Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin edellisessä jaksossa keskusteltiin sujuvammasta Suomesta ja digitaalisesta transformaatiosta. Kaiken digimurroksen keskiössä on kuitenkin lopulta ihminen ja siksi tässä jaksossa pureudutaankin muuttuvaan työhön ja siihen, mikä jaksamistamme tulevaisuudessa kannattelee. Katin kanssa asiasta keskustelevat työuupumusaktivisti, tietokirjailija ja yrittäjä Tanja Lappi sekä Istekin HRD-päällikkö Sanna Pantsu. Kyseessä oli Istekin podisarjan ensimmäisen kauden kuudes jakso. Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Työhyvinvointi on työpaikan yhteinen asia Työelämässä yksi merkittävimmistä teknologian ja digimurroksen mahdollistamista muutoksista on etä- ja hybridityö. Meistä jokainen pystyy omassa työarjessaan hallitsemaan eri tavoin etätyön tuomaa kuormaa. Sanna Pantsu kertoo, että muuttuvassa työelämässä aistiärsykkeitä tulee nyt enemmän kuin koskaan ja jokaisen on löydettävä itse keinoja hallita niitä. Teknologia tuo myös koko ajan uusia opeteltavia järjestelmiä ja siksi oma osaaminen on haastettuna päivittäin. Tanja Lappi tekee työssään paljon johdon valmennuksia. Myös niissä on noussut esille erilaiset etätyön haasteet: ”Tunnistan tässä myös psykologisen turvallisuuden tärkeyden: onko työntekijöillä tunne siitä, että heidät hyväksytään ja he voivat olla oma itsensä myös etänä? Avainasemassa ovat vuorovaikutus ja viestintä. Olennaista ei lopulta ole, olemmeko läsnä vai etänä, vaan se, kokeeko työntekijä tulleensa kuulluksi.” Kelan sairauspoissaolotilastoista ilmenee, että vuoteen 2016 verrattuna sairauspoissaolopäiville jäävien määrä on 60-kertaistunut. Suurin syy näihin poissaoloihin on mielenterveysdiagnoosit. Nykyään työssä jaksamisen haasteita uskalletaan puhua enemmän. Tämä on Lapista äärimmäisen hyvä asia, koska puhumisen kautta asioihin voi vaikuttaa ja saada muutosta. Istekillä työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat isosti agendalla. Pantsun mukaan työhyvinvoinnin tilaa tutkitaan säännöllisesti ja tulosten perusteella tehdään tarvittaessa isojakin muutoksia. ”Toimintakulttuuria rakennetaan yhdessä koko henkilöstön ja johdon kanssa. Olemme myös luoneet johtamislupauksia toimintakulttuuria tukemaan”, hän jatkaa. Jokaisella on myös oma vastuu Tanja Lappi muistuttaa, että työkyky koostuu monesta eri tekijästä: työn luonteesta, työympäristöstä, työyhteisöstä, johtamisesta ja omasta osaamisesta. Työkyvyn ylläpitämiseksi täytyy huomioida kaikki nämä tekijät ja myös työntekijällä itsellään oma roolinsa työkyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. ”Työntekijän on tärkeä tuntea omat voimavaransa. Jokaisella on vastuu tunnistaa itselle vaikeita asioita ja kertoa niistä rohkeasti. Sitten on työnantajan velvollisuus tukea niissä”, Pantsu toteaa. Lappi korostaa, että etenkin etätyössä yksilön vastuu korostuu. Kun työntekijällä on vapaus ja valta määritellä missä työskentelee, tulee myös suurempi vastuu omasta työkyvystä ja tarvittaessa avun pyytämisestä. Esihenkilöiden tärkeä rooli työkyvyn johtamisessa Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat osa koko työsuhteen elinkaarta. Jo rekryprosesseissa tulisi ottaa huomioon sellaisen ympäristön luominen, jossa uusi työntekijä voi selviytyä ja hoitaa omat tehtävänsä jaksavana ja hyvinvoivana. Kaikista olennaisinta on löytää työpaikkaan oikea tekijä. Kun työsuhde on syntynyt, olennaista on lähteä liikkeelle hyvällä perehdytyksellä. Etenkin juuri työelämään tuleville nuorille tämä perehdytysaika on äärimmäisen tärkeää, muistuttaa Lappi. ”Kannattaa muistaa, että koeaika on myös työntekijää varten. Silloin kannattaa pohtia, tuntuuko työ itselle sopivalta. Jos ihminen joutuu olemaan itselle väärässä ympäristössä, se on iso työuupumuksen riskitekijä”, Lappi summaa. Hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeä tekijä yrityksen menestyksessä. Kun arki sujuu, niin työntekijät ovat motivoituneempia ja tekevät laadukkaampaa työtä, mikä heijastuu myös asiakastyytyväisyyteen. Pantsu ja Lappi nostavat olennaisiksi tekijöiksi myös organisaation toimivat prosessit, hyvinvointia tukevat toimintamallit, tiimityön sekä laadukkaan johtamisen. Erityisen merkityksellistä on jatkuva dialogi. ”Johtaminen on lopulta palveluammatti ja sille työlle on oltava riittävästi aikaa.” Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä.
