Yleinen

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva. Kati Tuovinen ja vieraat harmaina tummansinistä taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcast jakso 8: Maailman paras aikakriittinen viranomaistoiminta

Nopea ja koordinoitu viranomaisyhteistyö tuettuna nykyaikaisella teknologialla on avainasemassa onnettomuuksien torjunnassa, ihmishenkien pelastamisessa ja omaisuuden suojelemisessa. Kun käymme keskustelua sote-uudistuksesta, otsikoita hallitsevat usein juuri soteen liittyvät asiat, mutta ei tänään. Tämä jakso on oodi pelastustoimelle, sillä Suomen aikakriittistä viranomaisyhteistyötä ei turhaan ole kehuttu maailman parhaaksi. Kati Tuovisen kanssa studiossa aiheesta ovat tällä kertaa keskustelemassa yrittäjä Jussi Simolin Innoduelilta ja toiminta-arkkitehti Markus Pakkala Istekistä. Tervetuloa mukaan!

Teknologiaturvaajat-podcast jakso 8: Maailman paras aikakriittinen viranomaistoiminta Read More »

Blogi: Uusi NIS2-direktiivi parantaa varautumista kyberuhkia vastaan

EU hyväksyi uuden The Network and Information Security 2 -direktiivin (NIS2) vuoden 2023 alussa. Tämä korvaa vuonna 2016 hyväksytyn aiemman NIS1-direktiivin ja laajentaa sen soveltamista uusille toimialoille. NIS2-direktiivin tarkoituksena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa EU:n yhteistä kyberturvallisuustasoa. Suomessa kansallisen täytäntöönpanon määräpäivä on 17.10.2024 ja soveltaminen alkaa 18.10.2024. Organisaatioiden kannattaa valmistautua direktiivin vaatimuksiin ennen sen soveltamisen aloittamista. Ensimmäiseksi organisaation tulisi tunnistaa kuuluvatko he direktiivin piiriin. Direktiivi koskee keskeisiä ja tärkeitä toimijoita usealta toimialalta NIS2 -direktiivissä määritellään toimialat, joilla sitä on sovellettava. Lisäksi toimijat jaetaan keskeisiin ja tärkeisiin toimijoihin. Keskeiset toimijat: Energia Liikenne Pankkitoiminta Finanssimarkkinat Terveys Juomavesi Jätevesi Tieto- ja viestintäteknologian hallinta Julkishallinto Avaruus CER-direktiivin mukaiset keskeiset toimijat Digitaalinen infrastruktuuri (DNS-palveluntarjoajat, luottamuspalvelun tarjoajat, aluetunnusrekisterit, yleisten sähköisten viestintäverkkojen tai –palveluiden tarjoajat jne.) Tärkeät toimijat: Energia Liikenne Pankkitoiminta Finanssimarkkinat Terveys Juomavesi Jätevesi Tieto- ja viestintäteknologian hallinta Julkishallinto Avaruus Digitaalinen infrastruktuuri Posti- ja kuriiripalvelut Jätehuolto Kemikaalien valmistus, tuotanto ja jakelu Elintarvikkeiden valmistus, tuotanto ja jakelu Valmistus Digitaalisten palveluiden tarjoajat Tutkimustoiminta Se, kumpaan ryhmään toimija kuuluu, määritellään työtekijöiden määrän, liikevaihdon ja taseen loppusumman perusteella. Keskeiseksi toimijaksi määritellään organisaatiot, joiden palveluksessa on yli 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on yli 50 milj. € tai joiden taseen loppusumma on yli 43 milj. €. Tärkeillä toimijoilla rajat ovat yli 50 työntekijää, vuosiliikevaihto on yli 10 milj. € tai taseen loppusumma on yli 10 milj. € Molempia toimijoita koskee samat kyberturvallisuutta koskevat määräykset. Eroina on toisistaan poikkeavat sanktiomaksut sekä erot valvonnassa. Keskeisiin toimijoihin voidaan kohdistaa ennakkovalvontaa, jotta NIS2-direktiivin vaatimukset täyttyvät. Keskeisiin ja tärkeisiin toimijoihin voidaan kohdistaa jälkivalvontaa kyberpoikkeaman jälkeen. Mahdollisista rikkomuksista voidaan määritellä toimijalle sanktiomaksuja. Seuraamusmaksut velvoitteiden laiminlyönnistä on keskeisillä toimijoilla enintään 10 milj. € tai 2 % vuosittaisesta liikevaihdosta ja tärkeillä toimijoilla enintään 7 milj. € tai 1,4 % vuosittaisesta liikevaihdosta. Johdon vastuu kyberturvallisuudesta korostuu Direktiivi tuo velvoitteita toimijalle. Yksi näistä on raportointivelvoite merkittävästä kyberpoikkeamasta. Ensimmäinen ilmoitus on lähetettävä 24 tunnin kuluessa havainnosta valvovalle viranomaiselle. Jatkoilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa. Loppuraportti on toimitettava kuukauden kuluessa tapahtumasta. Valvova viranomainen voi pyytää tarvittaessa väliraporttia ilmoittajalta. Lisäksi viranomaisen on vastattava ilmoitukseen 24 tunnin kuluessa ja pyydettäessä annettava ohjeita poikkeamatilanteeseen. Toinen velvoitteista on tiedottaa palvelujen vastaanottajia, jos organisaatio tietää niihin kohdistuvasta merkittävästä kyberuhasta. Merkittävin velvoite, jonka NIS2-direktiivi tuo, on riskienhallintavelvoitteet. NIS2 on riskipohjainen direktiivi, joten se tarkistelee uhkia riskipohjaisesti. Tavoitteena on estää tai minimoida poikkeaminen vaikutus palveluihin. Tämä edellyttää riskianalyysia, jossa riskit tunnistetaan, niille tehdään hallintakeinot ja riski hyväksytään johdon toimesta. Tämä asettaa vaatimuksia johdolle: heillä tulee olla tarvittava osaaminen riskienhallinnasta. Tarkoituksena on, että riskejä hallitaan kokonaisuutena ja että riskienhallinta on jatkuva prosessi – ei riitä, että riskit vain tunnistetaan, mutta niitä ei käsitellä. Hallintoelinten tulee hyväksyä riskienhallintakäytännöt sekä tunnistetut riskit ja niiden hallintakeinot säännöllisin välein. Näiden vaatimusten takia johdon vastuun merkitys korostuu. Lisäksi direktiivi vaatii jatkuvuudenhallintaa, jotta palveluiden saatavuus taataan. Organisaatiolla pitää myös olla prosessit poikkeaminen käsittelyyn ja kyky havaita poikkeamia ympäristössään.   Toimitusketjujen turvallisuudesta huolehtiminen mukaan direktiiviin NIS2-direktiivin artikla 21 määrittelee kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteet. Merkittävimmistä muutoksista edelliseen NIS1-direktiiviin on toimitusketjujen turvallisuudesta huolehtiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajien ja alihankkijoiden vaatimuksenmukaisuutta tulee seurata. Hallintatoimet edellyttävät, että esimerkiksi riskienhallinnan, tietoturvan, pääsynhallinnan, jatkuvuudenhallinnan politiikat ja prosessit ovat kuvattuna ja käytössä. Henkilökunnan kyberturvallisuuskoulutuksesta ja -tietoisuudesta on huolehdittu. Direktiivi itsessään on teknologianeutraali, joten se ei vaadi mitään tiettyä tapaa tai tekniikkaa, kuinka vaatimukset täytetään. Vaikka NIS2 on lakisääteinen sen piirissä oleville organisaatioille, sen käyttöönottoa ei kannata tarkastella ainoastaan pakollisten vaatimusten kautta, vaan huomioida, kuinka se parantaa organisaation kyberturvallisuutta ja riskien hallintaa.   Kirjoittaja:Kimmo Iso-Aholatietoturva-asiantuntija

Blogi: Uusi NIS2-direktiivi parantaa varautumista kyberuhkia vastaan Read More »

Istekin harmaa logo valkoista taustaa vasten.

Istekki Oy aloittaa tiettyä osaa liiketoiminnoistaan koskevat muutosneuvottelut

Istekki Oy aloittaa 29.2.2024 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut koskevat tiettyä osaa Istekin liiketoiminnoista. Istekki Oy toimii inhouse-yhtiönä asiakasomistajiensa tieto-, viestintä- ja terveysteknologiapalvelujen (ICMT) tuottajana ja kehittäjänä. Muutosneuvotteluiden taustalla on Istekin omistajina toimivien hyvinvointialueiden ja kuntien velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Hyvinvointialueiden talouden alijäämän arvioidaan ajoittuvan ajalle 2024-2026, joiden aikana hyvinvointialueet suunnittelevat ja toteuttavat merkittäviä toimintaansa liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Asiakasomistajien taloustilanteesta seuraa erilaisia vaikutuksia myös muutostyöhön Istekin kanssa liittyen palvelujen järjestämisen tarpeeseen, palvelutasoon ja suunniteltujen projektien toteutusaikatauluun, minkä vuoksi Istekin tulee sopeuttaa nykyistä kulurakennettaan. Muutosneuvottelut sisältävät suunnitelman, jossa harkitaan toimenpiteitä tiettyjen liiketoimintojen kannattavuuden parantamiseksi sekä toiminnan sopeuttamista muuttuneeseen asiakaskysyntään. Muutosneuvottelujen piirissä on yhteensä 500 henkilöä ja mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuvat enintään 115 tehtävään. Muutosneuvottelujen arvioidaan kestävän kuusi viikkoa, mahdollisten henkilöstövähennysten määrät ja kohdentuminen tarkentuvat neuvotteluiden aikana. ”Haemme aktiivisesti oman toiminnan tehostamista ja yleistä kulujen hallintaa sekä muuttuvien tai tulevaisuudessa tarpeettomien toimintojen purkamisen mahdollisuuksia. Näitä on välttämätöntä arvioida tilanteessa, jossa Istekki on kasvanut voimakkaasti hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ja kun omistaja-asiakkaidemme taloustilanne vaatii säästöjä. Valmistaudumme sote-palveluiden rahoitusmallien ja asiakkaidemme kysynnän muutoksiin sekä alueellisesti että tilausmäärän muuttuessa”, toimitusjohtaja Lasse Koskivuori kertoo. Lisätiedot: Lasse Koskivuori toimitusjohtaja +358 44 434 1234 lasse.koskivuori@istekki.fi

Istekki Oy aloittaa tiettyä osaa liiketoiminnoistaan koskevat muutosneuvottelut Read More »

Istekin logo sinistä taustaa vasten. Taustalla näkyy myös verkko-grafiikkaa vaaleana.

Vaikuttamistyömme on avointa

Istekki Oy tekee yhteiskunnallista vaikuttamista läpinäkyvästi, ja kuka tahansa voi seurata työtämme avoimuusrekisteristä. Julkaisemme avoimuusrekisteriin ilmoitettavat henkilöt kaksi kertaa vuodessa myös verkkosivuillamme. Heitä ovat kansanedustajat, ministerit, ministerien avustajat sekä tietyt ministeriöiden virkamiehet, joihin olemme olleet yhteydessä. Avoimuusrekisteri käynnistyi vuoden 2024 alusta ja sen tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta seurata yhteiskunnallisten asioiden ympärillä käytävää keskustelua. Lisäksi tapaamme paljon avoimuusrekisterin ulkopuolelle jääviä henkilöitä, kuten työmarkkinatoimijoita, poliittisten puolueiden ja järjestöjen edustajia, toimittajia sekä muita sidosryhmätoimijoita.

Vaikuttamistyömme on avointa Read More »

Julkipilvipalveluhankinta kiinnostaa toimittajia

Julkaisimme virallisen tietopyynnön julkipilvipalveluhankinnasta Hilmassa ja TED:ssä tammikuussa 2024. Tietopyyntömme tavoitti kaikkiaan 29 hankinnasta kiinnostunutta toimittajaa. Tietopyynnöllä selvitämme markkinoita ja pyydämme toimittajilta vastauksia kysymyksiimme ja kommentteja alustaviin hankinta-asiakirjoihin kuten hankinnan kohteen kuvaukseen ja sopimusluonnokseen sekä tietoturvavaatimuksiimme. Kysyimme myös toimittajien näkemyksiä mm. vähimmäisvaatimuksista ja laatuvertailuperusteista. Saimme vastaukset 15 toimittajalta määräaikaan 2.2.2024 mennessä. Nyt menossa on vastausten läpikäynti ja tämän jälkeen on vuorossa toimittajatapaamisia.

Julkipilvipalveluhankinta kiinnostaa toimittajia Read More »

Istekin valko-vihreä logo tummansinistä taustaa vasten.

Istekki Oy käynnistää tuottavuusohjelman omien kulujensa karsimiseksi

Vuosi 2023 oli Istekillä työntäyteinen. Sote-uudistuksen myötä työmäärät kasvoivat ennustetusta. Vuoden aikana saimme jalkautettua palveluitamme hyvinvointialueille ja saamme olla ylpeitä roolistamme Suomen hyvinvointialueiden pystyttämisessä. Vakaat ja laadukkaat ICMT-palvelut olivat tärkeässä roolissa hyvinvointialueiden käynnistettyä toimintansa. Kaikilla asiakasomistajilla hyödynnettävissä oleva palvelusalkkumme tukee vahvasti hyvinvointialueiden palvelukonseptien rakentamista. Vuoden 2023 aikana Istekissä vastattiin 400 000 puhelintuen puheluun, käsiteltiin 700 000 työpyyntöä ja ylläpidettiin 3500 järjestelmää. TiVin listauksessa kasvoimme vuonna 2023 Suomen 29. suurimmaksi IT-yritykseksi. Liikevaihtomme oli viime vuonna noin 278 miljoonaa euroa. Toimintaympäristömme on muuttunut. Hyvinvointialueiden ja kuntien taloustilanne on erittäin kireä ja tulee sellaisena jatkumaan myös seuraavat vuodet. Istekki ei välty vaikutuksilta. Jatkamme asiakkaidemme kanssa neuvotteluja kustannustason nousupaineista, hintojen laskupaineista ja kysynnän muutoksesta. Strategian mukaisesti tärkein tehtävämme on toimia nyt asiakkaidemme toiminnan turvaajana. Istekissä käynnistetään tuottavuusohjelma 5.2.2024. Haemme välittömästi noin 10 % eli 2 miljoonan euron vuositason säästöä läpi organisaation oman toimintamme kuluista. Säästöä haetaan mm. matkustus- ja koulutusbudjetista, rekrytointikuluista, tietohallinnon laitteiden ja ohjelmistojen kuluista, kokouskuluista, oman toiminnan ostopalveluista ja markkinointikuluista.   Lisätiedot: Lasse Koskivuori toimitusjohtaja +358 44 434 1234 lasse.koskivuori@istekki.fi

Istekki Oy käynnistää tuottavuusohjelman omien kulujensa karsimiseksi Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin jakson mainoskuva. Host Kati Tuovinen ja vieraat Jocka Träskbäck, Saila Pekkarinen ja Laura Ylitalo harmaalla sinistä taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 7: Toimiva markkina ei ole meistä kiinni

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” sisältää kirjauksia, jotka kohdistuvat sidosyksiköihin eli nk. in-houseen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Ja tähän aiheeseen pureutuu myös tämänkertainen Teknologiaturvaajien jakso, kun Kati Tuovisen vieraiksi saapuvat Jocka Träskbäck Istekin hallituksesta sekä Laura Ylitalo ja Saila Pekkarinen Istekin Hankinnat ja vastuullisuus -tulosalueelta.

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 7: Toimiva markkina ei ole meistä kiinni Read More »

Ammattiliittojen työnseisausten vaikutukset Istekin palveluihin 1.-2.2.2024

Ammattijärjestöjen aloittamat ja toteuttamat poliittiset työtaistelutoimenpiteet eli lakot ja ulosmarssit saattavat vaikuttaa Istekin palveluihin. Erityisesti aikavälille 1.-2.2.2024 on kohdistettu lukuisia työtaisteluita ja myös muita tapahtumia. Työnseisauksen aikana saattaa palveluissamme olla viivettä asiakaspalvelussa, vika- ja käyttäjätukipalveluissa, tilauskäsittelyssä ja projektoinnissa sekä toimituksissa ja laskutuksessa. Tilanne saattaa vaikuttaa myös Istekin toimittamien palveluiden viankorjauksen vasteaikoihin. Olemme Istekki-tasolla pyrkineet tunnistamaan kriittiset toiminnot, jotka on turvattava ja tehtävät, jotka ovat hengen, terveyden ja omaisuuden suojaamiseksi välttämättömät. Seuraamme työtaisteluiden tilannetta, varmistamme palveluidemme jatkuvuuden ja tiedotamme välittömästi asiakkaitamme, mikäli tilanne vaikuttaa palveluihimme merkittävästi.

Ammattiliittojen työnseisausten vaikutukset Istekin palveluihin 1.-2.2.2024 Read More »

Istekin hiilijalanjälki 2022

Vuonna 2022 Istekin kokonaispäästöt olivat arviolta 25 406 tCO2e. Istekin selkeästi suurimmat päästöt syntyvät hankinnoista ja ostoista, joiden osuus on 74 % kokonaispäästöistä. Seuraavaksi suurimmat päästöt syntyvät myytyjen tuotteiden käytöstä ja kierrätyksestä.  Vuoden 2022 hiilijalanjälki on ensimmäinen arvio Istekin toiminnan aiheuttamista päästöistä, minkä vuoksi tuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että kehitämme laskentaa vuosi vuodelta tarkemmaksi. Tulokset ovat kuitenkin tarjonneet meille arvokasta tietoa, jonka avulla voimme kehittää toimintaamme päästöjen kannalta oleellisimmilla osa-alueilla.  Laskentaperusteet  Istekin hiilijalanjälki on laskettu vuoden 2022 osalta yhteistyössä Third Rock Oy:n kanssa. Laskenta kattaa organisaation koko arvoketjun, eli yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (Scope 1), ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt (Scope 2), sekä kaikkien myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli epäsuorat päästöt (Scope 3).  Hiilijalanjälkilaskennassa hyödynnettiin standardia nimeltä Greenhouse Gas Protocol Corporate Standard. Laskentaan mukaan luettavat päästöt rajattiin koskemaan toiminnallista hallintaa, eli organisaation hallinnassa olevat vuokratut ja liisatut hyödykkeet lasketaan myös organisaation päästölähteiksi.  Laskennan kehityskohteet  Energian ja polttoaineiden, hankintojen, logistiikan ja matkustamisen päästöjen laskennassa käyttämässämme datassa on tiettyjä kehityskohteita tulevien vuosien laskennan osalta.  Esimerkiksi toimitilojemme energiankulutus on arvioitu pinta-alan perusteella eikä toteutuneen kulutuksen mukaan. Arviointi on toteutettu näin, koska vuokraamissamme toimitiloissa ei mitata sähkön- ja lämmönkulutusta toteutuneen kulutuksen mukaan eri toimistotilojen tasolla vaan esimerkiksi koko rakennuksen tasolla. Pyrimme vaikuttamaan sidosryhmiimme niin, että laskenta olisi mahdollista tarkemmalla tasolla ja mikäli tulevaisuudessa saamme vuokranantajiltamme tarkat kulutusluvut, pystymme kehittämään päästölaskentaamme sähkön- ja lämmönkulutuksen osalta tarkemmaksi.  Logistiikan päästöjen osalta emme saaneet vuoden 2022 kaikkea dataa kerättyä. Liikematkustamisen ajokilometrien määrää perustuu karkeaan arvioon ja julkisilla liikennevälineillä matkustamisen päästöt on arvioitu kustannusten perusteella. Työssäkäyntimatkustamisesta saatu data ei myöskään kuvaa koko totuutta johtuen työssäkäyntimatkustuskyselyn toteutustavasta. Nämä puutteet ovat meille hyviä kehityskohteita tulevia laskelmia ajatellen, jotta voimme arvioida tarkemmin hiilijalanjälkeämme.  Mistä organisaation hiilijalanjälkilaskenta muodostuu?  Hiilijalanjälkilaskennassa päästöt jaotellaan kolmen luokan (Scope) alle. Niiden avulla pystytään kuvaamaan ja erottelemaan mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu.  Kuva: GHG Protocol’s Technical Guidance for Calculating Scope 3 Emissions, sivu 6. Scope 1: Suorat päästöt  Laskentaan kuuluvat suorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta ja sen kontrolloitavista lähteistä. Näihin päästölähteisiin kuuluvat esimerkiksi oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot.  Scope 2: Ostoenergian päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen ostamasta energiantuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt. Näihin päästölähteisiin kuuluvat omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt.  Scope 3: Epäsuorat päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt. Nämä päästöt syntyvät osana yrityksen toimintaa, mutta ne ovat peräisin asioista, joita yritys ei itse omista tai kontrolloi. Tällaisia päästölähteitä voivat olla siis esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Tämän vuoksi Scope 3 päästöjen laskeminen on vaikeampaa kuin Scope 1 ja Scope 2 päästöjen laskeminen. Scope 3 osalta päästölähteet voidaan jakaa arvoketjun mukaan ennen raportoitavaa organisaatiota aiheutuviin ja raportoitavan organisaation jälkeen aiheutuviin päästölähteisiin. Yhteensä päästölähdekategorioita on 15.  Istekin hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu seuraavat Scope 3 päästökategoriat:  Ostot ja hankinnat  Tuotantohyödykkeet  Energiatuotannon elinkaarivaikutukset  Saapuva logistiikka  Jätehuolto  Liikematkustaminen  Työssäkäyntimatkustaminen  Lähtevä logistiikka  Vuokratut tuotteet ja laitteet  Lue lisää Greenhouse Gas Protocol Corporate Standardista. 

Istekin hiilijalanjälki 2022 Read More »

Istekin uusi Tietoturvavalvomo 24/7 -palvelu turvaa asiakkaiden ympäristöjä ympäri vuorokauden

Istekissä on rakennettu uusi Tietoturvavalvomo 24/7-palvelu, joka turvaa asiakkaiden ympäristöä kyberhyökkäysten varalta vuorokauden ympäri. Tietoturvavalvomo 24/7-palvelussa asiantuntijamme monitoroivat ja turvaavat asiakkaiden ympäristöjä vuoden jokaisena päivänä. Uuden palvelun myötä SOC varallaolo -palvelua ei enää tuoteta. Istekki toimii usean hyvinvointialueen tukena, jonka takia Istekin Tietoturvavalvomolla on laaja tilannekuva terveydenhuollon organisaatiosta. Tietoturvapoikkeamiin sekä -uhkiin voidaan varautua laajan tilannekuvan avulla eri asiakkaiden ympäristöistä saaduilla uhkatiedoilla. Olemme asiakkaidemme tukena erilaisissa tietoturvan ongelmatilanteissa sekä ratkomme niitä asiantuntevien tietoturva-ammattilaisten kanssa. Tietoturva kuuluu kaikille Tietoturvavalvomo 24/7 kehittää asiakkaiden kanssa ympäristön tietoturvaa sekä antaa kehitysehdotuksia tietoturvan parantamiseksi. Varmistamme, että asiakkaiden tietoturvaympäristö kehittyy jatkuvasti ja uhkiin varautuminen paranee. Istekin ja asiakkaan yhteistoimintaa kehitetään erilaisissa harjoituksissa. Tuemme Istekkinä asiakkaan harjoittelutoimintaa ja osallistumme asiakkaan harjoituksiin osana Tietoturvavalvomo-palvelua. Tietoturvavalvomo 24/7:n tarkoituksena on tehdä tietoturvaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelu sisältää siis paljon enemmän kuin pelkän uhkista tiedottamisen. Tietoturvavalvomo 24/7 viestintä pidetään kansantajuisena, sillä tietoturvaa tehdään yhdessä ja se kuuluu kaikille. Jos kiinnostuit Tietoturvavalvomo 24/7 -palvelusta, olethan yhteydessä asiakaspäällikköösi.

Istekin uusi Tietoturvavalvomo 24/7 -palvelu turvaa asiakkaiden ympäristöjä ympäri vuorokauden Read More »