Istekki Oy selvitti toimitusverkostonsa yritysrakennetta ja toimintansa työllisyysvaikutuksia. Yhtiön oman 1400 henkilöstön lisäksi yhtiö työllistää yli 1000 henkeä toimitusverkostossaan Suomessa. Yhtiön toimitusverkostoon kuuluu kaikkiaan noin 1400 yritystä.
Istekin teettämässä analyysissä haluttiin selvittää, minkä kokoisia yrityksiä kuuluu yhtiön toimitusverkostoon vuoden 2023 ostolaskudatan valossa. Tarkasteluun otettiin yli 10.000 euroa laskuttavat toimittajat. Toimittajat luokiteltiin Tilastokeskuksen kriteerien mukaisesti liikevaihdoltaan suuriin (yli 50 M€), keskisuuriin (10-50 M€), pieniin (2-10 M€) ja mikroyrityksiin (alle 2 M€). Kaikkiaan yrityksiä oli tarkastelussa 380 kpl. Yrityskokoluokat Istekin toimitusverkostossa olivat seuraavat:
- Suuret yritykset 22 %
- Keskisuuret 23 %
- Pienet 29 %
- Mikroyritykset 26 %
Istekki toimii sidosyksikköperiaatteella omistajiensa strategisena kumppanina ja palvelujen tuottajana tai järjestäjänä. Aineiston perusteella voi päätellä, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä Istekin toimittajaksi. Myös toteutuneiden kilpailutusten perusteella julkisia hankintoja on tarjolla paljon Istekin toimesta, sillä North Patrolin tekemässä analyysissa ”Julkiset IT-hankintailmoitukset 2023” todettiin, että vuonna 2023 vain Helsingin kaupunki oli tehnyt enemmän tarjouspyyntöjä kuin Istekki.
Istekin työllisyysvaikutus on lähes 2400 henkilötyövuotta
Istekin työllisyysvaikutus oman henkilöstön lisäksi on 988 henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan Istekin työllisyysvaikutus on siis lähes 2400 henkilötyövuotta, kun huomioidaan Istekin oma henkilöstö sekä selvityksessä mukana ollut toimitusverkosto. Alle 10 000 euron vuosilaskutusta toteuttavia toimittajia on tuhatkunta, jotka eivät olleet mukana selvityksen lähtöaineistossa. Suuri osa tuosta toimittajakunnasta on pieniä ja mikroyrityksiä. Myös näiden toimijoiden kautta tuomme monelle työtä Suomessa.
Työllisuusvaikutuksen toteutti Timo Kivistö Consulting Oy. Laskennan pohjana selvityksessä oli Tilastokeskuksen yritystilasto. Kokonaisvaikutukset laskettiin Tilastokeskuksen panos-tuotos-mallilla, joista ilmenee myös toimittajien välilliset työllisyysvaikutukset. Mallissa otetaan huomioon toimittajan käyttämien resurssien (alihankinnat, tietoverkot, ICT-laitteet, yrityksen epäsuorat hankinnat) työllisyysvaikutukset. Ohjelmistoliiketoiminnassa se tarkoittaa yhden välittömän henkilötyövuoden lisäksi noin 0,5 henkilötyövuotta toimittajan käyttämien resurssien kautta.
