Istekki käyttää yli puolet liikevaihdostaan palveluhankintoihin markkinoilta. Tässä CGI:n julkaisemassa asiakastarinassa kuvataan, kuinka Istekin hankkima asiakaskohtainen integroitu analytiikkaratkaisu koostaa ajantasaista tietoa johtamisen avuksi Pirkanmaan hyvinvointialueella. Linkki CGI:n asiakastarinaan.
Istekki käyttää yli puolet liikevaihdostaan palveluhankintoihin markkinoilta Read More »
Istekki Oy on kohdannut merkittäviä muutoksia ja kasvua viimeisen kahden vuoden aikana. Hyvinvointialueet käynnistyivät alkuvuodesta ja lisäksi yrityksessämme on toteutettu liiketoiminnan ja kulttuurin muutosmatkaa. Hallitus päätti 8.11.2023 kokouksessaan nimetä Istekille varatoimitusjohtajan. Varatoimitusjohtajaksi nimettiin Marko Pursiainen. Toimitusjohtaja Lasse Koskivuori jatkaa tehtävässään kuten aiemmin. Muita muutoksia yrityksen johtoon ei tehty. Marko Pursiainen jatkaa roolissaan johtajana Istekin palveluille ja palvelutoimituksille sekä johtoryhmän jäsenenä. Hän osallistuu jatkossa myös yhtiön hallituksen kokouksiin. Marko on koulutukseltaan insinööri (ylempi AMK) ja MBA ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus ICT-toimialalta erilaisista asiantuntija- ja esihenkilötehtävistä. Marko on työskennellyt Istekillä vuodesta 2010 ja toiminut useassa roolissa, mm. liiketoimintajohtajana ja tuotantojohtajana. Hän on työssään edistänyt Istekin palveluiden kehittämistä sekä asiakaskeskeisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksien vahvaa hyödyntämistä liiketoiminnan kasvattamisessa. Markoa motivoi uuden teknologian kehittäminen tieto-, viestintä- ja terveysteknologia-alalla (ICMT) ja moniosaajatiimien osaamisesta huolehtiminen. Näillä tekijöillä saadaan myös kestävää liiketoimintaa aikaan. “Muutoksen vauhti toimintaympäristössämme vain kiihtyy. Yhtiönä kilpailukykymme kannalta on keskeistä, että ihmiset ovat motivoituneita ja että pystymme toimimaan tehokkaasti. Asiakkaamme haluavat ostaa kokonaistaloudellisesti parasta palvelua. Olen päässyt työurallani edistämään alan ja työelämän murrosta Istekissä jo 13 vuotta. Keskiössä ovat olleet asiakaskeskeisyyden ja digitalisaation tuomat muutokset asiakkaillemme ja toimintatapoihin. Kiitos, että pääsen jatkamaan tätä tärkeää teknologiaturvaajien työtä yhdessä huippuosaajiemme kanssa”, Istekin varatoimitusjohtaja Marko Pursiainen summaa. Lisätiedot: Marko Pursiainen Varatoimitusjohtaja, johtaja palvelut ja palvelutoimitus
Marko Pursiaisesta Istekin varatoimitusjohtaja – aloitti tehtävässään 8.11.2023 Read More »
Sitra kirjoitti vuoden 2022 alussa julkaisussaan, että tulevaisuusajattelu tulisi nostaa jopa kansalaistaidoksi. Miksi se on sitten niin tärkeää, että osamme katsoa tulevaisuuteen? Koska maailmamme muuttuu koko ajan. Tulevaisuusajattelun ei saisi ajatella olevan vain pienen piirin, propellihattuisten kehittäjien, innovaattoreiden tai strategien heiniä. Tulevaisuusajattelu pitäisi pystyä tarjoilemaan sellaisessa muodossa, että tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulisi helpommin lähestyttävämpiä jokaiselle meistä. Kun me ymmärrämme ja pystymme analysoimaan asioita, jotka liittyvät tulevaisuuteemme, pystymme paremmin ymmärtämään siihen vaikuttavia asioita ja sitä kautta valmistautumaan niiden tulemiseen. Ja myös millaisessa tulevaisuudessa haluamme elää. Elämäämme on ravistellut viime vuosina kaksi merkittävää tapahtumaa peräkkäin. Ensin koronapandemia ja siihen päälle vielä Ukrainan sota. Näinä aikoina onkin ensiarvoisen tärkeää, että me kaikki pystyisimme säilyttämään uskon tulevaisuuteen. Siihen tarvitsemme kykyä unelmoida, kuvitella tulevaisuutta. Usko tulevaisuuteen pitää sisällään sen kipinän, että me kaikki voimme edes jollain tasolla, omilla valinnoillamme tehdä parempaa huomista. Uhkakuvista ei ole tällä hetkellä pulaa, mutta innostavista ja toivoa luovista unelmista sitä vastoin on. Koronapandemian aikana koko Suomen ja maailman joustavuutta eli kyvykkyyttä muutoksiin testattiin ääriolosuhteissa. Hyvin nopealla aikataululla, ilman varsinaista varautumista, sulkeuduimme koteihimme ja siirryimme etätyöskentelyyn niissä tehtävissä missä voitiin. Tuo sulkeutumisen aika opetti meidät myös huomaamaan, että ei vain ne alat ja työtehtävät, joita pidettiin itsestään selvinä voineet siirtyä etätyöskentelyyn, vaan myös sellaiset alat, kuten terveydenhuolto, pystyi toteuttamaan osan tehtävistään menestyksekkäästi etäyhteyksien välityksellä. Itse hankin mm. korona-aikana päätelasit. Mittaukset ja ergonomiatarkastus pystyttiin suorittamaan täysin etäyhteyksien avulla. Jos olisin kysynyt etätarkastusmahdollisuutta muutama vuosi sitten, niin luultavasti vastaus olisi ollut kielteinen. Ajatuksillamme onkin suuri voima. Jos uskomme asiaan riittävästi ja innostumme siitä itsekin, niin muutkin innostuvat. Asia tuleekin mahdolliseksi. Siksi tulevaisuusajattelu on tärkeää. Tulevaisuusajattelu tuo konkreettisia ideoita Tulevaisuusajattelu tarkoittaa kykyä rakentaa mielikuvia tulevaisuudesta. Ja kun osaamme kuvitella tulevaisuuden, pystymme tunnistamaan millaisia toimia vaatii päästä toivomaamme lopputulokseen. Yleensä ideoinnin ja unelmoinnin esteenä ovat samat ongelmat, liiallinen jumittuminen nykyhetken haasteisiin: byrokratiaan, tapoihin toimia, perinteisiin tai vain ihmisten asenteisiin. Tulevaisuusajattelu auttaa katsomaan näiden haasteiden toiselle puolelle. Näkemään sen mitä emme välttämättä näkisi, jos juuttuisimme vain nykyhetken tarkasteluun. Siksi on tärkeää antaa itselleen lupa unelmoida ja katsoa sinne tulevaisuuteen. Kysyä itseltään millaisena sinä näkisit tulevaisuuden. Vanha sananlasku sanoo, tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sen jälkeen, kun on antanut itselleen luvan unelmoida, on aika haastaa tulevaisuutta. Millaisia tekoja oma visio tulevaisuudesta vaatisi? Millaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen millainen nykyhetkemme on? Tunnistetaan olemassa olevat ilmiöt. Ideoidaan mitkä niistä vaikuttavat tulevaisuuteen: Millainen tulevaisuus on esimerkiksi kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Entä jos tuo visio ei vastaakaan unelmaamme. Millaisilla teoilla voisimme kuvittelemaamme visiota muuttaa kohti omaa unelmaamme? Tiesitkö, että samat alueet aivoissamme aktivoituvat silloin kun muistelemme menneitä tapahtumia tai kun kuvittelemme tulevaisuutta? Tulevaisuuden kuvittelu liittyy siis vahvasti kykyymme muistaa. Kuvittelun voimaa voidaankin aktivoida ensin suuntaamalla ajatukset menneisiin tapahtumiin. Aktivoidaan siten aivojemme alueita, jotka auttavat meitä tulevaisuudenkin kuvittelussa. Fasilitoidessani työryhmiä ja pyytäessäni ihmisiä ideoimaan uusia ideoita, minun täytyy muistaa, että ihminen tyhjentää ensin muistinvarassa olevat ideat. Sen jälkeen hän turvautuu loogisiin päätelmiin, ehkä yhdistelee ideoita. Ja vasta tämän jälkeen, kun muisti ja logiikka on tyhjennetty, ihminen pääsee luovuuden asteelle. Tämä voi vaatia tottumattomalta ideoitsijalta hieman kauemmin aikaa kuin vaikka ihmiseltä, jonka työtehtäviin kuuluu ideointi. Samoin on muistamisen ja luovuusajattelun kanssa. Joskus ihmisten on lähes mahdotonta hypätä heti kerta rysäyksellä kuvittelemaan elämää vuosikymmenien päähän, siksi itse olen huomannut, että on hyvä lähteä liikkeelle lyhyemmästä ajanjaksosta. Pohtia näkymiä, vaikka viiden tai kymmenen vuoden päähän. Opettaa aivojamme ja antaa itsellemme lupaa heittäytyä sinne kuviteltuun maailmaan. Kun uskaltaudumme kuvittelemaan millaisia mahdollisuuksia meillä on nykyhetken pohjalta olemassa vaikka viiden vuoden päästä, voimme esimerkiksi nimetä sieltä asioita mistä emme pidä ja pohtia miten me haluaisimme niitä muuttaa. Näin olemme jo askeleen lähempänä sitä tulevaisuutta mitä haluaisimme saavuttaa. Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota me kaikki voimme olla kehittämässä. Istekin Asiakaskokemus ja palvelumuotoilu tiimin asiantuntijoina toimii joukko palvelumuotoilun ja liiketoimintasuunnittelun asiantuntijoita, jotka ovat innokkaita tarttumaan esimerkiksi uusien Hyvinvointialueiden tulevaisuuden suunnitteluun. Millaisia voisivat olla kotiin vietävät tai arkiympäristössä tapahtuvat terveyspalvelut? Miten voisimme kasvattaa omaehtoista ennakointia hyvinvointiasioissa? Millainen on tulevaisuuden digitaalinen terveyskeskus? Onko tulevaisuudessa enää olemassa terveyskeskuksia? Tulevaisuuksia on monia. Ei ole mitään ennalta määrättyä tai väistämätöntä tulevaisuutta, johon me vain ajaudumme. Mahdollisuuksia sen sijaan on valtavasti, niin paljon kuin osaamme vain kuvitella. Mutta se vaatii sen, että uskallamme antaa itsemme unelmoida, nähdä nykyhetken yli ja tunnistaa ne asiat mitkä saattavat olla unelmamme tiellä. Haluamme olla kanssasi unelmoimassa ja ennen kaikkea, tehdään unelmista totta! Kirjoittaja: Sini Lindroos, johtava asiantuntija Lähteet: Sitran tulevaisuustaajuus Sitra, Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi
Blogi: meillä kaikilla on unelmia Read More »
Teknologiaturvaajat-podcastin jaksossa hypätään neurokemiallisiin mekanismeihin ja motivaatioon, kun Istekin Kati Tuovinen saa vieraakseen Teemu Vornasen, neurotieteilijän ja Leekki Lab:in perustajan sekä liikuntabiologi Juha Leukkusen. Tässä jaksossa perehdymme siihen, mitä aivoissa tapahtuu, kun motivoidumme. Saat myös vastauksen tuttuun kysymykseen ”voiko motivaatio kadota”. Lisäksi pohdimme, kuinka teknologisesti virittäytynyt toimintaympäristö vaikuttaa meidän aivotoimintaan ja sitä kautta myös motivaatioon. Tule mukaan inspiroitumaan!
Istekin työasemapalvelu on kokonaisuus, joka on toteutettu yhteistyössä Istekin ammattilaisten ja kilpailutettujen kumppanien kanssa. Kumppaneina työasemapalvelussa toimivat mm. CHG Meridian Finland, Dustin, Experis ja Lenovo. CHG Finland toimii työasemalaitteiden rahoittajana ja palveluun kuuluu mm. laitteiden tietoturvallinen hävittäminen ja jälleenmyynti. Dustin toimii työasemalaitteiden toimittajana ja pääasiallisena laitemerkkinä on Lenovo. Dustinin sopimukseen kuuluu myös mahdollisuus laitteiden preprovisiointiin. Experis puolestaan toimii lähitukitöiden kumppanina jatkuvissa palveluissa ja projekteissa. Työasemapalvelun tarkoitus on olla rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä kokonaisuus asiakkaille, jonka keskiössä on toimiva laiteympäristö. Palvelu on toteutettu vastuullisesti noudattaen Istekin arvoja. Laitesopimuksia kilpailutettaessa on pyritty ottamaan huomioon työasemavalmistajien ja jälleenmyyjien vastuullisuus, vihreät arvot, ihmisoikeudet ja eettisyys. Elinkaariajattelu osana vastuullista palvelua Istekin asiakkaat tuottavat yhteiskunnalle tärkeitä ja kriittisiä palveluja, joten työasemien on oltava laadukkaita. Työasemat ovat ominaisuuksiltaan suorituskykyisempiä kuin tavalliset kuluttajille myytävät laitteet. Työasemapalvelun laitteissa noudatetaan elinkaariajattelua, eli laitteita käytetään ensimmäisessä toimintaympäristöön siihen saakka, kun niiden toimintateho on luvattu säilyvän samana kuin uutena. Kriittisissä ympäristöissä laitteiden on oltava uusia, mutta Istekillä on myös sellaisia asiakkaita, jotka voisivat käyttää laadukkaita käytettyjä työasemia kierrätettynä toisesta asiakkuudesta. Kun laitteet saavuttavat elinkaarensa poistovaiheen, ne lähtevät rahoituskumppaneille, jotka jälleenmyyvät laitteet eteenpäin. Ennen jälleenmyyntiä kumppani tyhjentää laitteet tietoturvallisesti ja jokaisesta tyhjennyksestä jää Istekille raportti. Kumppaneilla on tarkat laatuvaatimukset siitä, kenelle laitteita voidaan jälleenmyydä. Ylläpitotehtävien hoitaminen etänä vähentää matkojen aiheuttamia päästöjä Toimivan laitepalvelun keskiössä on hyvin suunniteltu ja toteutettu työasemaympäristö ja sen keskitetty hallinta. Laadukkailla työasemaratkaisuilla saadaan mahdollisimman korkea käytettävyys loppukäyttäjille. Työaseman ylläpito tapahtuu mahdollisimman paljon etänä, koska se on kaikkein kustannustehokkainta. Etänä tehtävällä hallinnalla vähennetään mm. kustannuksia ja matkoista aiheutuvia päästöjä. ”Pyrimme yhdistämään useamman asiakaskäynnin samalle reitille, jotta yksittäisiä pistemäisiä matkoja tulisi vähemmän. Tällä hetkellä asiakaskäyntien reittien suunnittelu on pitkälti osoitepohjaista ja ihmisen itse analysoitavaa reititystä, mutta jatkossa tätä voisi tehdä osana esim. toiminnanohjaukseen liitettävänä karttapalveluna,” kommentoi liiketoimintapäällikkö Jarmo Kauppinen Istekiltä. Kulkuneuvoissa pyritään mahdollisimman vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kaikki ajoneuvomme olisivat sähköisiä tai hybridejä. Palvelua tuotetaan ihmiseltä ihmiselle Palvelumme periaatteena on saada työt aina kerralla kuntoon ja kohdata asiakkaita ja toisia teknologiaturvaajia ihminen ihmiselle -periaatteen mukaisesti. Istekillä toimitaan kunnioittavasti jokaista kohtaan ja toimintaamme ohjaavat myös henkilösuoja ja –turva-vaatimukset. ”Tähän liittyen panostetaan paljon rekrytointiin. Tekniikan tuntemus on vaatimus meillä työskentelyyn, mutta kaikkein tärkeintä on henkilön oma persoona ja halu”, kommentoi Kauppinen.
Vastuullisesti toteutettu Istekin työasemapalvelu Read More »
Julkisen sektorin verkko- ja mobiilipalveluja koskeva ns. saavutettavuuslaki eli laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2019, ja julkisten palveluiden mobiilisovellukset siirtyivät lain piiriin kesäkuussa 2021. Laki koskee mm. hyvinvointialueiden ja kuntien kotisivuja ja muita sähköisiä palveluita, kuten erilaisia omaportaaleja. Digipalvelulaki vaatii, että palveluiden tulee olla käytettäviä niin tekniikan, käytettävyyden kuin sisällön selkeyden kannalta. Seuraava merkittävä etappi on kesäkuussa 2025, kun EU:n esteettömyysdirektiivin muun muassa digipalvelulakiin aiheuttamia muutoksia aletaan soveltaa. Esteettömyysdirektiivin myötä digipalvelulain piiriin tulee suuri joukko erilaisia – myös yksityisiä – kuluttajapalveluita, kuten verkkokauppojen, sähkökirjojen ja liikennepalvelujen tarjoamat digitaaliset palvelut. Digipalvelulain tarkoitus on varmistaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jonka eteen mekin Istekillä teemme paljon töitä. Monesti ajatellaan, että palveluiden saavutettavuus on tärkeää vain ihmisille, joilla on merkittäviä ja selkeitä toimintarajoitteita kuten sokeus tai fyysinen vamma. Digitaalisen maailman esteettömyys mahdollistaa kuitenkin yhä useammalle itsenäisen asioinnin, ja asiakaslähtöinen, saavutettava suunnittelu hyödyttää meitä kaikkia; jokaiselle saattaa tulla eteen tilanteita, jolloin nettiyhteyden hitauden takia kuvat eivät lataannu tai hiiren käyttö ei onnistu kipsin takia. Teknisen saavutettavuuden lisäksi monille käyttäjäryhmille on erittäin tärkeää palvelun sisällön selkeys ja käytettävyys. Saavutettavuuden tekniset vaatimukset määritellään verkkosisällön saavutettavuusohjeissa WCAG 2.1 (Web Content Accessibility Guidelines). Lain vaatimus on WCAG 2.1 – ohjeiden A- ja AA-tason kriteerien täyttäminen. Tekniset vaatimukset pystytään teoriassa pitkälti toteuttamaan HTML-natiivielementtien oikeaoppisella käytöllä. Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös sivustolla olevia tekstitiedostoja, kuten PDF- ja Word-tiedostoja. Yleisiä saavutettavuusongelmia palveluissa ovat muun muassa tekstin heikko kontrasti ja html-koodin käyttäminen toisin kuin tarkoitettu, esimerkiksi teksteissä ei käytetä otsikkotyylejä loogisessa järjestyksessä tai muotoillaan otsikko vain muokkaamalla otsikon kokoa tai väriä. Monet ruudunlukijan käyttäjät navigoivat tekstissä otsikoiden avulla, ja jos otsikkoelementtejä ei käytetä, ei löydy myöskään sisältöä niin helposti. Usein myös käytetään taulukkoelementtejä tekstien ja kuvien sommitteluun. Tästä seuraa, että ruudunlukijat lukevat sisällön taulukkodatana rivi ja sarake kerrallaan, jolloin käyttäjä ei saa tietoja loogisessa järjestyksessä niin kuin pitäisi. Sisältöä pitää myös pystyä skaalaamaan 200% suurennokseksi ilman, että mitään tietosisältöä tai toimintoja menetetään. Kaiken toiminnallisuuden tulee myös olla saavutettavissa pelkästään näppäimistöä käyttäen. Tämä koskee niin linkkejä, kenttiä, painikkeita kuin yleistä navigointia sivustolla. Palvelun, kuten nettisivun teknisen alustan mahdollistaessa saavutettavan sisällön tuottamisen, jää sisällöntuottajille suuri vastuu näiden mahdollisuuksien käyttämisestä. Sisällöntuottajien ohjeistaminen saavutettavan sisällön tuottamisessa on yksi koulutuskohde niin Istekillä kuin asiakkaillammekin. Käytännön esimerkkinä saavutettavan suunnittelun kohderyhmästä toimivat henkilöt, joilla on värinäön häiriö: arvioiden mukaan jopa 8 %:lla ihmisistä on jonkin asteinen värinäön häiriö kuten puna-vihersokeus, ja 40 % heistä ei ole edes tietoinen tästä ominaisuudestaan (Värisokeus ja poikkeava värinäkö, Duodecim). Liikennevalovärejä punainen-keltainen-vihreä käytetään usein erilaisen tiedon esittämiseen, mutta värit yksistään eivät ole riittävä keino, jos melkein joka kymmenes ei erota värejä riittävän selkeästi toisistaan. Kuva 1 Erilaiset liikennevaloikonit ovat suosittuja, mutta tiedon välittäminen pelkillä väreillä ei palvele kaikkia. Vasemmalla ikonit normaalilla värinäöllä, oikealla miten ikonit näkyvät puna-vihersokealle. (Kuvan lähde UX Design, Beautiful, accessible traffic lights). Laissa on vaatimus myös sisällön selkeydelle ja helppokäyttöisyydelle eli kognitiiviselle saavutettavuudelle. Lomakkeiden, kysymysten ja ohjeiden selkeys ja yksitulkintaisuus on erittäin tärkeää. Byrokraattisen koukerokielen sijasta pitää suosia helposti löydettävää tietoa ja riittävän selkeää ilmaisua, jonka pystyvät ymmärtämään niin kehitysvammaiset, muistisairaat, huonosti kieltä osaavat tai yleisemmin tottumattomat netin käyttäjät. On hyvä muistaa, että ymmärrettävän ja helposti hyödynnettävän tiedon tarve – kuten muunkin saavutettavan palvelun – voi aina olla tilapäinen tai väliaikainen (esimerkiksi hätätilanteessa, sairastaessa) tai pysyvä (kehitysvamma, lukihäiriö, ADHD). Verkkopalveluiden saavutettavuuden toteuttaminen ei ole kertasuoritus, vaan saavutettavuutta pitää arvioida säännöllisin väliajoin, erityisesti sen jälkeen, kun sivustolle on tullut suurempia muutoksia. Myös sivuston saavutettavuusselostetta tulee päivittää säännöllisesti. Saavutettavuusseloste vaaditaan kaikille julkisen alan kotisivuille ja web-palveluille. Selosteessa kerrotaan, millainen on sivuston saavutettavuuden tila, arvioinneissa havaitut puutteet sekä aikataulu, jossa asioita korjataan. Lisäksi kerrotaan yhteystiedot, mihin voi ilmoittaa havaituista puutteista sekä saavutettavuusviranomaisen tiedot. Saavutettavuusviranomainen myös tarkkailee julkisia verkkosivuja, ja saattaa vaatia korjauksia – uhkasakon uhallakin. Saavutettavuuden arviointeja on tehty Istekillä testauspalvelun kautta osana palveluiden testausta jo vuodesta 2019. Asko Palmu -ryhmä eli asiakaskokemuksen ja palvelumuotoilun asiantuntijamme taas varmistavat, että saavutettavuus on alusta asti osa palveluiden kehitys- ja suunnitteluvaiheita. Nyt Istekillä aloittaa myös saavutettavuusasiantuntija, jonka rooliin kuuluu olla niin asiakkaiden kuin istekkiläisten tukena saavutettavuuteen liittyvissä asioissa. Taina Prusti, saavutettavuusasiantuntija Istekki Oy Kirjoittajasta: Taina Prusti on ollut Istekissä vuodesta 2019 lähtien mukana edistämässä saavutettavuusasioita eri tavoin. Hän aloittaa nyt uudessa roolissa Istekin saavutettavuusasiantuntijana koordinoiden ja ohjeistaen muita saavutettavuuden parissa työskenteleviä asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja istekkiläisiä. Linkkivinkkejä Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® Esteettömyysdirektiivi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Verkkosisällön saavutettavuusohjeet WCAG 2.1 Digitaaliset palvelut saavutettaviksi – Saavutettavuusvaatimukset Papunet – saavutettavuus » Etusivu Selkeästi meille – Vinkkejä ja ohjeita kognitiiviseen saavutettavuuteen (selkeastimeille.fi) Saavutettavan kielen työkalupakki – Työkaluja digipalvelujen saavutettavaan kieleen (saavutettavakieli.fi)
Blogi: Saavutettavuus parantaa käytettävyyttä Read More »
Deloitte toteutti toukokuussa 2023 ICT-palveluiden kustannustehokkuuden vertailun, jossa pohjana käytettiin kattavaa Deloitten Suomen markkinan ICT-palvelujen kustannusdatapankkia. Vertailun tulos on, että Istekki Oy:n palvelut ovat pääosin markkinahintaisia tai jopa markkinahinnan alapuolella, ja kokonaispalveluntarjoajana Istekkiä voidaan pitää hintakilpailukykyisenä vaihtoehtona. Deloitten toteuttaman hintavertailun (5/2023) mukaan Istekin perustietotekniikkapalvelut sisältäen loppukäyttäjäpalvelut, tietoliikennepalvelut sekä kapasiteettipalvelut ovat hintatasoltaan kilpailukykyisiä. Kokonaisuutena Istekin palveluita voidaan pitää edullisempana kuin vastaavia palveluita hankittuna markkinatoimijoilta. Deloitten mukaan Istekin kilpailukykyä parantavat erityisesti: • Oma runkoverkkopalvelu ja mahdollisuus korkeatasoiseen tietoturvaan, joka vastaa asiakkaiden odotuksia • Laaja palveluvalikoima ja asiakkaille tyypillisesti tarjottava laaja palvelukokonaisuus • Suuret volyymit, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan toteutuksen • Yksinkertainen palveluiden rakenne ja lisälaskutettavien osien välttäminen, mikä hinnoittelussa selkeyttää toimintaa, laskutusta ja budjetointia • Laadukkaat ja standardoidut laitteistot Vertailu sisälsi esimerkkikorin hyvinvointialueiden tyypillisesti käyttämästä palveluportfoliosta. Hintavertaillut palvelut sisältävät ns. perustietotekniikkapalvelut, jotka muodostavat merkittävän osan Istekin asiakkaille tarjottavan palvelukokonaisuuden kustannuksista. Vertailu sisältää myös palveluihin liittyvän operatiivisen palvelunhallinnan. Tarkastelu on tehty vertailemalla Istekin palveluja ja hintoja Deloitte Suomen datapankin vertailupisteisiin. Datapankki perustuu Deloitten kokoamaan anonymisoituun markkinadataan, joka on kerätty viimeisen 10 vuoden ajalta suomalaisille organisaatiolle tehtyjen tarjousten ja solmittujen sopimusten perusteella. Vertailussa on painotettu uudempia vertailupisteitä 2020-luvulta. Vertailudata sisältää toteutuneita toimittajien tuottamien IT-palvelujen yksikköhintoja. Deloitten analyysissa selviää, että yksittäisiä palveluita voi saada markkinoilta edullisempaan hintaan, erityisesti jos palveluntuotanto on muualla kuin Suomessa tai se pohjautuu vahvasti pilvipalveluihin. Tällöin kuitenkin palvelunhallinta ja -integraatio jää asiakkaan vastuulle ja kokonaisuuden hallintaan tarvittavat resurssit saattavat syödä yksittäisestä hankinnasta saatavat kustannushyödyt. Myös palveluiden laatu ja turvallisuustaso eivät edullisimmissa ratkaisuissa aina vastaa asiakkaiden vaatimuksia. ”Useiden vuosien kokemus yhteistyöstä kunta-, hyvinvointi- ja muiden julkissektorin toimijoiden kanssa tuo synergiaetuja samankaltaisten asiakkaiden palvelemisesta. Esimerkiksi palveluintegraation osalta ja asiakaspalvelussa samat asiat voidaan toteuttaa samoilla prosesseilla useille hyvinvointialueille, mikä tekee Istekistä kokonaistaloudellisesti edullisen vaihtoehdon”, toteaa palveluista ja palvelutoimituksesta vastaava Istekin johtaja Marko Pursiainen. Deloitten toteuttamassa hintavertailussa tarkasteltiin myös toimenpiteitä hintakilpailukyvyn ylläpitämiseksi parhaita käytänteitä noudattaen, ja todettiin, että Istekki on tehnyt systemaattisesti lukuisia näistä toimista. Myös vaikuttavuuden mittareita on kehitetty. Istekin toiminnan jatkokehittämiseen on lisäksi suunnitelmia erityisesti palvelujen skaalaetujen ja standardisoinnin myötä.
Pasi Lehmus työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) tietohallintojohtajana. Pirhan ja Istekin inhouse-kumppanuus alkoi vuodesta 2017, kun silloinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki laajoja ulkoistuksia. Istekki on minulle talona tuttu ja helppo ymmärtää. Pirha on ulkoistanut Istekille lähes koko ICT-palvelutuotannon. Kumppanuus auttaa meitä hyvinvointialueena keskittymään omaan ydintoimintaamme. Toisaalta yhteistyö Istekin kanssa pitää meidät kehityksen kärjessä, sillä Istekki yhdistää hyvinvointialueita. Esimerkkinä tästä on potilastietojärjestelmän sekä asiakastietojärjestelmän hankinnat. Näissä hankinnoissa on mukana useampi hyvinvointialue. Istekki hoitaa hankintaprosessin, ja osallistaa myös muita hyvinvointialueita hankkeisiin. Tahtotilamme on pysyä parhaassa mahdollisessa kehitysvauhdissa. Se onnistuu, kun kumppanimme jakaa meille oppeja, kuten kertoo, miten tehdään Oulussa tai Kuopiossa ja suosittelee vastaavia, kokemukseen ja havaintoihin perustuvia kehitysehdotuksia myös Tampereelle. Jokaista hyvinvointialuetta varten ei tarvitse keksiä samoja ratkaisuja, vaan voimme yhdessä jakaa kehitysresursseja. Meille on hyvä tietää, mitä muualla Suomessa tehdään ja olla kehityksen mukana. Vuonna 2023 Pirhan IT-budjetti on noin 150 miljoonaa euroa. Summassa on mukana kertaluontoinen kulu hyvinvointialueen muodostumisesta. Normaalisti kustannustaso on noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Vertailun vuoksi, Pirhan kokonaisbudjetti on noin 2,6 miljardia euroa. Pirhan budjetista Istekin osuus on merkittävä osa kokonaisuutta, noin neljä prosenttia. Se on suuri, sillä itsellämme ei ole iso tietohallinnon yksikkö. Pirhan oma tietohallinto on vahvuudeltaan noin 60 henkilöä, mikä on hyvin pieni määrä suhteessa kaikkiaan 20 000 pirhalaiseen. Nämä meidän omat, noin 60 henkilöä eivät pystyisi hoitamaan 20 000 henkilön tukea ja kaikkia järjestelmiä, joita meillä on noin 850 erilaista. Voimme luottaa siihen, että Istekki hoitaa käytännön toimintaan ja jatkuvuuden turvaamiseen liittyvät asiat. Pirhalla on meneillään iso tietohallinnon muutosohjelma osana talotason strategian toimeenpano-ohjelmaa. Sen fokus on toimeenpanossa vuosina 2023-2025. Muutosohjelma koskettaa muun muassa palveluverkoston ja ikäihmisten palvelujen kehittämistä. Lähes kaikessa toiminnan kehittämisessä tietotekniikalla on olennainen rooli. Vuodenvaihteen muutos, kun hyvinvointialueet syntyivät 1.1.2023, onnistui erinomaisesti! Saimme Istekiltä toiminnan turvaamista ja kehitystoimintaa. Silloin Istekki otti tuotantovastuun, vaikka sai syliinsä paljon sopimuksia ja palveluja, jotka se lajitteli ja hoiti. Samaan aikaan vaatimukset olivat melkoisia. Esimerkiksi laajojen häiriöiden hallintaprosessi piti saada toimimaan heti ensimmäisestä viikosta alkaen ja niin se toimikin. Tämän muutoksen Istekki hoiti hienosti ja nöyrästi. Siitä olen kiitollinen. Meillä on ollut tänä vuonna jonkin verran haasteita haltuunottoon liittyen, sillä kunnilla on edelleen käytössä rinnakkaista infraa, jota siirretään toimipiste toimipisteeltä ja tiukalla aikataululla kunnista Istekkiin. Siirrot aiheuttavat paljon epäselvyyksiä ohjeistukseen ja käyttäjätukeen näin IT:n näkökulmasta. Välillä käyttäjän onkin mahdoton tietää, onko läppäri kunnan vai Pirhan infrassa. Näitä asiakkaan ongelmia Istekin käyttötuki sitten ratkoo. Tavoite saada haltuunotto tänä vuonna valmiiksi. Tällä hetkellä keskustelu säästöistä ja esimerkiksi digipalveluista on pinnalla. Me tietysti haluamme mahdollistaa muutoksen. Sen myötä mietimme, myös yhdessä kumppaniemme kanssa, mitä esimerkiksi kotihoidon kehittäminen vaatii. Tai miten saamme vanhukselle kotiin lääkejakeluautomaatin. Istekki vapauttaa meidät auttamaan käyttäjiä. Esimerkiksi syövänhoidossa digiratkaisut pelaavat, ja kiitos Istekin, me pystymme itse keskittymään käyttäjiin. Istekin tikettien hoito saa yksittäisiltä käyttäjiltä kiitosta. Yleensä siitä pidetään, että ongelmat ratkeat nopeasti, mutta isoissa, monimutkaisissa järjestelmissä korostuu hitaus ja se, että aina se IT ei vaan toimi. Kun hyvinvointialueellamme on 20 000 työntekijää, se tarkoittaa jatkuvia muutoksia käyttäjänhallintaan. On paljon määräaikaisia ja sijaisia ja vaihtuvuutta. Lääkäri saattaa tulla vain päiväksi töihin tiettyyn toimipisteeseen. Apunamme on käyttäjähallinnan automatisointi ja olemme kehittäneet käyttäjähallintaa (IDM) yhteistyössä Istekin kanssa. Olemme yhdessä miettineet tapoja reagoida hyvin nopeasti, mutta tietoturvallisesti. Kumppanuudessamme ketteryys ja jatkuvuus ovat tärkeimpiä kriteereitä. Kestävyys on ykkönen, mutta ketteryyttäkin tarvitaan, sillä ytimeltään kyseessä on jatkuvuuden turvaaminen kriittisessä sairaalaympäristössä, kun samalla pitää myös kehittää aktiivisesti ja nopeasti. Useimmiten isojen ICT-yhtiöiden fokus on kestävyysjuoksussa ja sitä myös asiakas odottaa, sillä kriittisen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on ykkösasia. Kuitenkin samaan aikaan pitäisi tehdä paljon nopeatempoista kehitystyötä ja hallita talous ja säästöpaineet. Peruspalvelua pitää tehostaa, mutta samalla pitää pystyä kehittämään uusia strategian toimeenpanoa tukevia palveluita. Istekillä on tähän liittyen kaksi merkittävää hanketta Pirhan kanssa: lisenssien optimointi ja Softa 2030 -hanke.
Haastattelussa Pasi Lehmus: ”Yhteistyö Istekin kanssa pitää meidät kehityksen kärjessä” Read More »
Hyvinvointialue- ja kuntapäättäjät ovat huolissaan kaavailluista muutoksista inhouse-yhtiöiden asemaan, Kustos ry:n kysely paljastaa. Kaksi kolmasosaa päättäjistä uskoo hallitusohjelman inhouse-kirjausten kasvattavan menoja luvattujen säästöjen sijaan. Kaksi kolmasosaa päättäjävastaajista uskoo, että hallitusohjelman inhouse-kirjaukset kasvattavat veromaksajien taakkaa. Kokonaistaloudellisuus, kokonaisvaltaisuus, luotettavuus, huoltovarmuus, jatkuvuus, kustannustehokkuus ja volyymiedut. Nämä nousivat päällimmäisenä kuvaamaan inhouse-yhtiöitä ja julkishallinnon syitä valita juuri niiden palvelut Kustos ry:n hyvinvointialue- ja kuntapäättäjille syyskuussa suunnatussa kyselyssä. Yli 500 vaikuttajalle syyskuussa tehdyn kyselyn vastausprosentti oli erityisesti hyvinvointialueiden ja suurten kaupunkien osalta kattava. Kyselyvastaajia oli yli sata. Kustoksen edustamilla inhouse-yhtiöllä tarkoitetaan julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai näiden yhdessä omistamaa yritystä. Inhouse-yhtiöt toimivat palveluintegraattoreina, yhteiskilpailuttajina ja yhteisinä palveluntuottajina omistajilleen. Myös valtion virastoilla on yhteisiä inhouse-yhtiöitä. ”Inhouset mahdollistavat erikoisosaajien osaamisen hyödyntämisen yhteisesti eri julkisyhteisöjen kesken ilman, että jokaisen on palkattava omat asiantuntijat”, kyselyvastaaja kuvaa nykytilannetta. Inhouse-yhtiöiden roolina on toimia myös omistajiensa hankintayksiköinä. 2/3 päättäjävastaajista uskoo, että hallitusohjelman inhouse-kirjaukset kasvattavat menoja ”Kustannukset nousevat ja turhaa työtä tehdään jatkossa hirvittävä määrä valtakunnallisesti, jos inhouse-rajoitukset toteutuvat.” ”Hyvinvointialueiden toiminnan laajuus, toimintavarmuusvaatimus ja laatukriteerit huomioiden pitkäjänteinen yhteistyö inhouse-yhtiöiden kanssa on äärimmäisen tärkeää”, kyselyvastaaja toteaa. Usea hyvinvointialuevastaaja korostaa, että olennainen osa omistamista on inhouse-yhtiöiden taloudellisuus ja tehokkuus. ”Hinta ei voi koskaan olla ainoa kokonaistaloudellisuuden kriteeri.” ”Inhouse-yhtiöiden palveluista luopuminen vaatisi myös mittavia rekrytointeja. Osaavia tekijöitä ei riittäisi läheskään kaikille kunnille ja hyvinvointialueille.” Markkinat toimivat jo Lukuisissa avoimissa vastauksissa toistui ajatus: ”Halvin ei riitä. Tulee olla myös kokonaistaloudellisesti edullisin pitkällä tähtäimellä.” Vastaajat ilmoittivat edellyttävänsä kaikilta tuottajilta kokonaistaloudellisesti edullisinta hintaa. ”Sidosyksiköiltä ostetaan ainoastaan, jos hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen”, moni vastaaja korostaa. Markkinoilta palvelut ostetaan joko suoraan tai inhouse-yhtiön järjestemän kilpailutuksen kautta. Kaikkiin kyselyyn osallistuneiden ryhmiin kuuluvat edustajat kertoivat käyttävänsä jo vapailta markkinoilta haettuja palveluita – suoraan tai epäsuoraan – kun se on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Markkinat siis toimivat jo nyt. 7/10 päättäjävastaajista korostaa päätöksissään inhousen kokonaistaloudellisuutta yksittäisen hankintahinnan sijaan Kilpailuttamisella on hinta Esimerkiksi hyvinvointialueilla on valtavat talouspaineet: ”Kaikki taloudellinen hyöty pitäisi pystyä ulosmittaamaan inhouse-yhtiöiden palveluintegraatiosta”, eräs vastaaja vaatii. Toisaalta toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ei kannata ainakaan vähäisen hintahyödyn vuoksi vaihtaa. Kun yksi palvelu on saatu toimimaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä, aiheutuu turhia kustannuksia ja työtä tehdä sama uudestaan toisen toimijan kanssa. ”Myös kuntien viranhaltijoiden työlle pitää asettaa hinta”, kuntapäättäjä toteaa. ”Samoin sille, jos tämän lainsäädännön muutoksen vuoksi ryhdytään kilpailuttamaan palveluja, joilla on jo toimiva malli. Tällöin palvelun hintaan pitää lisätä myös kilpailuttamisesta aiheutuvat kulut ja kustannukset.” Mahdollisimman alhaiseen yksikköhintaan pyrkiviltä toimijoilta puuttuu inhouse-yhtiöille tyypillinen pyrkimys edistää tilaajan – inhouse-yhtiön kohdalla samalla omistajan – ja viime kädessä veronmaksajan etua. Verotulojen menetyksiä, osaajapulaa ja lisäkustannuksia Entä mitä tapahtuisi, mikäli hallitusohjelmakirjaukset inhouse-yhtiöiden aseman merkittävästä rajauksesta toteutuisivat? ”Inhouse-yhtiöiden palveluista luopuminen vaatisi mittavia rekrytointeja. Osaavia tekijöitä ei riittäisi läheskään kaikille kunnille ja hyvinvointialueille”, vastaaja toteaa. ”Kustannukset nousevat, ja valtakunnallisesti tehdään jatkossa hirvittävä määrä turhaa työtä”, toinen päättäjä kommentoi. 2/3 hyvinvointialueiden ja kaupunkien päättäjävastaajista palauttaisi toiminnot itselleen, jos inhouse-omistusrajaa nostetaan Hyvinvointialueilla, kaupungeilla ja kunnilla inhouse-käytön kokonaisarviointiin vaikuttavat myös työllisyys ja verotulot. ”Vaikka mahdollisesti halvempi tuottaja tulisi kunnan ulkopuolelta, sen valinta vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen”, kuntapäättäjä pohtii. Hyvinvointialuepäättäjä muistuttaa, että ilman kotimaisia inhouse-toimijoita hyvinvointialueista tulisi ”ylikansallisten toimijoiden rahoittajia – veroeurot lähtevät pois Suomesta”. Inhouse-järjestelmän mahdollinen rajoittaminen tarkoittaisi myös julkishallinnosta henkilöstösiirroilla inhouse-yhtiöihin siirtyneiden työntekijöiden edelleensiirtymistä toisella tavalla järjestettyihin inhouse-yhtiöihin – tai takaisin julkishallinnon palvelukseen. Vastanneista hyvinvointialue- ja kaupunkipäättäjistä noin kaksi kolmasosaa palauttaisi tuolloin inhouse-toiminnot itselleen. Tämä tulisi kaikille kalliiksi: ”Luovuttaessa inhouse-yhtiöistä hyvinvointialueiden kustannukset tulisivat kasvamaan merkittävästi – ja sitä kautta valtion rahoitustarve hyvinvointialueille tulisi kasvamaan”, vastaaja pohtii. ”Pienen kunnan mahdollisuudet vuoropuheluun suurten ICT-toimijoiden kanssa ovat olemattomat.” Uudistusten kustannukset tulee ymmärtää Kunnilla ei usein ole omaa osaamista ja resursseja kilpailuttaa. Erityisesti yksittäiset ”kunnat jäävät kilpailutuksissa jalkoihin, koska volyymit eivät kiinnosta markkinoilla toimivia”, kuntapäättäjä muistuttaa. Inhouse-yhtiöt toivovat pääsevänsä mukaan työryhmiin, jossa tehdään tulevan julkisen hankinnan säätelyä koskevan lainsäädännön vaikuttavuus- ja kustannusarvioita. ”Muutoksen kustannusvaikutukset tulee olla tiedossa – ja ne tulee ymmärtää, kun lopullisia päätöksiä tehdään”, Kustoksen Päivi Pitkänen muistuttaa.
Pirkanmaan sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueille hankitaan uusi yhteinen potilastietojärjestelmä sekä perustason terveyspalvelujen että sairaaloiden käyttöön. Uusi järjestelmä korvaa kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä siirtyneet keskeisimmät potilastietojärjestelmät. Se mahdollistaa jatkossa muun muassa yhtenäiset digipalvelut kaikille pirkanmaalaisille ja pohjois-savolaisille, ja tukee hoidon jatkuvuutta potilaan siirtyessä yksiköstä toiseen. Potilasta voidaan hoitaa jatkossa kuntarajoista riippumatta. Molempien hyvinvointialueiden aluehallitukset käsittelivät maanantaina 23.10.2023 tarjouspyynnön julkaisua. Molemmat aluehallitukset hyväksyivät päätösesityksen hankinnan edistämisestä. Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet päättivät vuosi sitten uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankinnasta, ja Istekki Oy käynnisti hankinnan valmistelun. Molempien hyvinvointialueiden ammattilaiset ovat täydentäneet useissa työryhmissä ohjelman toiminnallisia vaatimuksia eli sitä, kuinka järjestelmän pitää loppukäyttäjän näkökulmasta toimia – työpajoihin on osallistunut yli 200 sote-ammattilaista hyvinvointialueilta, Istekiltä ja Istekin kumppanilta NHG:ltä. Tarjouspyynnön toiminnalliset vaatimukset onkin laadittu henkilöstön työpajojen pohjalta. Istekki Oy julkaisee potilastietojärjestelmän tarjouspyynnön alustavasti marraskuun 2023 loppupuolella, jolloin tarjoukset pitää jättää tammikuussa 2024. Istekki Oy tekee kilpailutuksen päätyttyä järjestelmästä hankintapäätöksen, josta alkaa noin kaksi-kolme vuotta kestävä siirtymäaika. Uusi järjestelmä on ammattilaisten käytössä arvolta vuoden 2026 alkupuolella. Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialue ostavat potilastietojärjestelmän palveluna Istekiltä.
