimurroilla? Näihin kysymyksiin saat vastauksen Teknologiaturvaajat-podcastin ensimmäisessä jaksossa, kun Kati Tuovisen vieraaksi saapuvat Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori sekä hallituksen puheenjohtaja Jarmo Puputti.

Julkishallinnolle teknologiaratkaisuja tarjoava Istekki on Netumin avulla pystynyt skaalaamaan palvelunsa uudelle tasolle. Onnistunut yhteistyö näkyy erityisesti tietoturva-asioissa, jossa Netumilla on vankkaa ammattitaitoa.  Netum on jo kolme vuotta ollut Istekille tärkeä kumppani erityisesti tietoturvaratkaisuissa. Suomen suurimpana ICMT-yhtiönä (Information, Communications and Medical Technology) tietoturva on Istekin toiminnassa äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä asiakkaiden tietojärjestelmissä on paljon sensitiivistä dataa, kuten terveystietoja. Istekin liiketoimintajohtaja Jenni Siermala korostaa sisäänrakennettua tietoturvaa.  – Tietoturvakysymykset läpäisevät toimintamme niin keskeisesti, että tietoturvan on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin palveluihimme. Viime kädessä tämä näkyy kansalaisille turvallisempana julkisen sektorin toimintana, Siermala sanoo.  Netum on toteuttanut jo useita eri kyberturvallisuusprojekteja Istekille, joka puolestaan tuotteistaa tietoturvaratkaisuja omille asiakkailleen. Netum tuottaa Istekille lisäarvoa ennen kaikkea mahdollistamalla tietoturvan skaalautuvuuden. Yksi esimerkki tästä on tietoturvapäällikkö-palvelu, jonka kautta Istekin asiakas voisi hankkia ulkoistetun tietoturvapäällikön Netumin asiantuntijoista.  – Tärkeintä kumppanuudessamme Netumin kanssa on jatkuvuus ja luottamus. Saamme Netumilta ketterästi apua ja vahvaa asiantuntemusta hyvin erityyppisiin tarpeisiin ja haasteisiin julkishallinnon kentällä, Siermala sanoo. Uusia avauksia  Vuoden alussa voimaan tullut hyvinvointialueuudistus on merkinnyt kasvanutta kysyntää myös Istekin palveluille. Jo yli tuhat asiantuntijaa työllistävä yritys on saanut harjoittaa ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekoa uudistukseen valmistautuessaan. Koska uutta toimintakenttää säätelee tarkasti laki, on moni ratkaisu soveltunut useille eri hyvinvointialueille, vaikka alueet ovatkin keskenään hyvin erityyppisiä. – Meidän tehtävämme onkin tuntea asiakkaamme ja ymmärtää, milloin asiakkaalle kannattaa räätälöidä oma ratkaisunsa ja milloin valmis ratkaisu on kustannustehokkaampi. Netumin asiantuntijoiden kokemus ja ammattitaito auttavat myös meitä näkemään vähän pidemmälle ja esittämään asiakkaillemme rohkeita ideoita, Siermala sanoo. Netumin kyberturvallisuuskonsultti Jenni Tammenmaa vastaa projektipäällikkönä osasta Istekille toteutettavista tietoturvaratkaisuista ja uusista kehityshankkeista. Yhteistyö on tiheätahtista ja kommunikointi Istekin kanssa on viikoittaista, usein jopa päivittäistä. Tammenmaa näkee potentiaalia myös uusien kyberturvaratkaisujen kehittämiseen jatkossa.  – Hyvinvointialueet ovat vielä alkutekijöissään, ja tulevaisuus tuo varmasti muutostilanteita ja uusia tarpeita sote-alan tietoturvatarpeisiin, Tammenmaa sanoo.  Netumin asiakkuusjohtajana sekä kunta- ja sote-alan toimialavastaavana toimiva Marita Hämeenoja on ollut alusta asti mukana Istekin kumppanuudessa. Hämeenoja pitää tärkeänä kyberturvapalveluyhteistyön syventämistä sekä yhteistyön laajentamista muillekin palvelualueille, kuten esimerkiksi tiedolla johtamisen ratkaisuihin.  – Yhteiskunnallinen ulottuvuus on keskeisessä roolissa Istekin toiminnassa, ja kumppanuus tuo myös Netumille jatkuvasti uutta jalansijaa kunta- ja sotealalla, Hämeenoja kiteyttää.

Koodi / Sisu ry on KPY Novapoliksen, Istekin, Ponssen, Normetin, Osuma Henkilöstöpalveluiden, Kuopion Alueen Kauppakamarin ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2022 lopussa perustama yhdistys, jonka tavoitteena on perustaa uudenlainen koodikoulu. Hanke lähti liikkeelle yritysten tarpeesta saada lisää ICT-alan osaajia. Kuopion alueen kauppakamari on arvioinut, että Pohjois-Savossa tarvitaan viiden vuoden sisällä noin 1000 uutta alan osaajaa. Vastaavia lukuja on arvioitu myös muiden alueellisten kauppakamarien toimesta mm. Oulussa.  ”Istekki on kasvanut kansalliseksi ICMT-palvelutaloksi. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, palvelujen digitalisoituminen ja kyberturvallisuuden korostuminen ovat kasvattaneet merkittävästi ICT-osaajatarvetta. Uskomme vahvasti yritysyhteistyöhön ja Sisu-koodikoulu täydentää osaajatarjontaa meille tärkeillä ICT-osaamisalueilla.” toteaa Istekin innovointi- ja kehitystoiminnasta vastaava, Sisu ry:n hallituksen jäsen Juhani Heikka.   Vaikka nyt valmisteltava koodikoulu rakentuu itäsuomalaisten toimijoiden voimin, voi opiskelijaksi hakeutua käytännössä mistä päin tahansa. Koodikoulu houkuttelee todennäköisesti myös kansainvälisiä opiskelijoita. Koulutus perustuu verkossa tapahtuvaan vertaisoppimiseen. Koodikoulun koulutussisällöt ovat linjassa Istekin strategian ja liiketoiminnoilta kartoitettujen osaamistarpeiden kanssa.  Uusien tulevaisuuden kykyjen lisäksi koodikoulua voisi hyödyntää myös Istekin sisäisten urakehityspolkujen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhteistyön tavoitteena on nostaa Istekin tunnettuutta alan osaajien joukossa, joka on tärkeää osaajista kilpailtaessa.  Koodikoulu mahdollistaa ketterän opiskelun Koodikoulussa voisi alustavan arvion mukaan aloittaa vuosittain noin 250 opiskelijaa. Opiskelukielenä toimisi englanti ja opinnoissa hyödynnettäisiin vertaisoppimiseen perustuvaa mallia. Koulu kestäisi noin kaksi vuotta. Koodikoulu mahdollistaisi opiskelijoille uudenlaisen väylän kehittää osaamistaan. ”Koodikoulu lisää koko Suomen mainetta tietotekniikan edelläkävijämaana ja asemoi Itä-Suomea alan osaamisen keskittymänä sekä alustana yritysten kasvulle. Uskomme, että hyvien työmahdollisuuksien ja mukavan elinympäristön myötä koodareita jää seudulle pysyvästi. Koulu vastaa kuitenkin laajemminkin valtakunnallisiin tarpeisiin ja mahdollistaa ketterän opiskelun monille”, sanoo Koodi / Sisu ry:n puheenjohtaja ja KPY Novapoliksen toimitusjohtaja Anssi Lehikoinen. Koodi/Sisun on tarkoitus tehdä tiivistä yhteystyötä virolaisen Kood/Jõhvin kanssa. Virolaisen koodikoulun taustalla on myös yritysverkosto, johon kuuluvat mm. Microsoft, CGI, SEB ja Bolt. Kood/Jõhv on ollut menestys ja se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

Istekki on käynnistänyt tietojärjestelmien lukumäärän vähentämiseen ja niiden konsolidointiin tähtäävän Softa 2030 -hankkeen. Hankkeen nimi jo kertoo, että kyseessä on pitkäkestoinen kehittämishanke. Sekä asiakkailta että Istekin hallitukselta on näytetty vihreää valoa tällaiselle tietojärjestelmien karsimiselle.  Hankkeessa luodaan tietojärjestelmien konsolidoinnin toimintamalli, kartoitetaan ja analysoidaan sekä Istekin että asiakasomistajien hallussa olevat tietojärjestelmät ja niiden väliset integraatiot sekä ehdotetaan ja toteutetaan asiakasomistajien kanssa nopeasti lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tietojärjestelmien konsolidointeja.Keskeistä hankkeessa on laaja vuoropuhelu ja valmistelu sekä asiakasomistajien, toimittajien, kansallisten toimijoiden että Istekin johdon ja eri asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena hankkeessa on saada aikaan sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä eri osapuolille ja Istekille nykyistä merkittävämpi rooli asiakasomistajien tietojärjestelmien hankkijana, hallinnoijana, ylläpitäjänä, kehittäjänä ja uusien ratkaisujen innovoijana. Istekin toiminnanohjausjärjestelmästä löytyy tällä hetkellä noin 2 500 eri tietojärjestelmää, josta noin puolet on asiakkailta laskutettavia ja loput näiden taustajärjestelmiä. Lisäksi asiakkaiden omassa hallussa lienee useita satoja muita tietojärjestelmiä. Konsolidoitavaa siis hankkeessa riittää.  Hankepäällikkönä toimii Auli Viitanen ja omistajana/ohjausryhmän puheenjohtajana Matti Hakomäki.  Lisätietoa:Hankepäällikkö Auli Viitanenpuh. 050 4872 122, auli.viitanen@istekki.fi Ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Hakomäkipuh. 040 8080 998, matti.hakomaki@istekki.fi

Istekin sovelluskehitys sai tärkeän laadunhallintajärjestelmä ISO 13485 sertifikaatin. Sertifikaatti on hyvin merkityksellinen, sillä se mahdollistaa entistä vaikuttavampien ja hyödyllisempien sovellusten valmistuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ammattilaisten ja kansalaisten tueksi. Lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltavia sovelluksia voidaan käyttää esimerkiksi sairauksien diagnosointiin tai hoidon suunnitteluun. Ensimmäisenä lääkinnällisenä laitteena olemme valmistamassa Diabetes huolijono -sovellusta tiiviissä yhteystyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Sovellus nostaa kriteerit täyttävät potilaat automaattisesti listalle ammattilaisen tarkastelua varten. Mahdollisuuksia lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa on erittäin paljon, joten Istekki tulee hyödyntämään myös alihankintaverkostoaan sovelluksien valmistuksessa. Olemassa olevaan lääkinnällisten laitteiden jakelun ja huollon oikeuttavaa ISO 13485:2016 sertifikaattiin saatiin täten laajennus. Sertifikaatti kattaa nyt seuraavat toiminnat: Lääkinnällisten laitteiden valmistus, ohjelmistot, huolto ja jakelu kattaen ohjelmistot, hankinta, määräaikaishuolto, vianselvitys ja korjaus sekä muut laitteiden elinkaaritoimintaan liittyvät prosessit. Tämä on erittäin hieno saavutus, josta kiitos kuuluu suurelle joukolle teknologiaturvaajia. 

Vuosien odotus ja kiihtyvällä vauhdilla edennyt valmistelutyö palkittiin vuodenvaihteessa, kun hyvinvointialueet avasivat ovensa ja toiminta käynnistyi onnistuneesti kaikkialla Suomessa. Onnistumisesta kertovat potilasturvallisuuden säilyminen, kriittisten sote- ja pela-palvelujen katkeamaton jatkuminen sekä hyvinvointialueiden ensimmäisten palkka-ajojen läpimenot.   Hyvinvointialueiden toimeenpanon turvaaminen on ollut yksi Istekin strategiaan kirjoitetuista painopistealueista. Määrätietoista muutokseen valmistautumista olemme yhtiössä tehneet jo vuosia, mutta tekeminen konkretisoitui toden teolla kesällä 2021, kun eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen toimeenpanoa koskevat lait. Pääsimme mukaan ICT-tiekartan ja rahoitushakujen mukaisiin laajoihin hankekokonaisuuksiin Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Lisäksi Länsi-Uusimaalla olimme mukana toteuttamassa mittavaa tietoliikenteen, puhepalveluiden ja integraatioiden kokonaisuutta. Muiden hyvinvointialueasiakkaidemme muutosta tuimme yksittäisinä projekteina ja palveluina tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden, kumppaneiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.  Hyvinvointialueille toteutettujen ICT-muutosten ohella teimme muutoksia myös omaan liiketoimintarakenteeseemme. Tavoitteenamme oli luoda toimintamalli, jonka avulla voimme entistä paremmin vastata uudistuvien asiakasorganisaatioiden palvelutarpeisiin.    Kaikkiaan Istekin omistaja-asiakkaina on tällä hetkellä 15 hyvinvointialuetta ja lisäksi HUS-yhtymä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelumme koskettavat jopa 3,9 miljoonaa Suomessa asuvaa henkilöä. Ja sitä, että turvaamme ICMT-palvelujemme saatavuuden jopa 150 000 hyvinvointialueen työntekijälle. Toiminnan käynnistyminen avainalueillamme Pohjois-Savossa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on edellyttänyt kymmenien tuhansien tietokenttien päivittämistä ja uusien käyttäjätunnusten perustamista, tietoverkkojen ja ristiinkäyttöratkaisujen rakentamista sekä lukuisten työasemien toimivuuden varmistamista hyvinvointialueen verkossa. Se on tarkoittanut tuhansien integraatioiden rakentamista tietojärjestelmien välille, jotta loppukäyttäjien työskentely olisi helppoa ja sujuvaa. Se on tarkoittanut myös liikkeen luovutuksena siirtyvien tietojärjestelmien, niihin liittyvien resurssien ja ylläpitovastuiden vastaanottamista, järjestämistä ja sopimista, uuteen tutustumista. Varautumista kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan.   Hyvin paljon se on tarkoittanut myös kylmähermoisuutta ja kurinalaisuutta, niukkuuden maksimointia tilanteessa, jossa resursseja; aikaa, rahaa ja työvoimaa on ollut käytettävissä rajallinen määrä. Se on ollut yhteistyötä, yhteen hitsautumista ja välillä kipinöintiäkin – tahtoa onnistua ja turvata se kaikkein tärkein, meidän yhteiseksi parhaaksi.  Vuosi on vaihtunut ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Päällimmäiseksi nousee tunne, että onnistuttiin siinä, mitä välttämättömäksikin matkan varrella kutsuttiin – turvallisessa siirtymässä. Palvelupisteiden ruuhkautumisesta huolimatta tilanne alueilla on isossa kuvassa rauhallinen ja vakaa. Tärkeimmät järjestelmät ovat toimineet normaalisti ja palkka-ajot ovat valmiina ensimmäistä palkanmaksua varten. Tunnuksiin liittyviä ongelmia ja palvelupisteen kuormitusta osattiin ennakoida, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Siinä meidän teknologiaturvaajien on petrattava, kun seuraavat erät alkavat.    ”Menestyneisyyttä tärkeämpää on olla merkityksellinen. Merkityksellisyys tarkoittaa toisten auttamista.”  — Steven Covey  Kirjoittaja: Kati TuovinenOhjelmapäällikkö, Istekin Strategiset ohjelmat, Hyvinvointialueet