Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden kahdeksannessa jaksossa keskustellaan hyvinvointialueista sekä siitä, saadaanko digikehittämisen alulla hyvinvointialueisiin toivottua tehokkuutta sekä odotettuja säästöjä. Katin vieraana ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen digipalvelujohtaja Tommi Kuukka, Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus.

Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täällä.

Sähköinen asiointi kiinnostaa hyvinvointialueilla 

Hyvinvointialueiden perustamisesta tulee kohta vuosi ja uuden sote-rakenteen mukaista arkea on jo takana puoli vuotta. Tällä hetkellä erityisesti kaksi teemaa ovat hyvinvointialueiden agendalla:

Sähköinen asiointi ja palveluiden saatavuus kellon ympäri sekä kotiin vietävät palvelut. Palveluiden sähköistäminen tuo tehokkuutta sekä hillitsee kustannusten kasvua.  Käyttäjät ovat valmiita hyödyntämään teknologiaa. Asiakkailla on odotuksia siitä, miten asiat toimivat, ja manuaalisten prosessien kohtaaminen saattaa tuntua vanhanaikaiselta.

”Meidän OmaKS-konseptiamme laajennetaan eteenpäin. Sen tarkoitus on tarjota matalalla kynnyksellä hyvinvointiohjeita sekä yhteyksiä ammattilaisiin. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei ole vaihtoehto, vaan on mietittävä myös ammattilaisen työpäivää ja arkea niin, että digitaaliset palvelut mahtuvat luontevasti mukaan. Prosessi pitää laajentaa sote-ammattilaisesta myös virtuaaliseen palveluun ja digitaalisiin asiakaskohtaamisiin”, Paananen kertoo.

Vaikka konkreettista näyttöä euromääräisistä hyödyistä ei vielä ole, myös Pirkanmaalla ammattilaiset ja asukkaat ovat innokkaita digipalveluiden käyttäjiä. Lehmus kertoo, että arjessa tämä näkyy esimerkiksi niin, että potilaan luona kotikäynnillä oleva lähihoitaja voi saada tarvittaessa erikoislääkäriltä konsultointia mobiilisti. Näin vältetään parhaimmillaan turhat ja pitkät reissut keskussairaaloihin.

Kuukka puolestaan uskoo, että kotiin vietävät palvelut tulevat lisääntymään ajan kanssa ja teknologien kypsyessä. Väestön vanhenemisen myötä on ennustettavissa, että erityisesti ikääntyneiden palvelujen tarve tulee lisääntymään tulevien vuosien aikana. Samalla nämä iäkkäämmät asukkaat haluavat asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Erilaiset digitaaliset hankkeet, kuten lääkeautomaatit, sähköiset ovenavaukset sekä etähoidon palvelut, tukevat asukkaiden kotona asumista. Lisäksi ne tarjoavat säästöjä.

Tulevaisuudessa kaivataan myös sote-ICT-osaajia 

Hyvinvointialueiden rinnalla on myös viisi yhteistyöaluetta ja jokainen hyvinvointialue kuuluu näistä yhteen. Tämä näkyy myös järjestelmäkonsolidaatiossa; välillä yhteisen sävelen löytämien voi olla hankalaa, koska organisaatiot ovat suuria ja eri kypsyysasteilla. Keskustelua ja neuvottelua tarvitaan siis vielä tulevaisuudessakin.

”Hyvinvointialueiden yhtenäistäminen sekä järjestelmäuudistukset ovat Suomessa suuria hankkeita, joissa Istekillä on merkittävä rooli erityisesti sosiaalihuollon ja potilastietojärjestelmien osalta. Sote-uudistuksen tavoitehan on, että palveluiden käyttö on sujuvaa yli kuntarajojen”, Lehmus toteaa.

”Uusimaa eroaa musta hyvinvointialueista niin, että meidän erikoissairaanhoitomme on järjestetty Hus-yhtymän alle. Se asettaa omat erityispiirteensä konsolidaatioprosessiin, jossa keskistytään ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon”, Kuukka muistuttaa.

Hyvinvointialueiden muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi inhouse-yhtiöt. Tärkeä merkitys on myös yliopistoyhteistyöllä, joka tavoitteena on houkutella hyvinvointialueille sote-ICT-osaajia. Tällaisia osaajia tarvitaan, jotta organisaatiot saavat tehdä oikeita hankintoja ja ymmärtävät samalla kustannusvaikuttavuuden. Sote-ICT-osaajat varmistavat, että organisaatioilla on asioista riittävästi ymmärrystä digitaalisista asioista, jotta tarpeellisia keskusteluja on mahdollista käydä.

Digitaalisen innovaation mahdollisuudet ja talouden realiteetit 

Talous ja julkisen hallinnon kustannukset ovat keskeisessä asemassa. Samalla ICT tarjoaa mahdollisuuden uusiin toimintamalleihin. On tärkeää arvioida ICT-investointien hyödyt ja konkretisoida ne taloudellisiksi luvuiksi. Tämä vaatii uudenlaista nöyryyttä ICT-alan ammattilaisilta.

Tällä hetkellä hallitusneuvottelut ovat käynnissä kokoomuksen johdolla ja tulevalla hallituksella on suuri vaikutus myös hyvinvointialueiden toimintaan ja rahoitukseen. Tähän hetkeen mennessä rahoitusta on saatu, ja sillä on mahdollistettu muun muassa turvallinen siirtymä hyvinvointialueisiin.

Hallitusneuvottelut eivät todennäköisesti tule muuttamaan isoa kuvaa, tutut haasteet ovat läsnä riippumatta hallituspohjasta. ”Länsi-Uudellamaalla ollaan jo hyvin vahvasti monituottajamallissa ja tämä on se maailma, jossa elämme jatkossakin. On ollut selvää, että hallituspohjasta riippumatta talouden realiteetit ovat tiukat ja kustannustehokkuuden vaatimus on olemassa. Avointa kassaa ei ole missään.”

ICT:n rooli on keskeinen, kun tarkastellaan palveluverkoston ja palvelurakenteiden muutoksia. Tämä avaa mahdollisuuksia ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman. Uusi on aina mahdollisuus.

Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssa.