Yleinen

Kuvituskuva

Kategoriatyö luo pohjaa onnistuneille hankinnoille

Istekissä hankintakategoriat on jaettu kuuteen kategoriaan: tietojärjestelmät, terveyden ja hyvinvoinnin teknologiapalvelut, konesali-, tietoliikenne- ja viestintäteknologia, asiantuntijapalvelut, loppukäyttäjäpalvelut sekä Istekin omat hankinnat. Kategoriatyömme ydin perustuu ohjausryhmätoimintaan sekä sisäiseen, tiiviiseen yhteistyöhön kategorioittain. Kategoriajohtamisella tavoittelemme parempaa sopimusten ja toimittajien hallintaa sekä kustannustehokkuutta. Tavoitteenamme on proaktiivinen toimittaja- ja asiakasyhteistyö. Haluamme tuntea toimittajamarkkinat, tuotteet ja palvelut. Tärkeä tavoite on, että olemme oikeaan aikaan kilpailuttamassa hankintatarpeita. Tämä edellyttää sitä, että meillä on vuosisuunnitelma tulevista hankinnoista kategorioittain. Viestimme toimittajille ja asiakkaille tulevista hankinnoista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tästä syystä olemme ottaneet käyttöön myös Hilman kilpailutussuunnitelman. Hyödynnä Hilman kilpailutussuunnitelma ja tutustu Istekin tuleviin kilpailutussuunnitelmiin Yksi tärkeä askel hankinnan valmistelussa on hyvä markkinakartoitus. Käytännön toimenpiteenä tämä tarkoittaa sitä, että teemme jokaiseen hankintaan markkinakartoituksen. Tietopyynnöt julkaisemme Hilmassa. Seuraa Hilmaa ja ota osaa markkinakartoitukseen. Me haluamme ja tarvitsemme uusimmat tiedot markkinoilla tarjolla olevista tuotteista ja palveluista. Haluamme tehdä onnistuneita hankintoja!

Kategoriatyö luo pohjaa onnistuneille hankinnoille Read More »

Softa 2030 -hankkeen ensimmäinen vuosi 2023 on ollut täynnä työtä ja tapahtumia

Softa 2030 on tietojärjestelmien yhtenäistämisen strateginen kehityshanke vuosille 2023–2030. Hyvinvointialueiden käynnistyessä tietojärjestelmiä oli lukumäärällisesti liikaa, alueilta löytyi useita järjestelmiä samaan tarkoitukseen, järjestelmien ylläpidettävyys on hankalaa ja kallista ja käyttötavat vanhojen organisaatioiden mukaisia.  Softa 2030 -hankkeen tietojärjestelmien konsolidoinnilla luodaan pohja asiakkaiden toiminnan yhtenäistämiselle ja uudistamiselle. Hanke toimii käynnistettävien konsolidointiprojektien sateenvarjohankkeena. Keskeistä hankkeessa on laaja vuoropuhelu asiakasomistajien, toimittajien, kansallisten toimijoiden ja Istekin toimijoiden välillä.   Hankkeen tavoitteissa pääsimme vuonna 2023 tavoitetasolle; konsolidointimalli luotiin ja konsolidointeja käynnistettiin kahdella hyvinvointialueella tuoden kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Vuosina 2024–2025 jatketaan hankkeen tavoitteena raportoida kustannussäästöjä toteutettavista konsolidoinneista ja tukea niiden onnistumista.  Hankesuunnitelma vuosille 2024–2025 Yhteistyön vahvistaminen Istekki ja hyvinvointialueiden välillä: Sosiaalihuollon asiakasjärjestelmän käyttöönotot ovat meneillään 2023-Q1/2025 Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa Istekin hankintana. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on hankkinut saman asiakastietojärjestelmän omalla sopimuksellaan ja se käyttöönotetaan Istekin alustalle Potilastietojärjestelmä konsolidoinnit ovat menneillään 2024–2025 Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa​  Säästöt: Konkreettinen lista ja tiekartta toteutuksineen​ Poistettavat turhat ja päällekkäiset​  Olemassa olevien ratkaisujen tuotteistaminen/laajentaminen/konsolidointi​: Tiedolla johtamisen ratkaisut (tuotteistettu tietoalusta ja yhtenäinen tietopohja)​  Arkistointi​  Uudet ratkaisut, joilla saadaan konsolidoitua vanhoja tietojärjestelmiä: Samaan käyttötarkoitukseen hankittujen ERI tietojärjestelmien konsolidointi yhteisillä kilpailutuksilla ​  esim. asiakastietojärjestelmän ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksien uudet lähdöt hyvinvointialueille​  Laaturekisterit​  Toiminnanohjausratkaisut (kotihoidon toiminnanohjaus, suun terveydenhuolto)​  Yhteisten konsolidoitujen järjestelmien testaus​ Konsolidointeja tukevaa Istekin sisäistä kehittämistä                      Hankkeen omistajuudessa on tapahtunut muutos Istekissä pitkään vaikuttanut Harri Kumpulainen on aloittanut hankkeen omistajana 1.2.2024. Matti Hakomäki on siirtynyt eläkkeelle 1.3.2024. Mukavia eläkepäiviä Matille! Hankepäällikkönä jatkaa edelleen Auli Viitanen.  Lisätietoja: Hankepäällikkö Auli Viitanen puh. +358504872122, auli.viitanen@istekki.fi  Hankkeen omistaja ja ohjausryhmän puheenjohtaja Harri Kumpulainen puh. +358400681028, harri.kumpulainen@istekki.fi 

Softa 2030 -hankkeen ensimmäinen vuosi 2023 on ollut täynnä työtä ja tapahtumia Read More »

Virtuaalinen älylääkekaappi Opaali on kustannustehokas tapa tuottaa digitaalinen katkeamaton lääkehoitoprosessi

Virtuaalinen älylääkekaappi Opaali on työasemalla käytettävä sovellus, jossa on samat ominaisuudet kuin älylääkekaapeissa, mutta lääkkeet säilytetään edelleen perinteisessä lääkekaapissa. Opaali on kehitetty yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan, Istekin ja CGI:n kanssa. Virtuaalinen älylääkekaappi mahdollistaa digitaalisen katkeamattoman lääkehoitoprosessin. Opaali pitää huolta myös esimerkiksi lääkkeiden varastosaldoista. Ensimmäiset virtuaaliset älylääkekaapit on otettu käyttöön Pirkanmaan hyvinvointialueella ja niiden käyttöönottoa uusissa yksiköissä laajennetaan vahvasti. ”Virtuaalista älylääkekaappi Opaalia alettiin kehittää siinä vaiheessa, kun oli tehty päätökset varsinaisten älylääkekaappien käyttöönotosta ja kaivattiin jonkinlaista automaatioratkaisua myös vähemmän lääkkeitä käyttäville toimintayksiköille. Älylääkekaappi on suhteellisen kallis ratkaisu ja niitä on Taysissa hankittu eniten lääkkeitä käyttäville toimintayksiköille, kuten vuodeosastoille ja teho-osastoille. Opaali puolestaan soveltuu mm. poliklinikoille ja sitä voidaan hyödyntää laajemmin hyvinvointialueen eri toimintayksiköissä,” kommentoi Pirhan sairaala-apteekin proviisori Mari Ränkimies. ”Kehityksen alussa kehittäjät kutsuivat Opaalia ”köyhän miehen älylääkekaapiksi”. Tavoitteena on kehittää digitaalinen katkeamaton lääkehoitoprosessi mahdollisimman yksinkertaisesti, tehokkaasti ja edullisesti, joka voidaan ottaa käyttöön laajasti eri toimiyksiköissä”, kertoo Istekin johtava asiantuntija Marjo Uusitalo. Opaali tehostaa ja yhtenäistää modernien sairaaloiden lääkehuoltoa   Tulevaisuudessa potilaalle annetun lääkemääräyksen on tarkoitus siirtyä potilastietojärjestelmästä Opaaliin. Tämä ominaisuus on jo testiympäristössä testattavana. Hoitaja kirjautuu sovellukseen, jakaa potilaan lääkkeet, ja varmistaa viivakoodin alulla, että lääke on oikea. Opaali tuottaa lääkemukiin tunnisteen, jonka avulla varmistetaan lääkettä annettaessa lääkkeen menevän oikealle potilaalle. Kaikista vaiheista jää tietojärjestelmään tietoa, jota voidaan seurannan lisäksi myös tulevaisuudessa hyödyntää kehittämisessä ja johtamisessa. ”Opaali virtuaalinen älylääkekaappipalvelu on varsin kustannustehokas tapa ottaa käyttöön digitaalinen katkeamaton lääkehoitoprosessi. Myös lääkeautomaatiopalvelun laajentaminen on joustavaa sen jälkeen, kun palvelun käyttöönotto on kerran tehty”, kertoo Istekin sairaala-apteekin ja lääkehuollon tuoteomistaja Pirkko Piirainen Opaali virtuaalisten älylääkekaappien tehtävänä on tehostaa ja yhtenäistää modernien sairaaloiden ja hoitolaitosten lääkehuoltoa ja -hoitoa. Opaali pitää huolen lääkehuoneen varasto- ja inventaariodatasta. Virtuaaliseen älylääkekaappiin voidaan asettaa lääkkeille tavoitesaldo ja hälytysraja aivan kuten fyysisissäkin älylääkekaapeissa. Kun lääkevarasto alkaa loppua, saadaan helposti hankintaehdotus niistä lääkkeistä, joita on enää vain tietty määrä jäljellä. Mikäli asiakkaalla on käytössään lääketilausjärjestelmä OSTi, siirtyy hankintaehdotus automaattisesti Opaalista lääketilausjärjestelmään. Opaalin ohjelmistoa kehitetään koko ajan asiakkaan tarpeiden, Suomen lainsäädännön vaatimusten ja kansallisen katkeamattoman lääkehoitoprosessin kehityksen mukaisilla ominaisuuksilla ja vaatimuksilla.

Virtuaalinen älylääkekaappi Opaali on kustannustehokas tapa tuottaa digitaalinen katkeamaton lääkehoitoprosessi Read More »

Istekki 15 logo. Istekin logo valkovihreä ja numero 15 vihreä. Logon tausta on tummansininen.

Istekin 15-vuotishistoriikki

Paljon on ehtinyt tapahtua Istekin kohta 15-vuotiaalla liiketoiminnan taipaleella. Koostimme 15-vuotiaan yhtiömme kunniaksi pienimuotoisen historiikin, johon haastateltiin henkilöitä matkan varrelta. Istekin historia alkaa vuodesta 2008, kun Kuopion kaupungin tietohallintojohtaja Jukka Vornanen sai vetääkseen projektin, jonka lopputuloksen tuli olla ICT-palveluyhtiön perustaminen. Istekki sai alkunsa yhteistyökeskusteluista, kun Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki halusivat leveämmät hartiat hoitamaan ICT-toimintoja ja terveydenhuollon teknologiaa. Istekki perustettiin 29.9.2009 ja sen operatiivinen toiminta käynnistyi 1.1.2010. Istekin ensimmäinen toimitusjohtaja oli Urpo Karjalainen. Istekin yhtiömalliksi valikoitui osakeyhtiö inhouse-periaatteella. Yhtiön siis omistavat ne organisaatiot, jotka käyttävät yhtiön palveluita. Tämän vuoksi Istekin ja sen omistajien välillä on tiivis yhteistyö ja omistaja-asiakkaat myös ohjaavat yhtiön toimintaa.  Istekin toiminta oli alussa hyvin pitkälti kaupungin ja sairaanhoitopiirin ICT-palveluiden silloisen tilanteen tukemista ja varmistamista. Teknologian lisäksi vaadittiin myös sairaalatekniikan tukea, kehittämistä ja käyttöönottopalveluita. Siksi Istekin palvelukokonaisuutta kuvataankin tyypillisesti lyhenteellä ICMT eli Information, Communications and Medical Technology. Yhteistyön merkitys ja tarve kasvoi, kun asiakasomistajien määrä lisääntyi. Kasvusuunnitelman keskeisimpinä kohteina nähtiin yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirit. Laajasti esillä olleiden kansallisten yhtenäistämistarpeiden pohjalta Istekissä valjastettiin toimenpiteitä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sekä Tampereen ja Oulun kaupungin suuntaan. Istekki laajensi toimintaansa Keski-Suomeen vuonna 2017 ja alkoi mm. rakentamaan Jyväskylän NOVA-sairaalaan ICT-ratkaisuja. Myös Espoo on tänään yksi Istekin toimipisteistä. Istekin kasvuun on liittynyt paljon onnistuneita strategisia ratkaisuja, joilla on tuettu yhtiön hallittua kasvua omistajia kuullen. Lue lisää Istekin historiikista (PDF). Historiikin toimittaja: Minna Akiola, Akiola-Media Oy Historiikin taitto: Istekki Oy

Istekin 15-vuotishistoriikki Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin mainoskuva. Kati Tuovinen ja vieraat harmaina tummansinistä taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcast jakso 8: Maailman paras aikakriittinen viranomaistoiminta

Nopea ja koordinoitu viranomaisyhteistyö tuettuna nykyaikaisella teknologialla on avainasemassa onnettomuuksien torjunnassa, ihmishenkien pelastamisessa ja omaisuuden suojelemisessa. Kun käymme keskustelua sote-uudistuksesta, otsikoita hallitsevat usein juuri soteen liittyvät asiat, mutta ei tänään. Tämä jakso on oodi pelastustoimelle, sillä Suomen aikakriittistä viranomaisyhteistyötä ei turhaan ole kehuttu maailman parhaaksi. Kati Tuovisen kanssa studiossa aiheesta ovat tällä kertaa keskustelemassa yrittäjä Jussi Simolin Innoduelilta ja toiminta-arkkitehti Markus Pakkala Istekistä. Tervetuloa mukaan!

Teknologiaturvaajat-podcast jakso 8: Maailman paras aikakriittinen viranomaistoiminta Read More »

Blogi: Uusi NIS2-direktiivi parantaa varautumista kyberuhkia vastaan

EU hyväksyi uuden The Network and Information Security 2 -direktiivin (NIS2) vuoden 2023 alussa. Tämä korvaa vuonna 2016 hyväksytyn aiemman NIS1-direktiivin ja laajentaa sen soveltamista uusille toimialoille. NIS2-direktiivin tarkoituksena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa EU:n yhteistä kyberturvallisuustasoa. Suomessa kansallisen täytäntöönpanon määräpäivä on 17.10.2024 ja soveltaminen alkaa 18.10.2024. Organisaatioiden kannattaa valmistautua direktiivin vaatimuksiin ennen sen soveltamisen aloittamista. Ensimmäiseksi organisaation tulisi tunnistaa kuuluvatko he direktiivin piiriin. Direktiivi koskee keskeisiä ja tärkeitä toimijoita usealta toimialalta NIS2 -direktiivissä määritellään toimialat, joilla sitä on sovellettava. Lisäksi toimijat jaetaan keskeisiin ja tärkeisiin toimijoihin. Keskeiset toimijat: Energia Liikenne Pankkitoiminta Finanssimarkkinat Terveys Juomavesi Jätevesi Tieto- ja viestintäteknologian hallinta Julkishallinto Avaruus CER-direktiivin mukaiset keskeiset toimijat Digitaalinen infrastruktuuri (DNS-palveluntarjoajat, luottamuspalvelun tarjoajat, aluetunnusrekisterit, yleisten sähköisten viestintäverkkojen tai –palveluiden tarjoajat jne.) Tärkeät toimijat: Energia Liikenne Pankkitoiminta Finanssimarkkinat Terveys Juomavesi Jätevesi Tieto- ja viestintäteknologian hallinta Julkishallinto Avaruus Digitaalinen infrastruktuuri Posti- ja kuriiripalvelut Jätehuolto Kemikaalien valmistus, tuotanto ja jakelu Elintarvikkeiden valmistus, tuotanto ja jakelu Valmistus Digitaalisten palveluiden tarjoajat Tutkimustoiminta Se, kumpaan ryhmään toimija kuuluu, määritellään työtekijöiden määrän, liikevaihdon ja taseen loppusumman perusteella. Keskeiseksi toimijaksi määritellään organisaatiot, joiden palveluksessa on yli 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on yli 50 milj. € tai joiden taseen loppusumma on yli 43 milj. €. Tärkeillä toimijoilla rajat ovat yli 50 työntekijää, vuosiliikevaihto on yli 10 milj. € tai taseen loppusumma on yli 10 milj. € Molempia toimijoita koskee samat kyberturvallisuutta koskevat määräykset. Eroina on toisistaan poikkeavat sanktiomaksut sekä erot valvonnassa. Keskeisiin toimijoihin voidaan kohdistaa ennakkovalvontaa, jotta NIS2-direktiivin vaatimukset täyttyvät. Keskeisiin ja tärkeisiin toimijoihin voidaan kohdistaa jälkivalvontaa kyberpoikkeaman jälkeen. Mahdollisista rikkomuksista voidaan määritellä toimijalle sanktiomaksuja. Seuraamusmaksut velvoitteiden laiminlyönnistä on keskeisillä toimijoilla enintään 10 milj. € tai 2 % vuosittaisesta liikevaihdosta ja tärkeillä toimijoilla enintään 7 milj. € tai 1,4 % vuosittaisesta liikevaihdosta. Johdon vastuu kyberturvallisuudesta korostuu Direktiivi tuo velvoitteita toimijalle. Yksi näistä on raportointivelvoite merkittävästä kyberpoikkeamasta. Ensimmäinen ilmoitus on lähetettävä 24 tunnin kuluessa havainnosta valvovalle viranomaiselle. Jatkoilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa. Loppuraportti on toimitettava kuukauden kuluessa tapahtumasta. Valvova viranomainen voi pyytää tarvittaessa väliraporttia ilmoittajalta. Lisäksi viranomaisen on vastattava ilmoitukseen 24 tunnin kuluessa ja pyydettäessä annettava ohjeita poikkeamatilanteeseen. Toinen velvoitteista on tiedottaa palvelujen vastaanottajia, jos organisaatio tietää niihin kohdistuvasta merkittävästä kyberuhasta. Merkittävin velvoite, jonka NIS2-direktiivi tuo, on riskienhallintavelvoitteet. NIS2 on riskipohjainen direktiivi, joten se tarkistelee uhkia riskipohjaisesti. Tavoitteena on estää tai minimoida poikkeaminen vaikutus palveluihin. Tämä edellyttää riskianalyysia, jossa riskit tunnistetaan, niille tehdään hallintakeinot ja riski hyväksytään johdon toimesta. Tämä asettaa vaatimuksia johdolle: heillä tulee olla tarvittava osaaminen riskienhallinnasta. Tarkoituksena on, että riskejä hallitaan kokonaisuutena ja että riskienhallinta on jatkuva prosessi – ei riitä, että riskit vain tunnistetaan, mutta niitä ei käsitellä. Hallintoelinten tulee hyväksyä riskienhallintakäytännöt sekä tunnistetut riskit ja niiden hallintakeinot säännöllisin välein. Näiden vaatimusten takia johdon vastuun merkitys korostuu. Lisäksi direktiivi vaatii jatkuvuudenhallintaa, jotta palveluiden saatavuus taataan. Organisaatiolla pitää myös olla prosessit poikkeaminen käsittelyyn ja kyky havaita poikkeamia ympäristössään.   Toimitusketjujen turvallisuudesta huolehtiminen mukaan direktiiviin NIS2-direktiivin artikla 21 määrittelee kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteet. Merkittävimmistä muutoksista edelliseen NIS1-direktiiviin on toimitusketjujen turvallisuudesta huolehtiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajien ja alihankkijoiden vaatimuksenmukaisuutta tulee seurata. Hallintatoimet edellyttävät, että esimerkiksi riskienhallinnan, tietoturvan, pääsynhallinnan, jatkuvuudenhallinnan politiikat ja prosessit ovat kuvattuna ja käytössä. Henkilökunnan kyberturvallisuuskoulutuksesta ja -tietoisuudesta on huolehdittu. Direktiivi itsessään on teknologianeutraali, joten se ei vaadi mitään tiettyä tapaa tai tekniikkaa, kuinka vaatimukset täytetään. Vaikka NIS2 on lakisääteinen sen piirissä oleville organisaatioille, sen käyttöönottoa ei kannata tarkastella ainoastaan pakollisten vaatimusten kautta, vaan huomioida, kuinka se parantaa organisaation kyberturvallisuutta ja riskien hallintaa.   Kirjoittaja:Kimmo Iso-Aholatietoturva-asiantuntija

Blogi: Uusi NIS2-direktiivi parantaa varautumista kyberuhkia vastaan Read More »

Istekin harmaa logo valkoista taustaa vasten.

Istekki Oy aloittaa tiettyä osaa liiketoiminnoistaan koskevat muutosneuvottelut

Istekki Oy aloittaa 29.2.2024 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut koskevat tiettyä osaa Istekin liiketoiminnoista. Istekki Oy toimii inhouse-yhtiönä asiakasomistajiensa tieto-, viestintä- ja terveysteknologiapalvelujen (ICMT) tuottajana ja kehittäjänä. Muutosneuvotteluiden taustalla on Istekin omistajina toimivien hyvinvointialueiden ja kuntien velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Hyvinvointialueiden talouden alijäämän arvioidaan ajoittuvan ajalle 2024-2026, joiden aikana hyvinvointialueet suunnittelevat ja toteuttavat merkittäviä toimintaansa liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Asiakasomistajien taloustilanteesta seuraa erilaisia vaikutuksia myös muutostyöhön Istekin kanssa liittyen palvelujen järjestämisen tarpeeseen, palvelutasoon ja suunniteltujen projektien toteutusaikatauluun, minkä vuoksi Istekin tulee sopeuttaa nykyistä kulurakennettaan. Muutosneuvottelut sisältävät suunnitelman, jossa harkitaan toimenpiteitä tiettyjen liiketoimintojen kannattavuuden parantamiseksi sekä toiminnan sopeuttamista muuttuneeseen asiakaskysyntään. Muutosneuvottelujen piirissä on yhteensä 500 henkilöä ja mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuvat enintään 115 tehtävään. Muutosneuvottelujen arvioidaan kestävän kuusi viikkoa, mahdollisten henkilöstövähennysten määrät ja kohdentuminen tarkentuvat neuvotteluiden aikana. ”Haemme aktiivisesti oman toiminnan tehostamista ja yleistä kulujen hallintaa sekä muuttuvien tai tulevaisuudessa tarpeettomien toimintojen purkamisen mahdollisuuksia. Näitä on välttämätöntä arvioida tilanteessa, jossa Istekki on kasvanut voimakkaasti hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ja kun omistaja-asiakkaidemme taloustilanne vaatii säästöjä. Valmistaudumme sote-palveluiden rahoitusmallien ja asiakkaidemme kysynnän muutoksiin sekä alueellisesti että tilausmäärän muuttuessa”, toimitusjohtaja Lasse Koskivuori kertoo. Lisätiedot: Lasse Koskivuori toimitusjohtaja +358 44 434 1234 lasse.koskivuori@istekki.fi

Istekki Oy aloittaa tiettyä osaa liiketoiminnoistaan koskevat muutosneuvottelut Read More »

Istekin logo sinistä taustaa vasten. Taustalla näkyy myös verkko-grafiikkaa vaaleana.

Vaikuttamistyömme on avointa

Istekki Oy tekee yhteiskunnallista vaikuttamista läpinäkyvästi, ja kuka tahansa voi seurata työtämme avoimuusrekisteristä. Julkaisemme avoimuusrekisteriin ilmoitettavat henkilöt kaksi kertaa vuodessa myös verkkosivuillamme. Heitä ovat kansanedustajat, ministerit, ministerien avustajat sekä tietyt ministeriöiden virkamiehet, joihin olemme olleet yhteydessä. Avoimuusrekisteri käynnistyi vuoden 2024 alusta ja sen tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta seurata yhteiskunnallisten asioiden ympärillä käytävää keskustelua. Lisäksi tapaamme paljon avoimuusrekisterin ulkopuolelle jääviä henkilöitä, kuten työmarkkinatoimijoita, poliittisten puolueiden ja järjestöjen edustajia, toimittajia sekä muita sidosryhmätoimijoita.

Vaikuttamistyömme on avointa Read More »

Julkipilvipalveluhankinta kiinnostaa toimittajia

Julkaisimme virallisen tietopyynnön julkipilvipalveluhankinnasta Hilmassa ja TED:ssä tammikuussa 2024. Tietopyyntömme tavoitti kaikkiaan 29 hankinnasta kiinnostunutta toimittajaa. Tietopyynnöllä selvitämme markkinoita ja pyydämme toimittajilta vastauksia kysymyksiimme ja kommentteja alustaviin hankinta-asiakirjoihin kuten hankinnan kohteen kuvaukseen ja sopimusluonnokseen sekä tietoturvavaatimuksiimme. Kysyimme myös toimittajien näkemyksiä mm. vähimmäisvaatimuksista ja laatuvertailuperusteista. Saimme vastaukset 15 toimittajalta määräaikaan 2.2.2024 mennessä. Nyt menossa on vastausten läpikäynti ja tämän jälkeen on vuorossa toimittajatapaamisia.

Julkipilvipalveluhankinta kiinnostaa toimittajia Read More »

Istekin valko-vihreä logo tummansinistä taustaa vasten.

Istekki Oy käynnistää tuottavuusohjelman omien kulujensa karsimiseksi

Vuosi 2023 oli Istekillä työntäyteinen. Sote-uudistuksen myötä työmäärät kasvoivat ennustetusta. Vuoden aikana saimme jalkautettua palveluitamme hyvinvointialueille ja saamme olla ylpeitä roolistamme Suomen hyvinvointialueiden pystyttämisessä. Vakaat ja laadukkaat ICMT-palvelut olivat tärkeässä roolissa hyvinvointialueiden käynnistettyä toimintansa. Kaikilla asiakasomistajilla hyödynnettävissä oleva palvelusalkkumme tukee vahvasti hyvinvointialueiden palvelukonseptien rakentamista. Vuoden 2023 aikana Istekissä vastattiin 400 000 puhelintuen puheluun, käsiteltiin 700 000 työpyyntöä ja ylläpidettiin 3500 järjestelmää. TiVin listauksessa kasvoimme vuonna 2023 Suomen 29. suurimmaksi IT-yritykseksi. Liikevaihtomme oli viime vuonna noin 278 miljoonaa euroa. Toimintaympäristömme on muuttunut. Hyvinvointialueiden ja kuntien taloustilanne on erittäin kireä ja tulee sellaisena jatkumaan myös seuraavat vuodet. Istekki ei välty vaikutuksilta. Jatkamme asiakkaidemme kanssa neuvotteluja kustannustason nousupaineista, hintojen laskupaineista ja kysynnän muutoksesta. Strategian mukaisesti tärkein tehtävämme on toimia nyt asiakkaidemme toiminnan turvaajana. Istekissä käynnistetään tuottavuusohjelma 5.2.2024. Haemme välittömästi noin 10 % eli 2 miljoonan euron vuositason säästöä läpi organisaation oman toimintamme kuluista. Säästöä haetaan mm. matkustus- ja koulutusbudjetista, rekrytointikuluista, tietohallinnon laitteiden ja ohjelmistojen kuluista, kokouskuluista, oman toiminnan ostopalveluista ja markkinointikuluista.   Lisätiedot: Lasse Koskivuori toimitusjohtaja +358 44 434 1234 lasse.koskivuori@istekki.fi

Istekki Oy käynnistää tuottavuusohjelman omien kulujensa karsimiseksi Read More »