Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Ensimmäiden kauden seitsemännessä jaksossa syvennytään siihen, miten organisaation toimintakulttuuria voidaan kehittää kohti haluttua suuntaa ja mikä rooli teknologialla on muutoksessa. Katin vieraaksi studioon saapuvat Humapin toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen sekä Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä. Strategian toteutumisen moottorina ovat ihmiset  Strategia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä, sillä strategian käytäntöön viemisen moottorina ovat lopulta ihmiset ja heidän tapansa toimia. Rimmanen toteaakin, että vaikka organisaatioon tulisi uusi strategia, vanhat kaavat ovat juurtuneet todella syvälle ja huomaamatta ohjaavat edelleen tekemistä. Hän kertoo, että organisaatiot mielletään usein yksittäisinä laatikkoina ja vastuualueina:  ”Näin yritetään pilkkoa monimutkainen organisaatio hallittavaksi kokonaisuudeksi. Usein organisaatiomuutostenkin uskotaan tapahtuvan näitä palikoita muuttamalla. Me Humapilla lähdemme toisesta näkökulmasta ja haastamme uuden ajan johtamisella perinteiset organisaatiokeskeiset kategoriset ja yksilölähtöiset johtamisopit.”  Katja Patojoki on samoilla linjoilla ja uskoo, että muutosta tehdessä on vaikea irrottaa hallinnan tunteesta. Ihmiset myös usein pettyvät, jos heille ei heti viestitä, minkälainen uusi kulttuuri nyt on ja mitä tässä tavoitellaan. Patojoki muistuttaa, että matka on päämäärää tärkeämpi ja kun ihmiset kutsutaan mukaan matkalle, toivotut asiat seuraavat perässä.  Organisaatioiden tärkeä supervoima on yhteistyö ja epävarmassa maailmassa vaaditaan nopeaa muutoskyvykkyyttä. Tällöin jokaisen on osaltaan oltava joustava, mutta yksi ihminen ei voi tehdä koko työtä. Moni myös varmasti pohtii työssään, kuinka suuren vastuun uskaltaa epävarmassa tilanteessa ottaa.  ”Psykologinen turvallisuus syntyy tunteesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Kun virheet uskalletaan tuoda näkyviin, yhteisö on täynnä kyvykkäitä muutoksen tekijöitä ja tällöin kyseessä on yhteisön voima, ei yksilön”, Rimmanen summaa.  Epävarmoina muutoksen hetkinä dialogin merkitys kasvaa. Heräävistä kysymyksistä pitäisi käydä aktiivista keskustelua, ei jäädä odottelemaan. Tällaisissa muutoksen hetkissä tarvitaan riittävä määrä ihmisiä, jotka näkevät suunnan selkeänä ja saavat energiat liikkeelle.  ”Ihminen pyrkii luontaisesti minimoimaan energian käytön. Mukavia kehittämisasioita halutaan toki edistää, mutta muutoksessa on kyse myös ristiriitaisia tunteita herättävästä asiasta”, Patojoki pohtii.  Paras lahja on oivaltava esihenkilö  Tutkimusten mukaan menestyneimpien yritysten johtajilla on vahva kyky reflektoida itseään ja omaa tekemistään. Tällainen itsereflektio sekä positiivinen uteliaisuus ovat hyviä piirteitä myös muutostilanteissa, Patojoki tietää.  ”Yksilön on myös tärkeä sietää keskeneräisyyttä itsessään ja toisissaan, näin uuden oppimisesta ei koskaan luovuta. Harry Potter -esimerkki kuvaa tätä hyvin. Kirjailija Rowling ei luovuttanut, vaikka ensimmäinen Potter-kirja hylättiin kustantamoissa monta kertaa. Hän kuunteli palautetta ja jatkoi yrittämistä, kunnes viimein saavutti unelmansa”, Rimmanen kertoo.  Paras lahja, jonka organisaatiossa voi saada, on hyvä ja oivaltava esihenkilö, joka auttaa pohtimaan turvallisesti muutoksen ja oppimisen esteenä olevia asioita. Hyvä asiantuntija ei välttämättä olekaan se, joka osaa aina vastata kysymyksiin. Sen sijaan olennaista on lopulta taito esittää parhaita kysymyksiä, jotta yhteisössä keskustellaan oikeista asioista.  Muutkin kuin esihenkilöt ja ylin johto voivat arjessaan pohtia, millaista energiaa ja tunnelmaa eri tilanteisiin tuo. Kehonkieli viestii enemmän kuin pelkkä suusanallinen viestintä. Tahattomatkin ilmeet ja eleet luovat omaa tunnelmaansa ja myös virtuaaliympäristössä on pohdittava sosiaalisen ilmapiirin luomista.  Teknologia muutoksessa mukana  Miten teknologia voi olla muutoksessa avuksi? Patojoen ja Rimmasen mukaan paljonkin. Teknologiset alustat mahdollistavat esimerkiksi jouhevamman yhteiskehittelyn: kun henkilöstöltä kysytään nykyään ajatuksia, jokainen näkee heti vastatessaan, miten muut kollegat ovat reagoineet. Lisäksi isoja henkilömääriä on mahdollista osallistaa samanaikaiseen keskusteluun digitaalisesti ja sen jälkeen käyttää esimerkiksi tekoälyä ryhmien ajatusten niputtamisessa.  ”Teknologian avulla keskusteluun saadaan myös erilaisia näkökulmia. Kun eri näkökulmat huomioidaan, päästään aina paremmin kiinni kulloisenkin asian pihviin. Näin syntyy lopulta laadukkaampia päätöksiä”, Rimmanen sanoo.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssa.

Istekin Teknologiaturvaajat-podcastissa keskustellaan arjen pienistä ja suurista ilmiöistä – nykyhetkessä ja tulevaisuudessa! Podcastissa haastetaan vallitsevia näkemyksiä yhdessä vaihtuvien asiantuntijavieraiden kanssa. Keskustelua johdattaa Istekin teknologiaturvaaja Kati Tuovinen. Podcastin ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa lähdetään digitaaliselle muutosmatkalle kohti sujuvampaa Suomea, kun luvassa on asiaa digitaalisesta transformaatiosta ja palvelukehityksestä sekä automatisoituvasta päätöksenteosta. Katin kanssa asiaan syventyvät johtaja Veijo Romppainen Verohallinnosta sekä strategiajohtaja Ari Voutilainen Istekiltä.  Alta voit lukea tiivistelmän podcastin sisällöstä. Koko podcastin voit kuunnella täältä.  Digitaalisella transformaatiolla haetaan helpotusta arkeen  Teknologia ja erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat suuressa roolissa, kun tavoitellaan sujuvampaa arkea. Veijo Romppainen kertoo, että asiat täytyy tehdä asiakaslähtöisesti: mitä sujuvampaa ja helpompaa asioiden hoitaminen on, sen helpompaa on myös työntekijöiden ja asiakkaiden elämä.   ”Digitaalisissa palveluissa on helppo seurata, kuinka asiakas toimii ja miten palvelua käytetään. Tällä hetkellä kehitämme eteenpäin vaikuttavuuden menetelmiä ja mittarointia. Kun tuotamme palveluita asiakkaille, haluamme tietää, mikä palveluiden vaikuttavuus on ja mihin asioihin ne aidosti vaikuttavat”, Voutilainen pohtii.  Sekä Verohallinto että Istekki ovat kulkeneet pitkät ja merkittävät digitaaliset matkat. Usein prosesseja ja palveluja lähdetään digitalisoimaan muun muassa kilpailukyvyn varmistamiseksi, virheiden vähentämiseksi sekä kustannussäästöjen luomiseksi. Kun asia digitalisoituu, se nopeutuu ja helpottuu ja tuo siten myös kustannussäästöjä. Verohallinnon tapauksessa kustannussäästöistä hyötyy nimenomaan tavallinen veronmaksaja, kun Verohallinnon toimintaan tarvitsee käyttää vähemmän ja vähemmän varoja.   Vaikka digitalisoituminen tuo paljon tavoittelemisen arvoisia etuja, digitaalinen transformaatio voi myös epäonnistua. Romppaisen kokemuksen mukaan epäonnistumisia voi ehkäistä ottamalla koko organisaation mukaan muutokseen.  ”Ei ole erillistä ATK-osastoa, joka tekisi muutoksen. Se lähtee ylimmästä johdosta ja tulee sieltä ydinliiketoimintoihin. Verohallinnolla olemme ottaneet vuosittain suuria määriä veroasiantuntijoitamme mukaan kehittämisprojekteihin kertomaan, millainen järjestelmä kannattaa tehdä”, Romppainen kertoo.  Digitaalinen palvelukehitys alkaa asiakkaan ymmärtämisestä  Digitaalinen palvelukehitys edellyttää samoja prosesseja ja elementtejä kuin mikä tahansa palvelukehitys, lopputulos vain on digitaalinen. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeen ymmärtämisestä ja jatkuu käyttäjäkokemuksen suunnitteluun, tekniseen toteutukseen sekä mittareiden kehittämiseen. Myös turvallisuus ja tietosuoja ovat äärimmäisen tärkeässä roolissa. Romppainen uskoo, että tekoäly ja pilvipalvelut tulevat osaltaan vaikuttamaan digitaaliseen palvelukehitykseen ja sen tulevaisuuteen – emmekä ole edes vielä nähneet kaikkea, mitä ne mahdollistavat.  ”Me haluamme toimijana olla etunenässä viemässä julkishallintoa myös pilveen. Pilvi on oikein käytettynä turvallinen. Täytyy sanoa, että tämäkin on aikamoinen vuori kiivettäväksi, mutta siitäkin selvitään pienin askelin.”  Voutilainen taas uskoo vahvasti ekosysteemitalouden tulevaisuuteen, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa tuottaakseen vaikuttavampia palveluita. Tällainen lähestymistapa voi olla ratkaisu monimutkaisiin asioihin.   ”Näitä ekosysteemejähän on jo olemassa tietyllä tavalla. Eihän Istekkikään toimijana ratkaise itse kaikkea, vaan käytämme muita toimijoita. Siksi raja- ja yhteistyöpinnat ovat tänä päivänä tarpeellisia. Niiden kehitys tukee datatalouden kehittämistä, koska data saadaan hyötykäyttöön useassa paikassa”, Voutilainen jatkaa.  Romppainen huomauttaa vielä, että esimerkiksi suurin osa näkee OmaVeron digitaalisena palveluna, mutta sen lisäksi Verohallinnolla on yli 60 rajapintaa julkaistuna eri toimintoihin. Verohallinto käy aktiivista keskustelua eri tahojen kanssa, jotta esimerkiksi verokortti API otettaisiin aktiivisemmin käyttöön. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että kun ihminen muokkaisi omaa verokorttiaan, niin tieto menisi automaattisesti työnantajan palkanlaskentajärjestelmään.   Voutilainen lisää, että yksi kehityssuunta onkin henkilökohtaistaminen: ”Kuten Veijo mainitsi, niin eikö olisikin hienoa, että saisin henkilökohtaista palvelua, jossa tunnistettaisiin juuri minun verokäyttäytymiseni! Tämä on kehityssuunta, joka ainakin itseäni kiinnostaa.”  Automaatio on tässä hetkessä todella ajankohtainen asia, sillä toukokuussa 2023 tulee voimaan uusi laki, joka koskee automaatiota viranomaisen päätöksessä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että viranomainen voi tietyillä lain rajaamilla ehdoilla käyttää automaatiota asiakkaitaan koskevassa päätöksenteossa. Se tulee sujuvoittamaan asiakkaiden elämää ja mahdollistaa arvokkaan ja osaavan henkilöstön siirtämisen pois rutiineista hankalampien tehtävien pariin  ”Päätöstä ei kuitenkaan voi tehdä automaattisesti esimerkiksi silloin, jos kohteessa on piirteitä, joita ei tietokoneen prosesseilla pysty oikeudenmukaisesti päättämään. Järjestelmän olisi osattava itse valita tapauksia automaattiseen päätöksentekoon sekä virkailijoiden päätettäväksi”, Romppainen toteaa.  Kuuntele Teknologiaturvaajat-podcastia Spotifyssä.