Asiakastarina

Istekki, Productivity Leap ja Solita toteuttivat yhdessä modernia teknologiaa ja innovatiivista ajattelua hyödyntävän valtakunnallisen tietoallasratkaisun. Tietoallas vastaa valtakunnallisia määrittelyjä, ja se tuo merkittäviä säästöjä, sillä se mahdollistaa soten toimintojen tiedolla johtamisen. Toteutus on Suomen mittakaavassa ja kansainvälisestikin poikkeuksellinen.  Yksi Suomen suurimmista rakenneuudistuksista toteutuu vuoden 2023 alussa, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Hyvinvointialueiden, sairaanhoitopiirien, kuntien ja kuntayhtymien omistama teknologiayhtiö Istekki halusi rakentaa omistaja-asiakkailleen laajan tietoalustan, joka mahdollistaa lakisääteisen tietojohtamisen ja raportoinnin DigiFinlandin koordinoiman Virta-hankkeen suosittelemalla tavalla. Kilpailutuksen myötä kumppaneiksi valikoituivat Productivity Leap Oy ja Solita.  ”Kaikille hyvinvointialueille on määritelty kansalliset, yhteiset minimitietovaatimukset raportointiin mm. palvelujen tarpeeseen, saatavuuteen, laatuun, vaikuttavuuteen ja kustannuksiin liittyen. Ratkaisumme mahdollistaa hyvinvointialueiden johtamisen luotettavalla ja ajantasaisella tiedolla. Myös raporttitarpeiden täyttäminen on tulevaisuudessa huomattavasti helpompaa”, sanoo Istekin ryhmäpäällikkö Antti Koskinen. Tietoallas tuo säästöjä myös yhteiskunnalle  Yhteistyössä toteutettavalla ratkaisulla hyvinvointialueiden järjestelmistä kerätään tietoja automaattisesti yhtenäisen Virta-viitearkkitehtuurin mukaisesti.   Istekki, Productivity Leap ja Solita tuottavat samat rakenteet ja raportit kolmelle hyvinvointialueelle, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle sekä Pohjois-Savolle. Ratkaisun arkkitehtuuri mahdollistaa rinnakkaiset toteutukset eri hyvinvointialueille. Kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon lähdejärjestelmän tietojen vienti tietovarastoon toteutetaan vain kerran niin, että se olisi jatkossa kopioitavissa myös muille 18 hyvinvointialueelle. Automatisaatiota haluttiin hyödyntää ratkaisussa mahdollisimman paljon.  ”Kun valtion tasolla tuli selkeä ohjaus, miten hyvinvointialueita jatkossa johdetaan ja mitataan, halusimme tuottaa ratkaisun uudella tavalla niin, että vähimmäistiedot sisältävä raportointipaketti pystytään tarjoamaan kaikille kolmelle hyvinvointialueelle. Projekti on todella mittava, koska tietoa otetaan useista eri järjestelmistä jokaisessa kolmessa eri hyvinvointialueessa”, Istekin datasta ja analytiikasta vastaava liiketoimintapäällikkö Satu Matikainen kertoo.  ”Pyrimme ratkaisuun, jossa pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Hyvinvointialueisiin siirtyminen on suuri yhteiskunnallinen muutos, joka edellyttää uudenlaista ajattelua ja toteutusta. Emme halunneet pistemäistä ratkaisua vaan toteutuksen, joka palvelee kaikkia. Myös veronmaksajien sydäntä tämä ratkaisu lämmittää, koska aikaa, rahaa ja henkilötyövoimaa säästyy merkittävästi”, Solitan Agile Data Engine-asiakkuuksista vastaava Tuomas Alivuotila kertoo.  Alivuotila kiittelee Istekkiä rohkeudesta teknologiavalinnassa.  ”Heillä oli uskoa, että tällainen täysin uudenlainen ratkaisu on mahdollista toteuttaa.”  Tietoallasratkaisulla apua resursointiin  Kerättyjä tietoja voi käyttää apuna esimerkiksi hyvinvointialueiden resursoinnin ja henkilöstön osaamisen kehittämisen sekä palvelutarpeen arvioinnin ja palveluverkon suunnittelussa.   ”Ensimmäisessä vaiheessa toteutamme järjestämislain asetuksessa kuvattuja vähimmäistietosisältöjä hyvinvointialueiden sote-palvelujen tarpeen, saatavuuden ja taloudellisuuden osalta. Nämä tulevat alueita velvoittaviksi 1.1.2024. Vähimmäistietosisällöt luovat hyvän pohjan alueen sote-toimintojen johtamiseen. Sen lisäksi alueilla voi olla omia painotuksia, joita toteutetaan nopeutetusti tietojohtamisen järjestelmiin. Tällaisia ovat esimerkiksi voimavarat eli käytännössä henkilöstötiedot ja niihin liittyvät mittarit, Productivity Leapin toimitusjohtaja Kari Natunen kertoo.  ”Myös IT-asiantuntijoiden työ helpottuu merkittävästi, kun ympäristöt ovat keskenään samanlaisia ja toimivat samoilla periaatteilla. Dokumentointi on vaivattomampaa, kun kaikkea ei tarvitse rakentaa uudelleen. Samanlaiset toimintalogiikat tuottavat jatkossa yhteiskunnallisesti selkeitä kustannushyötyjä”, Istekin Koskinen sanoo.  Yhdessä olemme enemmän  Hyvinvointialueiden ylläpitäminen edellyttää monien uudenlaisten ICT-ratkaisujen toteuttamista. Istekki etsi kumppanikseen toimittajat, joilta löytyy sopivaa osaamista ja riittävät resurssit erittäin vaativaan ja laajaan tietovarastototeutukseen.  Productivity Leap vastaa yhteistyössä menetelmien ja mallien toteutuksista ja antaa myös tarvittavia resursseja ja ohjausta toteutuksen suorittamiseen. Solita toimittaa vastaavien toteutusresurssien lisäksi tietovaraston pohjaratkaisuna toimivan Agile Data Engine:n.  Toimijat kokevat yhteistyön sujuneen hyvin ja tunnistavat selkeät hyödyt monitoimittajamallista.  ”Yhdessä olemme enemmän. Asiantuntemusta kannattaa hakea tämäntyyppisestä kumppanuusmallista, johon kaikki osapuolet tuovat omaa parastaan”, Istekin Koskinen lisää. 

Istekin sovelluskehitys sai tärkeän laadunhallintajärjestelmä ISO 13485 sertifikaatin. Sertifikaatti on hyvin merkityksellinen, sillä se mahdollistaa entistä vaikuttavampien ja hyödyllisempien sovellusten valmistuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ammattilaisten ja kansalaisten tueksi. Lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltavia sovelluksia voidaan käyttää esimerkiksi sairauksien diagnosointiin tai hoidon suunnitteluun. Ensimmäisenä lääkinnällisenä laitteena olemme valmistamassa Diabetes huolijono -sovellusta tiiviissä yhteystyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Sovellus nostaa kriteerit täyttävät potilaat automaattisesti listalle ammattilaisen tarkastelua varten. Mahdollisuuksia lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa on erittäin paljon, joten Istekki tulee hyödyntämään myös alihankintaverkostoaan sovelluksien valmistuksessa. Olemassa olevaan lääkinnällisten laitteiden jakelun ja huollon oikeuttavaa ISO 13485:2016 sertifikaattiin saatiin täten laajennus. Sertifikaatti kattaa nyt seuraavat toiminnat: Lääkinnällisten laitteiden valmistus, ohjelmistot, huolto ja jakelu kattaen ohjelmistot, hankinta, määräaikaishuolto, vianselvitys ja korjaus sekä muut laitteiden elinkaaritoimintaan liittyvät prosessit. Tämä on erittäin hieno saavutus, josta kiitos kuuluu suurelle joukolle teknologiaturvaajia. 

Istekin palvelutarjontaan on lisätty ulkoistetun tietohallintojohtajan palvelu. Kyseessä on palvelu, joka vastaa organisaation kokonaisvaltaiseen, asiantuntevaan ja kustannustehokkaaseen tietohallinnon johtamiseen ilman rekrytointi-, yliresursointi- ja sitoutumisriskiä. Ulkoistettu tietohallintojohtaja vastaa organisaation tietohallinnon johtamisesta tai tarvittaessa johtaa tietohallintoa vain väliaikaisesti. Palvelun etuna on tarpeen mukaan skaalautuva kapasiteetti sekä sopivan osaajan valinnan ja vaihtamisen helppous. Kustannuksia on myös helpompi optimoida, kun tietohallinnon johtamisesta aiheutuu kuluja vain toteutuneen työmäärän mukaisesti. – Tietohallintojohtajalla on lisäksi käytettävissään tarvittaessa koko Istekin laaja asiantuntijaverkosto, tietovarannot ja toimittajaverkosto, Istekin Johtamisen palvelut -ryhmän johtava konsultti Marko Alanen huomauttaa. Palvelua voidaan käyttää esimerkiksi organisaation tietohallinnon nykytilan selvittämiseen, strategian, arkkitehtuurin ja toimintamallin kehittämiseen, kehittämissuunnitelmien laadintaan, ICT-hankintojen hallintaan, vaatimustenmukaisten ICT-palveluiden varmistamiseen, tiedonhallinnan hallinnointiin sekä muutoshallintaan. SKPVY:llä tietohallintoa johtaa Istekin ulkoinen tietohallintojohtaja  Istekillä oli päävastuu kaksi vuotta sitten perustetun Suomen Keskinäisen Potilasvakuutusyhtiön (SKPVY) ICT-strategian, -toimintamallin ja -arkkitehtuurikuvauksen tekemisestä Finanssivalvonnan toimilupahakemusta varten sekä ICT-palveluiden käyttöönotosta. Samalla SKPVY otti käyttöönsä Istekin ulkoisen tietohallintojohtajan palvelun. Tietohallintojohtajana yhtiössä toimii Marko Alanen.  – Potilasvakuutusyhtiön toiminnan sekä ICT-palveluiden perustaminen käynnistyivät hyvässä yhteistyössä huolimatta tiukasta aikataulusta ja tilanteesta, jossa kaikki tarpeellinen ei ollut valmiiksi suunniteltua. Tiesimme yhteisen tavoitteen, luotimme ja halusimme onnistua, Istekin liiketoimintapäällikkö Pasi Savolainen kommentoi. Aikataulu toimilupahakemukselle ja sitä seuranneelle SKPVY:n ICT-palveluiden käyttöönotolle oli todella tiukka ja käyttöönottoon osallistui tietohallintojohtajan lisäksi useita Istekin ryhmiä ja asiantuntijoita. Haasteellisesta aikataulusta huolimatta SKPVY:n palvelut saatiin siirrettyä suunnitellusti tuotantoon ja yhtiö pystyi aloittamaan toimintansa 1.1.2021 pakollisten ICT-palveluiden ollessa toiminnassa. – Haluamme vielä kerran lämpimästi kiittää kaikkia Istekin asiantuntijoita hienosta toiminnasta. Iso kiitos, että olitte mahdollistamassa ICT-palveluidemme käyttöönoton. Tästä on hienoa jatkaa yhteistyön syventämistä, SKPVY:n toimitusjohtaja Patrik Nordman kertoi. ICT-palveluiden käyttöönoton jälkeen yhteistyö on jatkunut erilaisten toimitusprojektien ja konsultointipalveluiden parissa. SKPVY on hankkinut Istekin kautta esimerkiksi brändi-ilmeen ja verkkosivuston rakentamisen, automaatiota sekä organisaatioarkkitehtuurin mallintamisen konsultointia. Lisäksi SKPVY on hankkinut vakuutusalan substanssijärjestelmiä kuten vakuutusjärjestelmän suoraan ilman Istekkiä, ja näihin liittyvien hankintamenettelyjen ja käyttöönottojen osalta tietohallintojohtaja on ollut avainroolissa ja Istekin asiantuntijat tukemassa käyttöönottoja. Istekin Arkistopalvelun käyttöönotto SKPVY:llä SKPVY on ulkoistetun tietohallintojohtajan ja muiden Istekin tuottamien ICT-palveluiden lisäksi ottanut käyttöönsä Istekki Arkistopalvelun, joka on sähköinen tiedonhallinnan ja arkistoinnin ratkaisu. Yhtiössä on toiminnan alusta lähtien panostettu paperittomaan toimintaympäristöön sekä sähköisiin prosesseihin ja uusi arkistointijärjestelmä tukee myös tätä tavoitetta. – Uudella arkistointijärjestelmällä tavoitellaan tiedon elinkaaren parempaa hallintaa ja jatkuvuutta. Tavoitteena on tiedonhallintaan liittyvän riskin pienentäminen, tietoturvallisuuden ja tietoturvan parantuminen sekä viranomaisvaatimusten täyttäminen toiminnassa, Nordman kertoi. Pasi Savolainen on ylpeä SKPVY:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Yhtiön perustamisesta saakka kehittäminen on ollut aktiivista ja yhdessä on saatu tuloksia digitalisaation saralla. Asiassa on auttanut myös SKPVY:n sitoutuminen Istekin tarjoamaan ulkoisen tietohallintojohtajan palveluun. – Kehittävässä yhteistyössä on kyse osapuolten luottamuksesta ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin, joita kohti ponnistetaan. Lopputulokset tuottavat arvoa ja ovat hyödyllisiä molemmille osapuolille, Savolainen toteaa.   Ulkoistettu tietohallintojohtaja kohtuullistaa organisaation kuluja Ulkoistetun tietohallintojohtajan palvelun käyttöönottoa varten organisaatiolta tarvitaan pääsy sen kaikkiin tietojärjestelmiin, niiden kuvauksiin ja perehdyttäminen niiden käyttötarkoituksiin. Lisäksi valittu tietohallintojohtaja tulee perehdyttää organisaatioon sekä sen henkilöstöön, sidosryhmiin, toimintatapoihin ja strategiaan. Ensimmäisten kuukausien aikana on mahdollista toteuttaa esimerkiksi tietohallinnon nykytilan selvitys, kehittämissuunnitelma ja muutoskyvykkyysarvio, toimittajaverkoston ja -sopimusten selvitys, tietojärjestelmäsalkku, ICT-varannon rekistereitä, riskirekisteri, viranomaisvaatimusten ICT-selvitykset, henkilöstön tietoturvaohjeet sekä tietohallinnon kustannusseuranta. – Istekin tietohallintojohtajan palvelu tuo asiakkaidemme toimintaan joustavuutta ja kustannustason kohtuullisuutta verrattuna organisaation oman tietohallintojohtajan rekrytointiin, Alanen arvioi.

Tutkijan työtila -palvelu mahdollistaa toisiolain mukaisen sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisen tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, opetusaineistojen valmistamisessa sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Istekki on saanut vaatimustenmukaisuustodistuksen toisiolain mukaiselle tietoturvalliselle käyttöympäristölle ja voimme nyt tarjota tätä palvelua asiakkaillemme. Käyttöympäristö pitää sisällään data-analytiikan välineet sekä tutkimusluvan mukaisen datan.Tarjolla on erityyppisiä käyttöympäristöjä esimerkiksi pienimuotoisesta taulukkolaskentasovelluksen käytöstä näytönohjaimia vaativiin tehokoneisiin. ”Käyttöympäristön hinnoittelu on suurilta osin minuuttipohjaista. Käyttäjä pystyy itse vaikuttamaan lopullisiin kustannuksiin, sillä käyttäjät pystyvät itsenäisesti käynnistämään ja sulkemaan ympäristön. Käyttäjällä on mahdollisuus ottaa ulos ja viedä dataa sisään käyttöympäristöön tarkastusprosessin kautta”, kertoo Istekin kehityspäällikkö Jari Uotila. Työtilan tietoturvallisuus huippuluokkaa ”Toisiolain mukaisesti henkilötietoja sisältävien aineistojen analysointi on 1.5.2022 lähtien sallittu vain auditoiduissa käyttöympäristöissä, jollainen tutkijan työtila on. Vaatimukset edellyttävät vastaavaa tietoturvan tasoa kuin Findatan omassa käyttöympäristössä”, Uotila kommentoi. Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata on antanut määräyksen, joka kuvaa muiden palveluntarjoajien tietoturvallisille käyttöympäristöille asetettavat vaatimukset. Määräys koskee sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä. Määräystä sovelletaan kaikkiin niihin toisiolaissa säädettyihin käyttötarkoituksiin, joihin tarvitaan tietolupa. Näitä käyttötarkoituksia ovat tieteellinen tutkimus, tilastointi, opetus sekä viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä. Opetuksen osalta määräys koskee opetusaineiston valmistamista, ei varsinaista opetusta.

Kilpailutuksella hankitaan asiakastietojärjestelmä, jota kaikki Istekin omistajat voivat halutessaan hyödyntää koko hyvinvointialueen laajuisena ratkaisuna sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä varten.  Sosiaalihuollon asiakasjärjestelmien uudistusten ja yhdistämisten tarpeita ja vaatimuksia on kartoitettu laajasti yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Kilpailutus tehdään usean hyvinvointialueen yhteistyönä. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kilpailutuksen käynnistämisestä 25.4.2022, Pirkanmaan aluehallitus oli tehnyt vastaavan päätöksen jo 4.4.2022. Hajanainen järjestelmäkenttä yhtenäistettävä Sosiaalihuollossa on haasteena hajanainen järjestelmäkenttä. Jokaisella kunnalla tai sosiaalipalveluja järjestävällä organisaatiolla on ollut oma tietojärjestelmänsä, johon sosiaalipalveluja käyttävien asiakkaiden tiedot on kirjattu. Hyvinvointialueiden toiminnan alkaessa alueille jää useita eri järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Asiakastietolain mukaan sosiaalihuolto velvoitetaan 1.9.2024 alkaen tallentamaan asiakastiedot Kanta-palveluihin, vastaavasti kuten terveydenhuollon potilastiedotkin jo tallennetaan.   ”Sosiaalihuollon ammattilaiselle asiakastietojärjestelmä on yksi tärkeimmistä työvälineistä ja sen tulee tukea päivittäiskirjaamisen, tiedonhaun ja toimintaprosessien sujuvaa toteuttamista. Tavoitteena on myös uuden järjestelmän avulla parantaa sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta, tiedolla johtamista, palveluiden kehittämistä ja kohdentamista ja edesauttaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista”, kommentoi erityisasiantuntija Päivi Röppänen Istekiltä. Kuopion kaupungilla sosiaalipalveluiden tukipalveluissa ja Pohjois-Savon UNA hankkeessa projektisuunnittelijana työskentelevä Jaana Kejonen on ollut mukana asiakastietojärjestelmän hankinnassa mm. valmistelemassa työpajoja sosiaalihuollon ammattilaisille. ”Vammaispalveluissa pitkään työskennelleenä sosiaalihuollon ammattilaisena minua ilahduttaa erityisesti se, että tulevan järjestelmän vaatimuksissa on huomioitu kokonaisvaltaisesti ja kattavasti eri ammattilaisten tarpeet ja järjestelmän käytettävyys sekä tiedon löydettävyys. Loppuasiakkaan palvelu tulee nopeutumaan, kun ammattilaisella on kokonaisvaltainen tieto asiakkaan sosiaalipalveluiden tarjonnasta”, Kejonen iloitsee. Sosiaalihuollon toimintaa tukeva ratkaisu hyvinvointialueen omista lähtökohdista Asiakastietojärjestelmä perustuu sosiaalihuollon palvelutehtäväluokituksen mukaiseen toimintamalliin ja liittyy sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Järjestelmä vastaa moniin tarpeisiin, kuten asiakastiedon hallinta ja jakaminen, raportointi ja tilastointi, koontinäkymä asiakkuuteen, prosessien hallinta, herätteet ja muistutukset, ajanvaraus- ja kalenteritoiminnallisuudet, maksatus ja laskutus sekä integraatiot ja liitynnät. ”In-house yhtiönä ymmärrämme asiakkaan toiminnan ja sen vaatimukset. Pystymme tarjoamaan asiakkaan omat lähtökohdat huomioiden kansalliset vaatimukset täyttävän ratkaisun”, kommentoi Päivi Röppänen Istekiltä. 

Istekki toteutti yhteistyössä Innofactorin kanssa Servicalle ruokahävikkisovelluksen, jolla pystytään seuraamaan ruokahävikin määrää ja siitä aiheutunutta hiilijalanjälkeä sekä kustannuksia. Servica valmistaa päivittäin yli 20 000 lounasta Kuopion alueella kouluihin, varhaiskasvatuksen yksiköihin, henkilöstöravintoloihin, sairaaloihin sekä palvelutaloihin, joten ruokahävikin seuraaminen ja vähentäminen on yhtiölle tärkeää. Ruokahävikkisovellus toteutettiin syksyn 2021 aikana ja hyväksyttiin tuotantokäyttöön joulukuussa 2021. ”Pilotti sujui kokonaisuudessaan hyvin ja sen avulla saatiin paljon tärkeää tietoa loppukäyttäjiltä. Loppukäyttäjät kehuivat mm. sovelluksen helppokäyttöisyyttä ja selkeää ulkoasua sekä sitä miten se nopeuttaa toimintaa aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Ruokahävikkisovelluksen myötä saatiin automatisoitua manuaalisia työvaiheita, joita ennen loppukäyttäjät tekivät”, Servicalta kerrotaan. Istekki toimi projektissa kokonaisratkaisun toimittajana, eli vastasi toimituksesta ja projektinhallinnasta sekä vastaa Servican Microsoft-ympäristöjen, alustojen ja käyttäjien hallinnasta sekä ylläpidosta. Istekillä on laaja asiantuntijakumppaniverkosto ja puitesopimusmalli mahdollistaa asiakastarpeiden mukaiset hankinnat. ”Asiakkaan on helppo tehdä hankinnat meiltä, sillä pystymme tarjoamaan kaiken tarvittavan suunnittelusta hankintoihin, käyttöönottoprojektista jatkuviin tuki- ja ylläpitopalveluihin elinkaarihallintaa myöten yhdessä kumppaniverkostomme kanssa,” kertoo Istekin liiketoimintapäällikkö Pasi Savolainen. Ruokahävikkisovelluksen alustana on Microsoft Power Platform, joka mahdollistaa myös Power BI -mittarit. Hävikkimittareiden avulla Servica seuraa ruokahävikin muodostumista ja kokonaismääriä. Ruokahävikkisovellus ja sen mittarit mahdollistavat Servican toiminnan kehittämisen. ”Ruokahävikkisovelluksen sekä päivitetyn raportoinnin avulla saadaan entistä paremmin ja tehokkaammin selvitettyä ruokahävikin nykytila sekä päästään seuraamaan mm. ruokahävikin kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä. Saatujen tietojen perusteella on myös helpompi kohdentaa toimenpiteitä tiettyihin toimintoihin ja seurata niiden mahdollisia vaikutuksia suoraan hävikkiin unohtamatta myös ympäristön näkökulmaa. Lisäksi Power BI mittarit mahdollistivat erittäin yksityiskohtaisen tiedon saannin ja raporttien kohdentamisen erilaisia tarpeita vastaamaan”, Servicalta summataan.

Tarjoamme asiakkaillemme monipuolisia sähköisen asioinnin OmaPortaali-ratkaisuja, joita olemme jo tuottaneet Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisille sairaaloille. Sähköinen asiointi mahdollistaa potilaille ja asiakkaille omien tietojen ylläpitämisen, ajankohtaisten palvelutapahtumien edistymisen seurannan, ajanvarauksien muutokset tiettyihin yksiköihin ja uusien varausten tekemisen sekä laajalti esitietojen antamisen avohoitoyksiköihin. OmaPortaali mahdollistaa myös muistutusten lähettämisen ja lisääntyvässä määrin erilaisten suostumusten ylläpidon. Portaali on jatkuvasti asiakkaan saatavilla, paikasta ja ajasta riippumatta. ”Asiakas pystyy sähköisen asioinnin myötä osallistumaan aktiivisemmin oman terveyden ja hyvinvoinnin suunnitteluun. Asiakkaan itsensä tuottama hyvinvointitieto myös parantaa hoidon ja seurannan laatua, sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta”, kertoo kehityspäällikkö Hanna Huuskonen Istekiltä.   Onnistunut sähköisen asioinnin ratkaisu tarjoaa tietoturvallisen, luotettavan ja helppokäyttöisen palvelukanavan, jossa palvelut ovat selkeästi saatavilla. Sähköisten palveluiden kehittäminen vapauttaa resursseja potilaiden hoitoon, kun asiakas saa hoidettua asioita omatoimisesti ja tehokkaasti OmaPortaalin kautta.   Terveydenhuollon ammattilaisille OmaPortaali mahdollistaa työkalut yhteistyölle, päätöksenteon tuen ja ohjaa työprosessin etenemistä. Asiakkaan tuottaman hyvinvointitiedon hyödyntäminen nopeuttaa ammattilaisen yksittäistä palvelutapahtumaa ja helpottaa päätöksen tekoa. Kun asiakas voi jatkuvasti täydentää tietojaan, seurantatietoa asiakkaiden hyvinvoinnista saadaan pidemmältä ajalta, jolloin voidaan toteuttaa tarkempaa vertailua hyvinvoinnin muutoksen osalta.  ”OmaPortaali tarjoaa modernin sähköisen asioinnin palvelukanavan, joka suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan, huomioiden asiakkaan strategia, kansalliset rakenteet ja mahdollinen CE-sertifiointi ja MDR-vaatimukset. Palvelu sisältää laadukkaat käyttöliittymät ja toimintavarmuus on huippuluokkaa. OmaPortaali-ratkaisuillamme on jo yli 150 000 käyttäjää”, Huuskonen kertoo. 

Istekin laajaan ICMT-palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotihoidon toiminnanohjaus- sekä turvapalvelut. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu tukee asiakkaiden kotihoidon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen vaadittavia prosesseja ja toimintoja. Palvelun avulla tuetaan palveluprosesseja kotihoidossa, kotisairaanhoidossa ja asumispalveluissa. Toiminnanohjauksen avulla asiakkaat säästävät aikaa ja kustannuksia päivittäisten rutiinitehtäviensä hoidosta ja se parantaa myös kotihoidon laatua. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu mahdollistaa sähköisten asiakas- ja henkilöstötietojen tietoturvallisemman käsittelyn, työvuorojen suunnittelun ja optimoinnin sekä nopean reagoinnin muutoksiin. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta pystyy hallinnoimaan kalentereja ja ajanvarauksia, kohdistamaan työtehtäviä eri henkilöille sekä raportoimaan helposti.  Toiminnanohjauspalveluun kuuluu helppokäyttöinen ja mobiilissa toimiva työkalu, joka mahdollistaa kotihoidon palveluiden kokonaisvaltaisen ohjauksen. Mobiilisovelluksesta työntekijät näkevät päivän asiakaskäynteihin liittyvät tiedot suoraan puhelimesta tai tabletista ja he pystyvät tekemään käynteihin liittyvän dokumentoinnin. Toiminnanohjausjärjestelmän monipuolisuutta lisäävät sen integrointimahdollisuudet mm. eri potilastieto-, hoitajakutsu-, turvaranneke-, palkanlaskenta-, taloushallinto- ja laatujärjestelmien kanssa. ”Kotihoidon toiminnanohjauspalvelun myötä pystymme tarjoamaan asiakkaille järjestelmäkokonaisuuden, jossa jatkuva käyttö on turvattu ja tekninen ylläpito hoidetaan ensiluokkaisesti. Kotihoidon toiminnanohjauspalvelu tukee asiakkaan ympärivuorokautista toimintaa. Tuotamme myös kotihoidon turvapalvelua, joka mahdollistaa ikääntyneen kotona asumisen turvallisuuden ja varmistaa nopean avun”, kertovat palvelupäälliköt Johanna Hakkarainen ja Niina Nissinen Istekiltä. Kotihoidon turvapalvelu muodostuu asiakkaan turvapalvelun tarpeenarvioinnista, kotiin asennettavista hälytys- ja turvateknologisista ratkaisuista, sekä hälytysten ensiarviosta ja turva-auttajakäynneistä aina jatkuvaan palvelutarpeenarviointiin. Turvahälytyskeskuspäivystäjä työskentelee ensisijaisesti hälytyskeskusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on keskitetty ratkaisu, jossa asiakkaan hälytykset ohjautuvat organisaatioriippumattomasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskuksessa (SOTE-tike) toimivaan turvahälytyskeskukseen.

Istekki toteutti Kuopion kaupungille projektin, jossa Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstö ja toimipisteet siirrettiin käyttämään Kuopion kaupungin opetustoimen kanssa yhteistä tietoverkkoa sekä yhteisiä Microsoft-palveluita. Varhaiskasvatuksessa otettiin myös käyttöön langattoman tietoverkon ratkaisut ja tehostettiin tietotyöhön liittyviä prosesseja sekä toimintatapoja. ”Tavoitteenamme tälle projektille oli lähteä kehittämään päiväkotien ICT-palveluita optimoimalla henkilöstömme Microsoft-lisenssejä. Henkilöstöllämme oli hallinnon lisenssit ja käytäntö oli osoittanut, että lisenssioptimoinnille ja sen kautta tuleville säästöille oli tarvetta. Tämä mahdollistaisi myös päiväkotien laitteistojen päivittämisen sekä langattoman verkon laajentamisen. Tavoitteena oli myös siirtyä käyttämään opetuspuolen kanssa yhteistä tietoverkkoa ja lisenssejä. Yhdistämisellä päästäisiin tehokkaampaan pedagogiseen yhteistyöhön perusopetuksen kanssa”, kertoo Kuopion kaupungin kasvatusjohtaja Juha Parkkisenniemi Projekti käynnistyi pilotilla yhdessä päiväkodissa. Projektin etenemistä seurattiin tarkasti ja ohjausryhmässä käytiin monipuolista keskustelua mm. siitä, mitä käytännön haasteita tästä aiheutui päiväkodin toimintaan. Pilotin myötä pystyttiin myös laatimaan tarkempi suunnitelma projektin toteuttamiseksi. Projektin tärkeimpiä teemoja olivat tietotyön muutos, kehittäminen ja optimointi, jotka mahdollistavat kustannustehokkaamman ICT-arkkitehtuurin. ”Projektissa tehtiin mittava tekninen infrastruktuurin muutos varhaiskasvatuksen toimipisteisiin, mikä mahdollisti henkilöstön siirtämisen Istekin ja Microsoftin EDU-palveluiden piiriin. Projektissa hyödynnettiin olemassa olevaa Kuopion opetustoimen EDU-ympäristöä. Tekninen sekä toiminnallinen muutos mahdollisti huomattavia säästöjä Kuopion varhaiskasvatuksen ICT-kustannuksissa”, kertoo Istekin avainasiakaspäällikkö Tapio Aalto. Toimintamallien kehittäminen tietotyön näkökulmasta oli pitkälti asiakkaan organisaation muutostyötä. Pilottivaiheessa ja varsinaiseen tuotantoon siirtymiseen aikana Niiralan päiväkodissa mallinnettiin ja testattiin työtapoja, jotka soveltuisivat erityisesti varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden käyttöön. Teams-sovelluksen käyttö mahdollistaa monipuolisesti toimintayksikön henkilöstön yhteisen työskentelyn ja työn suunnittelun mm. tiedostojaon, etäkokousten järjestämisen ja keskusteluviestinnän avulla. Projektin päätyttyä henkilöstö voi hyödyntää Teams-sovellusta myös digitaalisen opetuksen työvälineenä, jolla voidaan jakaa ja esittää tallennettua opetusmateriaalia AV-välineiden kautta. ”Yhteistyö projektissa sujui oikein hyvin ja aikataulussa pysyttiin. Projektia käytännössä eteenpäin vieneet henkilöt onnistuivat viemään muutosta hyvin läpi päiväkodeissa. Projektin kustannusarvio piti ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin, mm. tulevien lisenssisäästöjen kautta. Kulttuurinen muutos on vielä osittain kesken päiväkodeissa, mutta siihen pyritään vastaamaan antamalla edelleen tukea yksiköihin muutokseen liittyvissä yksityiskohdissa. Vielä on myös paljon työtä edessä, jotta saamme vietyä päiväkotien ja koulujen toimintamalleja lähemmäs toisiaan, kun puhumme lasten digitaalisten taitojen kehittämisestä ja tuen antamisesta,” kertoo Parkkisenniemi.

Pohjois-Savossa on otettu ensimmäisenä Suomessa käyttöön UNA Tilannekuva. UNA Tilannekuva on näkymä, joka mahdollistaa asiakkaan kokonaistilanteen näyttämisen ilman erillistä tiedon etsimistä. Asiakaslähtöisesti suunniteltu UNA Tilannekuva on kooste asiakkaan sote-tiedoista, joka auttaa sote-ammattilaisia näkemään nopeasti asiakkaan kokonaistilanteen, hänen käyttämät palvelut sekä tehdyt varaukset. UNA Tilannekuva mahdollistaa ongelmien havaitsemisen ennakkoon, sairauksien nopeamman tunnistamisen sekä vaikuttavien tukimuotojen tai hoidon helpomman valinnan. Näkymän avulla mahdollistetaan myös palveluiden yhteensovittamista, kun varatut ajat voidaan tarkastaa samasta näkymästä. UNA Tilannekuvaa pystyy tarkastelemaan ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä, joka osallistuu asiakkaan hoitoon tai palveluun, ja käytön edellytyksenä on voimassa oleva asiakas- tai hoitosuhde sekä työntekijän työtehtävän kannalta perusteltu tarve tietoihin.  UNA Tilannekuvaa käytetään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja Kuopion kaupungin perusturvassa. Kuopion kaupungilta pilotissa on mukana Kotisairaala, yhteyspiste, Turvapalvelu, Turvapartio ja sosiaalipäivystys. Sairaanhoitopiirin yksiköistä mukana on päivystysapu 116 117, SOTE-tilannekeskus sekä KYSin päivystys.  UNA-yhteistyöllä arkea helpottavia palveluita ”Istekki on ollut jo vuosia mukana UNA-yhteistyössä ja vastasimme hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta hankehallinnan, teknisten töiden ja tietosuojan osalta. Istekillä on myös vahva rooli Pohjois-Savossa UNA-palveluiden ylläpidossa”, Istekin toimitusjohtaja Lasse Koskivuori toteaa. UNA Tilannekuvan kehittäminen on osa POSOTE20 -hanketta. POSOTE20 -hanke koordinoi sote-uudistukseen liittyviä kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita ja sote-uudistuksen vapaaehtoista alueellista valmistelua Pohjois-Savossa.  ”Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on, että asiakas saa palveluita asiakaslähtöisenä kokonaisuutena ja tähän tarvitaan parempaa tiedonkulkua. UNA-ratkaisut tuovat ratkaisun tiedon saatavuuteen ja palvelun laadun parantamiseen. UNA edustaa laaja-alaista julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyötä, jonka avulla uudistetaan sekä yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä vaiheittain”, UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala kertoo.