Deloitte toteutti toukokuussa 2023 ICT-palveluiden kustannustehokkuuden vertailun, jossa pohjana käytettiin kattavaa Deloitten Suomen markkinan ICT-palvelujen kustannusdatapankkia. Vertailun tulos on, että Istekki Oy:n palvelut ovat pääosin markkinahintaisia tai jopa markkinahinnan alapuolella, ja kokonaispalveluntarjoajana Istekkiä voidaan pitää hintakilpailukykyisenä vaihtoehtona. Deloitten toteuttaman hintavertailun (5/2023) mukaan Istekin perustietotekniikkapalvelut sisältäen loppukäyttäjäpalvelut, tietoliikennepalvelut sekä kapasiteettipalvelut ovat hintatasoltaan kilpailukykyisiä. Kokonaisuutena Istekin palveluita voidaan pitää edullisempana kuin vastaavia palveluita hankittuna markkinatoimijoilta. Deloitten mukaan Istekin kilpailukykyä parantavat erityisesti: •    Oma runkoverkkopalvelu ja mahdollisuus korkeatasoiseen tietoturvaan, joka vastaa asiakkaiden odotuksia •    Laaja palveluvalikoima ja asiakkaille tyypillisesti tarjottava laaja palvelukokonaisuus •    Suuret volyymit, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan toteutuksen •    Yksinkertainen palveluiden rakenne ja lisälaskutettavien osien välttäminen, mikä hinnoittelussa selkeyttää toimintaa, laskutusta ja budjetointia •    Laadukkaat ja standardoidut laitteistot Vertailu sisälsi esimerkkikorin hyvinvointialueiden tyypillisesti käyttämästä palveluportfoliosta. Hintavertaillut palvelut sisältävät ns. perustietotekniikkapalvelut, jotka muodostavat merkittävän osan Istekin asiakkaille tarjottavan palvelukokonaisuuden kustannuksista. Vertailu sisältää myös palveluihin liittyvän operatiivisen palvelunhallinnan. Tarkastelu on tehty vertailemalla Istekin palveluja ja hintoja Deloitte Suomen datapankin vertailupisteisiin. Datapankki perustuu Deloitten kokoamaan anonymisoituun markkinadataan, joka on kerätty viimeisen 10 vuoden ajalta suomalaisille organisaatiolle tehtyjen tarjousten ja solmittujen sopimusten perusteella. Vertailussa on painotettu uudempia vertailupisteitä 2020-luvulta. Vertailudata sisältää toteutuneita toimittajien tuottamien IT-palvelujen yksikköhintoja. Deloitten analyysissa selviää, että yksittäisiä palveluita voi saada markkinoilta edullisempaan hintaan, erityisesti jos palveluntuotanto on muualla kuin Suomessa tai se pohjautuu vahvasti pilvipalveluihin. Tällöin kuitenkin palvelunhallinta ja -integraatio jää asiakkaan vastuulle ja kokonaisuuden hallintaan tarvittavat resurssit saattavat syödä yksittäisestä hankinnasta saatavat kustannushyödyt. Myös palveluiden laatu ja turvallisuustaso eivät edullisimmissa ratkaisuissa aina vastaa asiakkaiden vaatimuksia. ”Useiden vuosien kokemus yhteistyöstä kunta-, hyvinvointi- ja muiden julkissektorin toimijoiden kanssa tuo synergiaetuja samankaltaisten asiakkaiden palvelemisesta. Esimerkiksi palveluintegraation osalta ja asiakaspalvelussa samat asiat voidaan toteuttaa samoilla prosesseilla useille hyvinvointialueille, mikä tekee Istekistä kokonaistaloudellisesti edullisen vaihtoehdon”, toteaa palveluista ja palvelutoimituksesta vastaava Istekin johtaja Marko Pursiainen. Deloitten toteuttamassa hintavertailussa tarkasteltiin myös toimenpiteitä hintakilpailukyvyn ylläpitämiseksi parhaita käytänteitä noudattaen, ja todettiin, että Istekki on tehnyt systemaattisesti lukuisia näistä toimista. Myös vaikuttavuuden mittareita on kehitetty. Istekin toiminnan jatkokehittämiseen on lisäksi suunnitelmia erityisesti palvelujen skaalaetujen ja standardisoinnin myötä.

Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjät ovat huolissaan kaavailluista muutoksista inhouse-yhtiöiden asemaan, Kustos ry:n kysely paljastaa. Kaksi kolmasosaa päättäjistä uskoo hallitusohjelman inhouse-kirjausten kasvattavan menoja luvattujen säästöjen sijaan. Kaksi kolmasosaa päättäjävastaajista uskoo, että hallitusohjelman inhouse-kirjaukset kasvattavat veromaksajien taakkaa. Kokonaistaloudellisuus, kokonaisvaltaisuus, luotettavuus, huoltovarmuus, jatkuvuus, kustannustehokkuus ja volyymiedut. Nämä nousivat päällimmäisenä kuvaamaan inhouse-yhtiöitä ja julkishallinnon syitä valita juuri niiden palvelut Kustos ry:n hyvinvointialue- ja kuntapäättäjille syyskuussa suunnatussa kyselyssä. Yli 500 vaikuttajalle syyskuussa tehdyn kyselyn vastausprosentti oli erityisesti hyvinvointialueiden ja suurten kaupunkien osalta kattava. Kyselyvastaajia oli yli sata. Kustoksen edustamilla inhouse-yhtiöllä tarkoitetaan julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai näiden yhdessä omistamaa yritystä. Inhouse-yhtiöt toimivat palveluintegraattoreina, yhteiskilpailuttajina ja yhteisinä palveluntuottajina omistajilleen. Myös valtion virastoilla on yhteisiä inhouse-yhtiöitä. ”Inhouset mahdollistavat erikoisosaajien osaamisen hyödyntämisen yhteisesti eri julkisyhteisöjen kesken ilman, että jokaisen on palkattava omat asiantuntijat”, kyselyvastaaja kuvaa nykytilannetta. Inhouse-yhtiöiden roolina on toimia myös omistajiensa hankintayksiköinä. 2/3 päättäjävastaajista uskoo, että hallitusohjelman inhouse-kirjaukset kasvattavat menoja ”Kustannukset nousevat ja turhaa työtä tehdään jatkossa hirvittävä määrä valtakunnallisesti, jos inhouse-rajoitukset toteutuvat.” ”Hyvinvointialueiden toiminnan laajuus, toimintavarmuusvaatimus ja laatukriteerit huomioiden pitkäjänteinen yhteistyö inhouse-yhtiöiden kanssa on äärimmäisen tärkeää”, kyselyvastaaja toteaa. Usea hyvinvointialuevastaaja korostaa, että olennainen osa omistamista on inhouse-yhtiöiden taloudellisuus ja tehokkuus. ”Hinta ei voi koskaan olla ainoa kokonaistaloudellisuuden kriteeri.” ”Inhouse-yhtiöiden palveluista luopuminen vaatisi myös mittavia rekrytointeja. Osaavia tekijöitä ei riittäisi läheskään kaikille kunnille ja hyvinvointialueille.” Markkinat toimivat jo Lukuisissa avoimissa vastauksissa toistui ajatus: ”Halvin ei riitä. Tulee olla myös kokonaistaloudellisesti edullisin pitkällä tähtäimellä.” Vastaajat ilmoittivat edellyttävänsä kaikilta tuottajilta kokonaistaloudellisesti edullisinta hintaa. ”Sidosyksiköiltä ostetaan ainoastaan, jos hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen”, moni vastaaja korostaa. Markkinoilta palvelut ostetaan joko suoraan tai inhouse-yhtiön järjestemän kilpailutuksen kautta. Kaikkiin kyselyyn osallistuneiden ryhmiin kuuluvat edustajat kertoivat käyttävänsä jo vapailta markkinoilta haettuja palveluita – suoraan tai epäsuoraan – kun se on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Markkinat siis toimivat jo nyt. 7/10 päättäjävastaajista korostaa päätöksissään inhousen kokonaistaloudellisuutta yksittäisen hankintahinnan sijaan   Kilpailuttamisella on hinta Esimerkiksi hyvinvointialueilla on valtavat talouspaineet: ”Kaikki taloudellinen hyöty pitäisi pystyä ulosmittaamaan inhouse-yhtiöiden palveluintegraatiosta”, eräs vastaaja vaatii. Toisaalta toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ei kannata ainakaan vähäisen hintahyödyn vuoksi vaihtaa. Kun yksi palvelu on saatu toimimaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä, aiheutuu turhia kustannuksia ja työtä tehdä sama uudestaan toisen toimijan kanssa. ”Myös kuntien viranhaltijoiden työlle pitää asettaa hinta”, kuntapäättäjä toteaa. ”Samoin sille, jos tämän lainsäädännön muutoksen vuoksi ryhdytään kilpailuttamaan palveluja, joilla on jo toimiva malli. Tällöin palvelun hintaan pitää lisätä myös kilpailuttamisesta aiheutuvat kulut ja kustannukset.” Mahdollisimman alhaiseen yksikköhintaan pyrkiviltä toimijoilta puuttuu inhouse-yhtiöille tyypillinen pyrkimys edistää tilaajan – inhouse-yhtiön kohdalla samalla omistajan – ja viime kädessä veronmaksajan etua. Verotulojen menetyksiä, osaajapulaa ja lisäkustannuksia Entä mitä tapahtuisi, mikäli hallitusohjelmakirjaukset inhouse-yhtiöiden aseman merkittävästä rajauksesta toteutuisivat? ”Inhouse-yhtiöiden palveluista luopuminen vaatisi mittavia rekrytointeja. Osaavia tekijöitä ei riittäisi läheskään kaikille kunnille ja hyvinvointialueille”, vastaaja toteaa. ”Kustannukset nousevat, ja valtakunnallisesti tehdään jatkossa hirvittävä määrä turhaa työtä”, toinen päättäjä kommentoi. 2/3 hyvinvointialueiden ja kaupunkien päättäjävastaajista palauttaisi toiminnot itselleen, jos inhouse-omistusrajaa nostetaan Hyvinvointialueilla, kaupungeilla ja kunnilla inhouse-käytön kokonaisarviointiin vaikuttavat myös työllisyys ja verotulot. ”Vaikka mahdollisesti halvempi tuottaja tulisi kunnan ulkopuolelta, sen valinta vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen”, kuntapäättäjä pohtii. Hyvinvointialuepäättäjä muistuttaa, että ilman kotimaisia inhouse-toimijoita hyvinvointialueista tulisi ”ylikansallisten toimijoiden rahoittajia – veroeurot lähtevät pois Suomesta”. Inhouse-järjestelmän mahdollinen rajoittaminen tarkoittaisi myös julkishallinnosta henkilöstösiirroilla inhouse-yhtiöihin siirtyneiden työntekijöiden edelleensiirtymistä toisella tavalla järjestettyihin inhouse-yhtiöihin – tai takaisin julkishallinnon palvelukseen. Vastanneista hyvinvointialue- ja kaupunkipäättäjistä noin kaksi kolmasosaa palauttaisi tuolloin inhouse-toiminnot itselleen. Tämä tulisi kaikille kalliiksi:  ”Luovuttaessa inhouse-yhtiöistä hyvinvointialueiden kustannukset tulisivat kasvamaan merkittävästi – ja sitä kautta valtion rahoitustarve hyvinvointialueille tulisi kasvamaan”, vastaaja pohtii. ”Pienen kunnan mahdollisuudet vuoropuheluun suurten ICT-toimijoiden kanssa ovat olemattomat.” Uudistusten kustannukset tulee ymmärtää Kunnilla ei usein ole omaa osaamista ja resursseja kilpailuttaa. Erityisesti yksittäiset ”kunnat jäävät kilpailutuksissa jalkoihin, koska volyymit eivät kiinnosta markkinoilla toimivia”, kuntapäättäjä muistuttaa. Inhouse-yhtiöt toivovat pääsevänsä mukaan työryhmiin, jossa tehdään tulevan julkisen hankinnan säätelyä koskevan lainsäädännön vaikuttavuus- ja kustannusarvioita. ”Muutoksen kustannusvaikutukset tulee olla tiedossa – ja ne tulee ymmärtää, kun lopullisia päätöksiä tehdään”, Kustoksen Päivi Pitkänen muistuttaa.

Pirkanmaan sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueille hankitaan uusi yhteinen potilastietojärjestelmä sekä perustason terveyspalvelujen että sairaaloiden käyttöön. Uusi järjestelmä korvaa kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä siirtyneet keskeisimmät potilastietojärjestelmät. Se mahdollistaa jatkossa muun muassa yhtenäiset digipalvelut kaikille pirkanmaalaisille ja pohjois-savolaisille, ja tukee hoidon jatkuvuutta potilaan siirtyessä yksiköstä toiseen. Potilasta voidaan hoitaa jatkossa kuntarajoista riippumatta. Molempien hyvinvointialueiden aluehallitukset käsittelivät maanantaina 23.10.2023 tarjouspyynnön julkaisua. Molemmat aluehallitukset hyväksyivät päätösesityksen hankinnan edistämisestä. Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet päättivät vuosi sitten uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankinnasta, ja Istekki Oy käynnisti hankinnan valmistelun. Molempien hyvinvointialueiden ammattilaiset ovat täydentäneet useissa työryhmissä ohjelman toiminnallisia vaatimuksia eli sitä, kuinka järjestelmän pitää loppukäyttäjän näkökulmasta toimia – työpajoihin on osallistunut yli 200 sote-ammattilaista hyvinvointialueilta, Istekiltä ja Istekin kumppanilta NHG:ltä. Tarjouspyynnön toiminnalliset vaatimukset onkin laadittu henkilöstön työpajojen pohjalta. Istekki Oy julkaisee potilastietojärjestelmän tarjouspyynnön alustavasti marraskuun 2023 loppupuolella, jolloin tarjoukset pitää jättää tammikuussa 2024. Istekki Oy tekee kilpailutuksen päätyttyä järjestelmästä hankintapäätöksen, josta alkaa noin kaksi-kolme vuotta kestävä siirtymäaika. Uusi järjestelmä on ammattilaisten käytössä arvolta vuoden 2026 alkupuolella. Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialue ostavat potilastietojärjestelmän palveluna Istekiltä.