Istekin laajaan ICMT-palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotihoidon toiminnanohjaus- sekä turvapalvelut. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu tukee asiakkaiden kotihoidon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen vaadittavia prosesseja ja toimintoja. Palvelun avulla tuetaan palveluprosesseja kotihoidossa, kotisairaanhoidossa ja asumispalveluissa. Toiminnanohjauksen avulla asiakkaat säästävät aikaa ja kustannuksia päivittäisten rutiinitehtäviensä hoidosta ja se parantaa myös kotihoidon laatua. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu mahdollistaa sähköisten asiakas- ja henkilöstötietojen tietoturvallisemman käsittelyn, työvuorojen suunnittelun ja optimoinnin sekä nopean reagoinnin muutoksiin. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta pystyy hallinnoimaan kalentereja ja ajanvarauksia, kohdistamaan työtehtäviä eri henkilöille sekä raportoimaan helposti.  Toiminnanohjauspalveluun kuuluu helppokäyttöinen ja mobiilissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa kotihoidon palveluiden kokonaisvaltaisen ohjauksen. Mobiilisovelluksesta työntekijät näkevät päivän asiakaskäynteihin liittyvät tiedot suoraan puhelimesta tai tabletista ja he pystyvät tekemään käynteihin liittyvän dokumentoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän monipuolisuutta lisäävät sen integrointimahdollisuudet mm. eri potilastieto-, hoitajakutsu-, turvaranneke-, palkanlaskenta-, taloushallinto- ja laatujärjestelmien kanssa. ”Kotihoidon toiminnanohjauspalvelun myötä pystymme tarjoamaan asiakkaille järjestelmäkokonaisuuden, jossa jatkuva käyttö on turvattu ja tekninen ylläpito hoidetaan ensiluokkaisesti. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu tukee asiakkaan ympärivuorokautista toimintaa. Tuotamme myös kotihoidon turvapalvelua, joka mahdollistaa ikääntyneen kotona asumisen turvallisuuden ja varmistaa nopean avun”, kertovat palvelupäälliköt Johanna Hakkarainen ja Niina Nissinen Istekiltä. Kotihoidon turvapalvelu muodostuu asiakkaan turvapalvelun tarpeenarvioinnista, kotiin asennettavista hälytys- ja turvateknologisista ratkaisuista, sekä hälytysten ensiarviosta ja turva-auttajakäynneistä aina jatkuvaan palvelutarpeenarviointiin. Turvahälytyskeskuspäivystäjä työskentelee ensisijaisesti hälytyskeskusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on keskitetty ratkaisu, jossa asiakkaan hälytykset ohjautuvat organisaatioriippumattomasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskuksessa (SOTE-tike) toimivaan turvahälytyskeskukseen.

Istekki toteutti Kuopion kaupungille projektin, jossa Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstö ja toimipisteet siirrettiin käyttämään Kuopion kaupungin opetustoimen kanssa yhteistä tietoverkkoa sekä yhteisiä Microsoft-palveluita. Varhaiskasvatuksessa otettiin myös käyttöön langattoman tietoverkon ratkaisut ja tehostettiin tietotyöhön liittyviä prosesseja sekä toimintatapoja. ”Tavoitteenamme tälle projektille oli lähteä kehittämään päiväkotien ICT-palveluita optimoimalla henkilöstömme Microsoft-lisenssejä. Henkilöstöllämme oli hallinnon lisenssit ja käytäntö oli osoittanut, että lisenssioptimoinnille ja sen kautta tuleville säästöille oli tarvetta. Tämä mahdollistaisi myös päiväkotien laitteistojen päivittämisen sekä langattoman verkon laajentamisen. Tavoitteena oli myös siirtyä käyttämään opetuspuolen kanssa yhteistä tietoverkkoa ja lisenssejä. Yhdistämisellä päästäisiin tehokkaampaan pedagogiseen yhteistyöhön perusopetuksen kanssa”, kertoo Kuopion kaupungin kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi Projekti käynnistyi pilotilla yhdessä päiväkodissa. Projektin etenemistä seurattiin tarkasti ja ohjausryhmässä käytiin monipuolista keskustelua mm. siitä, mitä käytännön haasteita tästä aiheutui päiväkodin toimintaan. Pilotin myötä pystyttiin myös laatimaan tarkempi suunnitelma projektin toteuttamiseksi. Projektin tärkeimpiä teemoja olivat tietotyön muutos, kehittäminen ja optimointi, jotka mahdollistavat kustannustehokkaamman ICT-arkkitehtuurin. ”Projektissa tehtiin mittava tekninen infrastruktuurin muutos varhaiskasvatuksen toimipisteisiin, mikä mahdollisti henkilöstön siirtämisen Istekin ja Microsoftin EDU-palveluiden piiriin. Projektissa hyödynnettiin olemassa olevaa Kuopion opetustoimen EDU-ympäristöä. Tekninen sekä toiminnallinen muutos mahdollisti huomattavia säästöjä Kuopion varhaiskasvatuksen ICT-kustannuksissa”, kertoo Istekin avainasiakaspäällikkö Tapio Aalto. Toimintamallien kehittäminen tietotyön näkökulmasta oli pitkälti asiakkaan organisaation muutostyötä. Pilottivaiheessa ja varsinaiseen tuotantoon siirtymiseen aikana Niiralan päiväkodissa mallinnettiin ja testattiin työtapoja, jotka soveltuisivat erityisesti varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden käyttöön. Teams-sovelluksen käyttö mahdollistaa monipuolisesti toimintayksikön henkilöstön yhteisen työskentelyn ja työn suunnittelun mm. tiedostojaon, etäkokousten järjestämisen ja keskusteluviestinnän avulla. Projektin päätyttyä henkilöstö voi hyödyntää Teams-sovellusta myös digitaalisen opetuksen työvälineenä, jolla voidaan jakaa ja esittää tallennettua opetusmateriaalia AV-välineiden kautta. ”Yhteistyö projektissa sujui oikein hyvin ja aikataulussa pysyttiin. Projektia käytännössä eteenpäin vieneet henkilöt onnistuivat viemään muutosta hyvin läpi päiväkodeissa. Projektin kustannusarvio piti ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin, mm. tulevien lisenssisäästöjen kautta. Kulttuurinen muutos on vielä osittain kesken päiväkodeissa, mutta siihen pyritään vastaamaan antamalla edelleen tukea yksiköihin muutokseen liittyvissä yksityiskohdissa. Vielä on myös paljon työtä edessä, jotta saamme vietyä päiväkotien ja koulujen toimintamalleja lähemmäs toisiaan, kun puhumme lasten digitaalisten taitojen kehittämisestä ja tuen antamisesta,” kertoo Parkkisenniemi.

Pohjois-Savossa on otettu ensimmäisenä Suomessa käyttöön UNA Tilannekuva. UNA Tilannekuva on näkymä, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaistilanteen näyttämisen ilman erillistä tiedon etsimistä. Asiakaslähtöisesti suunniteltu UNA Tilannekuva on kooste asiakkaan sote-tiedoista, joka auttaa sote-ammattilaisia näkemään nopeasti asiakkaan kokonaistilanteen, hänen käyttämät palvelut sekä tehdyt varaukset. UNA Tilannekuva mahdollistaa ongelmien havaitsemisen ennakkoon, sairauksien nopeamman tunnistamisen sekä vaikuttavien tukimuotojen tai hoidon helpomman valinnan. Näkymän avulla mahdollistetaan myös palveluiden yhteensovittamista, kun varatut ajat voidaan tarkastaa samasta näkymästä. UNA Tilannekuvaa pystyy tarkastelemaan ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä, joka osallistuu asiakkaan hoitoon tai palveluun, ja käytön edellytyksenä on voimassa oleva asiakas- tai hoitosuhde sekä työntekijän työtehtävän kannalta perusteltu tarve tietoihin.  UNA Tilannekuvaa käytetään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja Kuopion kaupungin perusturvassa. Kuopion kaupungilta pilotissa on mukana Kotisairaala, yhteyspiste, Turvapalvelu, Turvapartio ja sosiaalipäivystys. Sairaanhoitopiirin yksiköistä mukana on päivystysapu 116 117, SOTE-tilannekeskus sekä KYSin päivystys.  UNA-yhteistyöllä arkea helpottavia palveluita ”Istekki on ollut jo vuosia mukana UNA-yhteistyössä ja vastasimme hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta hankehallinnan, teknisten töiden ja tietosuojan osalta. Istekillä on myös vahva rooli Pohjois-Savossa UNA-palveluiden ylläpidossa”, Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori toteaa. UNA Tilannekuvan kehittäminen on osa POSOTE20 -hanketta. POSOTE20 -hanke koordinoi sote-uudistukseen liittyviä kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita ja sote-uudistuksen vapaaehtoista alueellista valmistelua Pohjois-Savossa.  ”Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on, että asiakas saa palveluita asiakaslähtöisenä kokonaisuutena ja tähän tarvitaan parempaa tiedonkulkua. UNA-ratkaisut tuovat ratkaisun tiedon saatavuuteen ja palvelun laadun parantamiseen. UNA edustaa laaja-alaista julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä, jonka avulla uudistetaan sekä yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä vaiheittain”, UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala kertoo.

KYS uudistuu -hankkeessa tehdään merkittävää lääkehoidon uudistusta, jonka yhtenä osana ovat potilasturvallisuutta lisäävät älylääkekärryt. Istekki on ollut alusta asti mukana uraauurtavassa projektissa, jolla pyritään myös vapauttamaan hoitajille enemmän aikaa potilaiden parissa. Jouni Ahonen oli juuri aloittelemassa apteekkarina Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä, kun häneltä pyydettiin näkemystä tapaan toteuttaa lääkehuoltoa modernisoitavassa KYS uudistuu -hankkeen Uusi Sydän -projektissa. Ahonen visioi työryhmälle kolme skenaariota: perinteisen, välimallin ja pitkälle viedyn tulevaisuusvision. Työryhmä tarttui pitkälle vietyyn malliin, jonka yhtenä osana olivat älylääkekärryt.  Uuteen sairaalaan tulee yksi lääkehuone, josta on pitkä matka viedä lääkkeitä sairaalan eri siipiin. Askelanalyysi vahvisti, että potilashuoneiden ja lääkehuoneen väli on muutenkin merkittävä osa sairaanhoitajien kävelemistä pitkistä matkoista. Älylääkekärryjen tarkoituksena on paitsi vapauttaa hoitajille enemmän aikaa olla potilaan luona, myös varmistaa lääketurvallisuus. Älylääkekärryssä on omissa, lukituissa lokeroissaan valmiina jokaisen potilaan käyttämät lääkkeet sekä yleisimmät tarvittavat lääkkeet esimerkiksi kipuun ja ruoansulatukseen. Lisäksi mukana kulkevat tavallisimmat lääkkeenannossa tarvittavat välineet. Älylääkekärryillä korvataan perinteiset lääketarjottimet, joissa on inhimillinen riski lääkkeiden sekoittumisesta. Toimikortillaan kirjautunut hoitaja tunnistaa potilaan rannekkeen viivakoodista, milloin älylääkekärryn oikea lokero avautuu. Kärryssä olevalta tietokoneelta löytyvät lääketietolähteet helpottavat potilaan neuvomista lääkkeen käytössä. Päätteellä pääsee myös sairaalan potilastietojärjestelmiin, joten kirjaamisen voi tehdä lähempänä potilasta. Uuden Sydämen slogan onkin “enemmän aikaa potilaalle”.   Vaativa pioneerityö hioi toimintatapoja Proviisori Maija Koljonen vastasi oman työnsä ohessa älylääkekärryjen käyttöönotosta.  Taidan olla ihmisille jonkinlainen Rouva Älylääkekärry, hyvässä ja pahassa, Koljonen nauraa. Istekki on ollut mukana projektissa alusta lähtien, ja sekä Koljonen että Ahonen kiittelevät Istekin merkittävää roolia tarjouspyynnössä.  Meillä oli muutama vaatimus ja Istekki lisäsi siihen muutaman kymmenen vaatimusta, Ahonen kuvailee.  Erityisesti tietoturvavaatimukset täydentyivät Istekin toimesta. Suunnittelu ja pilotointi tehtiin vuonna 2019, milloin mukana oli vielä useampi kärrytoimittaja. Kärryjen valmistajaksi valikoitui hollantilainen Alphatron, jonka edustus on nykyisin kuopiolaisella NewIconilla. Tekniikka on uutta myös laitteiden toimittajille, ja kävi ilmi, ettei esimerkiksi yksittäin aukeavia lokeroita ollut aiemmin toteutettu. Istekki konsultoi apteekkia laitehankinnoissa tietokoneista näppäimistöihin sekä viivakoodin- ja kortinlukijoihin. Ongelmilta ei säästytty, sillä tietokoneet olivat hetken jumissa Aasiassa koronapandemien alettua. Palvelimien ja langattomien verkkojen toiminnan varmistaminen on ollut Istekin vastuulla.  Isona osana Istekin työtä projektissa on ollut integraatioiden rakentaminen eri järjestelmiin. Työ ei ole ollut yksinkertaista, sillä osa vaatimuksista on käynyt ilmi vasta kärryjen saavuttua. Oppeja on kertynyt matkan varrella runsaasti. Apteekkilaisten aika ja kompetenssi tällaiseen projektiin on rajallista. Olisi pitänyt alusta asti perustaa Istekiltä, Tietohallinnolta ja myöhemmin toimittajalta tiivis projektityöryhmä, joka olisi aktiivisesti ja oma-aloitteisesti voinut viedä projektia eteenpäin, Ahonen pohtii.  Koljonen puolestaa miettii, että kärryjä käyttäviä sairaanhoitajia olisi pitänyt osallistaa alusta asti enemmän. Myös käyttöönotto on helpompaa, jos osaston väki on mukana suunnittelussa. Silloin he vievät viestiä helpommin eteenpäin osastoillaan, Koljonen sanoo.  Nyt tuotantovaiheessa Istekin roolina on selvittää ongelmia, tehdä ylläpitoa ja antaa tukea sekä myös tehdä vastaanottotarkastukset uusille saapuville laitteille.  Matkalla kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia Prosessin edetessä älylääkekärryt paljastuivat 30 vuotta vanhaksi keksinnöksi, mutta todellisuudessa älyä niissä ei ollut aiemmin juuri käytetty. Kärryjä on hankittu oppilaitoksille, mutta niissä kärryt eivät kuitenkaan ole potilastietojärjestelmien osana. KYS:in älylääkekärryjenkin äly rajoittuu tällä hetkellä siihen, että potilaskohtaisen lokeron pystyy nimeämään potilastietojärjestelmästä tulevan tiedon perusteella. Lääketiedot eivät ohjelmistossa vielä kulje. Älylääkekärryt ovat vain yksi osa lääkehoitoprosessin uudistusta, jossa muun muassa pyritään paperittomaan, katkeamattomaan lääkehoitoprosessiin. Tavoitteena on, että lääketiedot kulkisivat yhtenäisinä potilaan kotoa terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin ja sieltä tilaukset apteekkiin, lääkkeet voitaisiin jakaa ajantasaisista järjestelmistä, potilaat ja lääkkeet tunnistaa viivakoodeista ja siirtää lääkkeen anto potilasjärjestelmiin. Kaiken tavoitteena on ennen kaikkea potilasturvallisuuden lisääminen.  Muutos on suuri, mikä herättää aina tunteita puolesta ja vastaan. Tietoteknisiltä ongelmilta ei ole täysin vältytty, ja niistä tulee käyttäjiltä tietysti välitöntä palautetta, kuten täytyykin. Hyvääkin palautetta on tullut, muun muassa sujuvasta kirjaamisesta ilman kansliassa istuskelua. Varsinainen käyttäjäkysely on vasta tulossa, mutta farmaseutit on kertoneet, että trafiikki lääkehuoneessa on vähentynyt. Yliopistolliset sairaalat odottavat mielenkiinnolla tuloksiamme älylääkekärryjen käytöstä. Näen niissä myös hyvin potentiaalisen välineen myös perusterveydenhuoltoon, Ahonen sanoo. 

Istekki toteutti Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa mielenkiintoisen projektin, joka tähtäsi katkeamattoman lääkehoidon toimintakokonaisuuden määrittämiseen ja tehostamiseen arkkitehtuurikuvausten avulla. Istekin puolelta projektissa toiminnan kehittämisen konsulttina toiminut Ritva Ikäheimo kertoo arkkitehtuurikuvausten olevan osa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää, jonka keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa eri toimintojen yhteentoimivuus.  Yhteentoimivuudella tarkoitetaan toimijoiden, prosessien ja tietojärjestelmien kykyä viestiä keskenään sellaisella tavalla, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää ja ymmärtää toistensa tietoja. Katkeamattomassa lääkehoidossa tämä tarkoittaa esimerkiksi potilaan hoitopolun ja sairaala-apteekin sujuvaa yhteispeliä, Ikäheimo kertoo. Tays uudistamisohjelman projektipäällikkö Marjo Uusitalon mukaan projektin hyödyt tulevat näkymään potilaille entistä turvallisempina  ja tehokkaampina toimintatapoina. Kokonaisarkkitehtuurikuvaukset katkeamattomasta lääkehoitoprosessista auttavat kehittämään lääkitysturvallisimpia ja tehokkaampia toimintatapoja (myös yli organisaatiorajojen), joissa voidaan osittain myös osallistaa potilasta ja jossakin määrin myös helpottaa lääkityksen toteutusta ja seurantaa, Uusitalo toteaa. Jo olemassa olleita sekä projektin aikana tuotettuja uusia kuvauksia käytettiin toiminnassa olevien esteiden tunnistamiseen sekä tarvittavien muutosten ja ratkaisujen ideointiin, päämääränä laadukas, turvallinen ja sujuva erikoissairaanhoidon katkeamattoman lääkehoidon toimintakokonaisuus. Projektissa oli myös merkityksellistä tunnistaa vuorovaikutuksen ja tiedonhallinnan kautta toimintaan keskeisesti liittyvät ulkopuoliset toimijat ja sidosryhmät. Erityisesti sairaala-apteekin ja potilaan hoitopolun näkökulmat tulee huomioida keskeisinä toimijoina vuorovaikutuksessa. Projektissa tarkasteltiin toimintakokonaisuutta erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden; lääkäreiden ja hoitajien näkökulmasta. Painopisteenä olivat prosessin vaiheet ja työnkulut, sekä niissä olevat tietotarpeet yleisesti ja erikoisalakohtaisesti. Oli mahtavaa huomata, miten asiakkaamme kliinisen työn tekijät sitoutuivat projektiin aktiivisesti. Saimme kesälomakaudellakin hyvän osanottajajoukon työpajoihin, Ikäheimo kiittelee. Projekti oli vaiherikas ja Marjo Uusitalon mukaan rupeama sujui hyvin ja aikataulut pitivät, vaikka suunnitelmaa piti matkan aikana tarkentaa ja vähän muovatakin. Yhteistyö Istekin kanssa sujui hyvin. Projektin aikana sain lisävahvistuksen asian tärkeydestä ja esiin nousi monta asiaa, joiden kehittämistä pitää jatkaa. Lisäksi kansallisen yhteistyön tekemisen tärkeys sai uuden merkittävyyden, Uusitalo summaa. Istekin puolelta projektissa toiminut Ritva Ikäheimokin saa asiakkaalta positiivia terveisiä. Oli mukava työskennellä asiantuntijan kanssa, joka osasi tehdä oikeat kysymykset substanssista, hahmottaa keskeiset asiat ja yhteydet ja vielä tehdä selkeät tuotokset. Ritva on erittäin luotettava, eli tekee ne asiat (ja vähän yli), joista sovittu. Erittäin joustava, mutta myös tehokas, Uusitalo päättää. Yhteistyö Istekin kanssa jatkuu toiminnan- ja tiedonhallinnankuvausten osalta mm. UNA -kehittämisen tiimoilta.

Kuva-aineistojen arkisto vähentää päällekkäisiä tutkimuksia Pohjois-Savossa tullaan vuonna 2020 liittymään valtakunnalliseen kuva-aineistojen arkistoon (Kvarkki), joka on uusin laajennus Kanta-palveluihin. Istekki toimii Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja järjestelmätoimittajan kumppanina arkiston vaatiman järjestelmän suunnittelussa ja käyttöönotossa. Kuva-aineistojen arkistoon tulee vaiheistetusti tallentumaan röntgen- ja ultraäänitutkimusten kuvat samaan tapaan kuin nykyisellään Kantaan tallentuvat lääkärin lausunnot ja eReseptit. Jos kaadut Levillä laskettelurinteessä ja sinusta otetaan röntgenkuvia, ovat Levillä otetut kuvat suostumuksellasi kotipaikkakuntasi ammattilaisen käytössä, kun menet kontrollikäynnille. Palvelun käyttöönotto on lakisääteinen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) liittyy palvelun piiriin vaiheittain, sairaanhoitopiirin hankepäällikkö Tuija Hartikainen kertoo. PSSHP:ssa alkaa kuva-aineistojen arkistoon ensimmäisessä vaiheessa siirtyä röntgenkuvat ja myöhemmin muun muassa suun terveydenhuollossa otetut kuvat. Sairaanhoitopiirissä on lisäksi menossa hanke, joka laajentaa arkiston käytön myös EKG:n osalta. Laaja yhteistyöhanke Kuva-arkiston käyttöönoton suunnittelu on ollut PSSHP:lla käynnissä vuoden ajan. Istekki, järjestelmäntoimittaja ja kaikkien alueen terveydenhuollon toimintayksiköiden yhteyshenkilöt ovat olleet mukana projektissa. Hartikaisen mukaan Istekin rooli on iso, koska se takaa järjestelmätoimittajan kanssa, että IT-ympäristö, palvelimet ja yhteydet toimivat. Tämä on yhteistyöhanke, jossa jokaisella on oma tehtävänsä. Meillä sairaanhoitopiirin puolella on ollut vastuu toimintamallien muutosten huomioimisesta. Yhteistyö on sujunut hyvin kaikkien kanssa. Istekki on ollut mukana kuva-arkistoon liittyvien järjestelmien harmonisoinnissa ja projektinhallinnassa. Työ on sikäli tuttua, että yhtiö oli PSSHP:n apuna jo eResepti- ja potilastietojärjestelmien Kanta-käyttöönotoissa. Määrittelimme aluksi kuva-aineistojen arkiston vaatimalle järjestelmälle tavoitetilan, miten sen tulisi toimia, ja vasta sitten ryhdyimme rakentamaan itse järjestelmää, Istekin avainasiakaspäällikkö Harri Kumpulainen toteaa. Kumpulaisen mukaan kuva-arkiston suurimpia etuja on se, että päällekkäisten tutkimusten tekeminen vähenee. Jo otettuja kuvia on mahdollista hyödyntää, jos niille myöhemmin ilmenee tarvetta. Istekin asiantuntijapanos Kanta-palveluihin liittyminen on THL:n ja Kelan kanssa yhteistyössä toteutettava hanke, jossa on Hartikaisen mukaan paljon eri vaiheita. Ennen kuin Kantaan liitytään, pitää tehdä Kelan laajat asiakastestit ja tarkastaa käyttöönottokokeella, että kaikki asiat ovat kunnossa. Pohjois-Savossa on useita rekisterinpitäjiä eli useita terveydenhuollon toimintayksikköjä. Jokainen yksikkö liittyy itsenäisesti kuva-aineistojen arkistoon. Toimintayksiköt tekevät alueellisen järjestelmän suhteen yhteistyötä, mutta jokainen yksikkö tekee valmistelunsa ja liittymisensä itse. Istekin asiantuntijapanosta on tarvittu, jotta alueen useiden terveydenhuollon toimintayksiköiden ja niiden käyttämien potilastietojärjestelmien liittyminen samaan kuva-arkistoon on sujuvaa.