Sitra kirjoitti vuoden 2022 alussa julkaisussaan, että tulevaisuusajattelu tulisi nostaa jopa kansalaistaidoksi. Miksi se on sitten niin tärkeää, että osamme katsoa tulevaisuuteen? Koska maailmamme muuttuu koko ajan. Tulevaisuusajattelun ei saisi ajatella olevan vain pienen piirin, propellihattuisten kehittäjien, innovaattoreiden tai strategien heiniä. Tulevaisuusajattelu pitäisi pystyä tarjoilemaan sellaisessa muodossa, että tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulisi helpommin lähestyttävämpiä jokaiselle meistä. Kun me ymmärrämme ja pystymme analysoimaan asioita, jotka liittyvät tulevaisuuteemme, pystymme paremmin ymmärtämään siihen vaikuttavia asioita ja sitä kautta valmistautumaan niiden tulemiseen. Ja myös millaisessa tulevaisuudessa haluamme elää. Elämäämme on ravistellut viime vuosina kaksi merkittävää tapahtumaa peräkkäin. Ensin koronapandemia ja siihen päälle vielä Ukrainan sota. Näinä aikoina onkin ensiarvoisen tärkeää, että me kaikki pystyisimme säilyttämään uskon tulevaisuuteen. Siihen tarvitsemme kykyä unelmoida, kuvitella tulevaisuutta. Usko tulevaisuuteen pitää sisällään sen kipinän, että me kaikki voimme edes jollain tasolla, omilla valinnoillamme tehdä parempaa huomista. Uhkakuvista ei ole tällä hetkellä pulaa, mutta innostavista ja toivoa luovista unelmista sitä vastoin on. Koronapandemian aikana koko Suomen ja maailman joustavuutta eli kyvykkyyttä muutoksiin testattiin ääriolosuhteissa. Hyvin nopealla aikataululla, ilman varsinaista varautumista, sulkeuduimme koteihimme ja siirryimme etätyöskentelyyn niissä tehtävissä missä voitiin. Tuo sulkeutumisen aika opetti meidät myös huomaamaan, että ei vain ne alat ja työtehtävät, joita pidettiin itsestään selvinä voineet siirtyä etätyöskentelyyn, vaan myös sellaiset alat, kuten terveydenhuolto, pystyi toteuttamaan osan tehtävistään menestyksekkäästi etäyhteyksien välityksellä. Itse hankin mm. korona-aikana päätelasit. Mittaukset ja ergonomiatarkastus pystyttiin suorittamaan täysin etäyhteyksien avulla. Jos olisin kysynyt etätarkastusmahdollisuutta muutama vuosi sitten, niin luultavasti vastaus olisi ollut kielteinen. Ajatuksillamme onkin suuri voima. Jos uskomme asiaan riittävästi ja innostumme siitä itsekin, niin muutkin innostuvat. Asia tuleekin mahdolliseksi. Siksi tulevaisuusajattelu on tärkeää. Tulevaisuusajattelu tuo konkreettisia ideoita Tulevaisuusajattelu tarkoittaa kykyä rakentaa mielikuvia tulevaisuudesta. Ja kun osaamme kuvitella tulevaisuuden, pystymme tunnistamaan millaisia toimia vaatii päästä toivomaamme lopputulokseen. Yleensä ideoinnin ja unelmoinnin esteenä ovat samat ongelmat, liiallinen jumittuminen nykyhetken haasteisiin: byrokratiaan, tapoihin toimia, perinteisiin tai vain ihmisten asenteisiin. Tulevaisuusajattelu auttaa katsomaan näiden haasteiden toiselle puolelle. Näkemään sen mitä emme välttämättä näkisi, jos juuttuisimme vain nykyhetken tarkasteluun. Siksi on tärkeää antaa itselleen lupa unelmoida ja katsoa sinne tulevaisuuteen. Kysyä itseltään millaisena sinä näkisit tulevaisuuden. Vanha sananlasku sanoo, tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sen jälkeen, kun on antanut itselleen luvan unelmoida, on aika haastaa tulevaisuutta. Millaisia tekoja oma visio tulevaisuudesta vaatisi? Millaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen millainen nykyhetkemme on? Tunnistetaan olemassa olevat ilmiöt. Ideoidaan mitkä niistä vaikuttavat tulevaisuuteen: Millainen tulevaisuus on esimerkiksi kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Entä jos tuo visio ei vastaakaan unelmaamme. Millaisilla teoilla voisimme kuvittelemaamme visiota muuttaa kohti omaa unelmaamme? Tiesitkö, että samat alueet aivoissamme aktivoituvat silloin kun muistelemme menneitä tapahtumia tai kun kuvittelemme tulevaisuutta? Tulevaisuuden kuvittelu liittyy siis vahvasti kykyymme muistaa. Kuvittelun voimaa voidaankin aktivoida ensin suuntaamalla ajatukset menneisiin tapahtumiin. Aktivoidaan siten aivojemme alueita, jotka auttavat meitä tulevaisuudenkin kuvittelussa. Fasilitoidessani työryhmiä ja pyytäessäni ihmisiä ideoimaan uusia ideoita, minun täytyy muistaa, että ihminen tyhjentää ensin muistinvarassa olevat ideat. Sen jälkeen hän turvautuu loogisiin päätelmiin, ehkä yhdistelee ideoita. Ja vasta tämän jälkeen, kun muisti ja logiikka on tyhjennetty, ihminen pääsee luovuuden asteelle. Tämä voi vaatia tottumattomalta ideoitsijalta hieman kauemmin aikaa kuin vaikka ihmiseltä, jonka työtehtäviin kuuluu ideointi. Samoin on muistamisen ja luovuusajattelun kanssa. Joskus ihmisten on lähes mahdotonta hypätä heti kerta rysäyksellä kuvittelemaan elämää vuosikymmenien päähän, siksi itse olen huomannut, että on hyvä lähteä liikkeelle lyhyemmästä ajanjaksosta. Pohtia näkymiä, vaikka viiden tai kymmenen vuoden päähän. Opettaa aivojamme ja antaa itsellemme lupaa heittäytyä sinne kuviteltuun maailmaan. Kun uskaltaudumme kuvittelemaan millaisia mahdollisuuksia meillä on nykyhetken pohjalta olemassa vaikka viiden vuoden päästä, voimme esimerkiksi nimetä sieltä asioita mistä emme pidä ja pohtia miten me haluaisimme niitä muuttaa. Näin olemme jo askeleen lähempänä sitä tulevaisuutta mitä haluaisimme saavuttaa. Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota me kaikki voimme olla kehittämässä. Istekin Asiakaskokemus ja palvelumuotoilu tiimin asiantuntijoina toimii joukko palvelumuotoilun ja liiketoimintasuunnittelun asiantuntijoita, jotka ovat innokkaita tarttumaan esimerkiksi uusien Hyvinvointialueiden tulevaisuuden suunnitteluun. Millaisia voisivat olla kotiin vietävät tai arkiympäristössä tapahtuvat terveyspalvelut? Miten voisimme kasvattaa omaehtoista ennakointia hyvinvointiasioissa? Millainen on tulevaisuuden digitaalinen terveyskeskus? Onko tulevaisuudessa enää olemassa terveyskeskuksia? Tulevaisuuksia on monia. Ei ole mitään ennalta määrättyä tai väistämätöntä tulevaisuutta, johon me vain ajaudumme. Mahdollisuuksia sen sijaan on valtavasti, niin paljon kuin osaamme vain kuvitella. Mutta se vaatii sen, että uskallamme antaa itsemme unelmoida, nähdä nykyhetken yli ja tunnistaa ne asiat mitkä saattavat olla unelmamme tiellä. Haluamme olla kanssasi unelmoimassa ja ennen kaikkea, tehdään unelmista totta! Kirjoittaja: Sini Lindroos, johtava asiantuntija Lähteet: Sitran tulevaisuustaajuus Sitra, Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi
