icmt arkistot - Sivu 6 8:stä -

Vastuullisesti toteutettu Istekin työasemapalvelu

Istekin työasemapalvelu on kokonaisuus, joka on toteutettu yhteistyössä Istekin ammattilaisten ja kilpailutettujen kumppanien kanssa. Kumppaneina työasemapalvelussa toimivat mm. CHG Meridian Finland, Dustin, Experis ja Lenovo. CHG Finland toimii työasemalaitteiden rahoittajana ja palveluun kuuluu mm. laitteiden tietoturvallinen hävittäminen ja jälleenmyynti. Dustin toimii työasemalaitteiden toimittajana ja pääasiallisena laitemerkkinä on Lenovo. Dustinin sopimukseen kuuluu myös mahdollisuus laitteiden preprovisiointiin. Experis puolestaan toimii lähitukitöiden kumppanina jatkuvissa palveluissa ja projekteissa. Työasemapalvelun tarkoitus on olla rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä kokonaisuus asiakkaille, jonka keskiössä on toimiva laiteympäristö. Palvelu on toteutettu vastuullisesti noudattaen Istekin arvoja. Laitesopimuksia kilpailutettaessa on pyritty ottamaan huomioon työasemavalmistajien ja jälleenmyyjien vastuullisuus, vihreät arvot, ihmisoikeudet ja eettisyys. Elinkaariajattelu osana vastuullista palvelua Istekin asiakkaat tuottavat yhteiskunnalle tärkeitä ja kriittisiä palveluja, joten työasemien on oltava laadukkaita. Työasemat ovat ominaisuuksiltaan suorituskykyisempiä kuin tavalliset kuluttajille myytävät laitteet. Työasemapalvelun laitteissa noudatetaan elinkaariajattelua, eli laitteita käytetään ensimmäisessä toimintaympäristöön siihen saakka, kun niiden toimintateho on luvattu säilyvän samana kuin uutena. Kriittisissä ympäristöissä laitteiden on oltava uusia, mutta Istekillä on myös sellaisia asiakkaita, jotka voisivat käyttää laadukkaita käytettyjä työasemia kierrätettynä toisesta asiakkuudesta. Kun laitteet saavuttavat elinkaarensa poistovaiheen, ne lähtevät rahoituskumppaneille, jotka jälleenmyyvät laitteet eteenpäin. Ennen jälleenmyyntiä kumppani tyhjentää laitteet tietoturvallisesti ja jokaisesta tyhjennyksestä jää Istekille raportti. Kumppaneilla on tarkat laatuvaatimukset siitä, kenelle laitteita voidaan jälleenmyydä. Ylläpitotehtävien hoitaminen etänä vähentää matkojen aiheuttamia päästöjä Toimivan laitepalvelun keskiössä on hyvin suunniteltu ja toteutettu työasemaympäristö ja sen keskitetty hallinta. Laadukkailla työasemaratkaisuilla saadaan mahdollisimman korkea käytettävyys loppukäyttäjille. Työaseman ylläpito tapahtuu mahdollisimman paljon etänä, koska se on kaikkein kustannustehokkainta. Etänä tehtävällä hallinnalla vähennetään mm. kustannuksia ja matkoista aiheutuvia päästöjä. ”Pyrimme yhdistämään useamman asiakaskäynnin samalle reitille, jotta yksittäisiä pistemäisiä matkoja tulisi vähemmän. Tällä hetkellä asiakaskäyntien reittien suunnittelu on pitkälti osoitepohjaista ja ihmisen itse analysoitavaa reititystä, mutta jatkossa tätä voisi tehdä osana esim. toiminnanohjaukseen liitettävänä karttapalveluna,” kommentoi liiketoimintapäällikkö Jarmo Kauppinen Istekiltä. Kulkuneuvoissa pyritään mahdollisimman vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kaikki ajoneuvomme olisivat sähköisiä tai hybridejä. Palvelua tuotetaan ihmiseltä ihmiselle Palvelumme periaatteena on saada työt aina kerralla kuntoon ja kohdata asiakkaita ja toisia teknologiaturvaajia ihminen ihmiselle -periaatteen mukaisesti. Istekillä toimitaan kunnioittavasti jokaista kohtaan ja toimintaamme ohjaavat myös henkilösuoja ja –turva-vaatimukset. ”Tähän liittyen panostetaan paljon rekrytointiin. Tekniikan tuntemus on vaatimus meillä työskentelyyn, mutta kaikkein tärkeintä on henkilön oma persoona ja halu”, kommentoi Kauppinen.

Vastuullisesti toteutettu Istekin työasemapalvelu Read More »

Taina Prustin kuva, jossa hän istuu lieriön mallisen tuolin sisällä.

Blogi: Saavutettavuus parantaa käytettävyyttä

Uutinen / Katriina

Julkisen sektorin verkko- ja mobiilipalveluja koskeva ns. saavutettavuuslaki eli laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2019, ja julkisten palveluiden mobiilisovellukset siirtyivät lain piiriin kesäkuussa 2021. Laki koskee mm. hyvinvointialueiden ja kuntien kotisivuja ja muita sähköisiä palveluita, kuten erilaisia omaportaaleja. Digipalvelulaki vaatii, että palveluiden tulee olla käytettäviä niin tekniikan, käytettävyyden kuin sisällön selkeyden kannalta. Seuraava merkittävä etappi on kesäkuussa 2025, kun EU:n esteettömyysdirektiivin muun muassa digipalvelulakiin aiheuttamia muutoksia aletaan soveltaa. Esteettömyysdirektiivin myötä digipalvelulain piiriin tulee suuri joukko erilaisia – myös yksityisiä – kuluttajapalveluita, kuten verkkokauppojen, sähkökirjojen ja liikennepalvelujen tarjoamat digitaaliset palvelut. Digipalvelulain tarkoitus on varmistaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jonka eteen mekin Istekillä teemme paljon töitä. Monesti ajatellaan, että palveluiden saavutettavuus on tärkeää vain ihmisille, joilla on merkittäviä ja selkeitä toimintarajoitteita kuten sokeus tai fyysinen vamma. Digitaalisen maailman esteettömyys mahdollistaa kuitenkin yhä useammalle itsenäisen asioinnin, ja asiakaslähtöinen, saavutettava suunnittelu hyödyttää meitä kaikkia; jokaiselle saattaa tulla eteen tilanteita, jolloin nettiyhteyden hitauden takia kuvat eivät lataannu tai hiiren käyttö ei onnistu kipsin takia. Teknisen saavutettavuuden lisäksi monille käyttäjäryhmille on erittäin tärkeää palvelun sisällön selkeys ja käytettävyys. Saavutettavuuden tekniset vaatimukset määritellään verkkosisällön saavutettavuusohjeissa WCAG 2.1 (Web Content Accessibility Guidelines). Lain vaatimus on WCAG 2.1 – ohjeiden A- ja AA-tason kriteerien täyttäminen. Tekniset vaatimukset pystytään teoriassa pitkälti toteuttamaan HTML-natiivielementtien oikeaoppisella käytöllä. Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös sivustolla olevia tekstitiedostoja, kuten PDF- ja Word-tiedostoja. Yleisiä saavutettavuusongelmia palveluissa ovat muun muassa tekstin heikko kontrasti ja html-koodin käyttäminen toisin kuin tarkoitettu, esimerkiksi teksteissä ei käytetä otsikkotyylejä loogisessa järjestyksessä tai muotoillaan otsikko vain muokkaamalla otsikon kokoa tai väriä. Monet ruudunlukijan käyttäjät navigoivat tekstissä otsikoiden avulla, ja jos otsikkoelementtejä ei käytetä, ei löydy myöskään sisältöä niin helposti. Usein myös käytetään taulukkoelementtejä tekstien ja kuvien sommitteluun. Tästä seuraa, että ruudunlukijat lukevat sisällön taulukkodatana rivi ja sarake kerrallaan, jolloin käyttäjä ei saa tietoja loogisessa järjestyksessä niin kuin pitäisi. Sisältöä pitää myös pystyä skaalaamaan 200% suurennokseksi ilman, että mitään tietosisältöä tai toimintoja menetetään. Kaiken toiminnallisuuden tulee myös olla saavutettavissa pelkästään näppäimistöä käyttäen. Tämä koskee niin linkkejä, kenttiä, painikkeita kuin yleistä navigointia sivustolla. Palvelun, kuten nettisivun teknisen alustan mahdollistaessa saavutettavan sisällön tuottamisen, jää sisällöntuottajille suuri vastuu näiden mahdollisuuksien käyttämisestä. Sisällöntuottajien ohjeistaminen saavutettavan sisällön tuottamisessa on yksi koulutuskohde niin Istekillä kuin asiakkaillammekin. Käytännön esimerkkinä saavutettavan suunnittelun kohderyhmästä toimivat henkilöt, joilla on värinäön häiriö: arvioiden mukaan jopa 8 %:lla ihmisistä on jonkin asteinen värinäön häiriö kuten puna-vihersokeus, ja 40 % heistä ei ole edes tietoinen tästä ominaisuudestaan (Värisokeus ja poikkeava värinäkö, Duodecim). Liikennevalovärejä punainen-keltainen-vihreä käytetään usein erilaisen tiedon esittämiseen, mutta värit yksistään eivät ole riittävä keino, jos melkein joka kymmenes ei erota värejä riittävän selkeästi toisistaan. Kuva 1 Erilaiset liikennevaloikonit ovat suosittuja, mutta tiedon välittäminen pelkillä väreillä ei palvele kaikkia. Vasemmalla ikonit normaalilla värinäöllä, oikealla miten ikonit näkyvät puna-vihersokealle. (Kuvan lähde UX Design, Beautiful, accessible traffic lights). Laissa on vaatimus myös sisällön selkeydelle ja helppokäyttöisyydelle eli kognitiiviselle saavutettavuudelle. Lomakkeiden, kysymysten ja ohjeiden selkeys ja yksitulkintaisuus on erittäin tärkeää. Byrokraattisen koukerokielen sijasta pitää suosia helposti löydettävää tietoa ja riittävän selkeää ilmaisua, jonka pystyvät ymmärtämään niin kehitysvammaiset, muistisairaat, huonosti kieltä osaavat tai yleisemmin tottumattomat netin käyttäjät. On hyvä muistaa, että ymmärrettävän ja helposti hyödynnettävän tiedon tarve – kuten muunkin saavutettavan palvelun – voi aina olla tilapäinen tai väliaikainen (esimerkiksi hätätilanteessa, sairastaessa) tai pysyvä (kehitysvamma, lukihäiriö, ADHD). Verkkopalveluiden saavutettavuuden toteuttaminen ei ole kertasuoritus, vaan saavutettavuutta pitää arvioida säännöllisin väliajoin, erityisesti sen jälkeen, kun sivustolle on tullut suurempia muutoksia. Myös sivuston saavutettavuusselostetta tulee päivittää säännöllisesti. Saavutettavuusseloste vaaditaan kaikille julkisen alan kotisivuille ja web-palveluille. Selosteessa kerrotaan, millainen on sivuston saavutettavuuden tila, arvioinneissa havaitut puutteet sekä aikataulu, jossa asioita korjataan. Lisäksi kerrotaan yhteystiedot, mihin voi ilmoittaa havaituista puutteista sekä saavutettavuusviranomaisen tiedot. Saavutettavuusviranomainen myös tarkkailee julkisia verkkosivuja, ja saattaa vaatia korjauksia – uhkasakon uhallakin. Saavutettavuuden arviointeja on tehty Istekillä testauspalvelun kautta osana palveluiden testausta jo vuodesta 2019. Asko Palmu -ryhmä eli asiakaskokemuksen ja palvelumuotoilun asiantuntijamme taas varmistavat, että saavutettavuus on alusta asti osa palveluiden kehitys- ja suunnitteluvaiheita. Nyt Istekillä aloittaa myös saavutettavuusasiantuntija, jonka rooliin kuuluu olla niin asiakkaiden kuin istekkiläisten tukena saavutettavuuteen liittyvissä asioissa. Taina Prusti, saavutettavuusasiantuntija Istekki Oy Kirjoittajasta: Taina Prusti on ollut Istekissä vuodesta 2019 lähtien mukana edistämässä saavutettavuusasioita eri tavoin. Hän aloittaa nyt uudessa roolissa Istekin saavutettavuusasiantuntijana koordinoiden ja ohjeistaen muita saavutettavuuden parissa työskenteleviä asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja istekkiläisiä. Linkkivinkkejä Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® Esteettömyysdirektiivi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Verkkosisällön saavutettavuusohjeet WCAG 2.1 Digitaaliset palvelut saavutettaviksi – Saavutettavuusvaatimukset Papunet – saavutettavuus » Etusivu Selkeästi meille – Vinkkejä ja ohjeita kognitiiviseen saavutettavuuteen (selkeastimeille.fi) Saavutettavan kielen työkalupakki – Työkaluja digipalvelujen saavutettavaan kieleen (saavutettavakieli.fi)

Blogi: Saavutettavuus parantaa käytettävyyttä Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 3: Sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus työelämässä. Kuvassa on jakson vieraiden Laura Ylitalon ja Minna Tuominen-Thuesen sekä host Kati Tuovisen musta-valkoiset kuvat tummansinistä taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. kauden 2. jakso: Sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus työelämässä

Uutinen / Katriina

Millaista roolia sosiaalinen vastuullisuus ja diversiteetti näyttelevät nykypäivän työyhteisöissä? Teknologiaturvaajat-podcastissa Kati Tuovisen kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Minna Tuominen-Thuesen, partner KPMG ja Laura Ylitalo, johtaja Istekki Oy, Hankinnat ja vastuullisuus. Kakkoskauden toisessa jaksossa keskustelu pureutuu sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sen merkitykseen niin liiketoiminnan, henkilöstön hyvinvoinnin kuin tuottavuudenkin kannalta. Tule mukaan kuuntelemaan, kuinka sinä voit vaikuttaa paremman työelämän rakentumiseen!

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. kauden 2. jakso: Sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus työelämässä Read More »

Marjo Kritzin kuva. Marjo on metsässä kävelemässä syksyisessä maisemassa.

Erikoissairaanhoidon järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö Marjo Kritz

Uratarinat, Uutinen / Katriina

Pääsimme haastattelemaan Istekin erikoissairaanhoidon järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö Marjo Kritziä. Miten päädyit Istekille töihin? Olen työskennellyt sairaanhoitajana yli kymmenen vuotta eri yksiköissä, sairaaloissa ja kahdella hyvinvointialueella. Olen aina ollut kiinnostunut teknologian hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja sen tuomista mahdollisuuksista. Olen käyttänyt Mobia ja muita sovelluksia, jotka ovat helpottaneet päivittäisiä hoitotyön prosesseja. Halusin syventää osaamistani hyvinvointiteknologiasta ja hakeuduin Tamkin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Opiskelu avasi silmäni monille uusille näkökulmille ja innosti minua kehittämään alaa edelleen. Kun näin Istekin ilmoituksen järjestelmäasiantuntijan paikasta, tiesin että se oli minulle sopiva haaste. Hain tehtävään ja pääsin osaksi Istekin asiantuntijatiimiä. Järjestelmäasiantuntijan tehtävässä vastasin mobiilikirjaamisen palveluista ja toimin projektiasiantuntijana erilaisissa kehityshankkeissa. Olen ollut tyytyväinen, että pystyin yhdistämään sairaanhoitajan taustani ja hyvinvointiteknologian osaamiseni työssäni. Mikä on roolisi Istekillä ja mitä toimenkuvaasi kuuluu? Olen nykyään Erikoissairaanhoidon täydentävien järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö ja vastuullani on johtaa asiantuntijatiimejä. Huolehdin ryhmän toiminnan tavoitteista ja toteutuksesta. Edistän osaamisen kasvua, varmistan riittävän asiantuntijaresurssin ja sparraan tiimejä. Minun tehtäväni on mahdollistaa, että asiantuntijat saavat keskittyä työhönsä. Miten koet työsi merkityksellisyyden? Erikoissairaanhoidon täydentävät järjestelmäpalvelut ryhmä tarjoaa innovatiivisia ja tehokkaita ratkaisuja ja palveluita terveydenhuollon henkilöstön arjen hoitotytön prosesseja helpottamaan. Oma visioni on tukea terveydenhuollon teknologista kehitystä, joka mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisten työnkulun optimoinnin. Tämän vision toteuttamiseksi toimin ryhmäpäällikkönä ja ohjaan asiantuntijoitani kohti yhteisiä tavoitteita sekä vastaan asiantuntijoista, jotka vastaavat laadukkaista ja vaikuttavista palveluista. Mikä on parasta työssäsi? Haen jatkuvasti uusia oppimismahdollisuuksia ja olen tulevaisuusorientoitunut. Haluan ymmärtää asioita laajemmassa kontekstissa ja suunnitella pitkäjänteisesti. Työskentelen erinomaisten tiimien ja huippuammattilaisten kanssa, jotka innostavat minua joka päivä. Työni on monipuolista ja vaihtelevaa. Nautin siitä, että saan työskennellä kehitysmyönteisten ihmisten ja loistavan ryhmän kanssa.

Erikoissairaanhoidon järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö Marjo Kritz Read More »

Asiakaskokemusjohtaja Tiina Lyyran potretti harmaata taustaa vasten.

Tiina Lyyra Istekin asiakaskokemusjohtajaksi 1.11.2023 alkaen

Uutinen / Katriina

Asiakkuuksien ja myynnin hallinta -yksikön uudeksi johtajaksi on valittu Tiina Lyyra. Lyyra siirtyy asiakaskokemusjohtajan tehtävään 1.11.2023 alkaen nykyisestä Istekin Johtamisen palvelut -ryhmän ryhmäpäällikön tehtävästä. Asiakaskokemusjohtajana hän vastaa asiakaskokemuksen ja asiakkuudenhallintamallin kehittämisestä, toimeenpanosta ja johtamisesta. Asiakkuuden ja myynnin hallinta -tulosyksikössä työskentelee reilut 50 asiakastyön, myynnin ja kehittämisen ammattilaista. Asiakaskokemusjohtaja raportoi tehtävässään Asiakaskokemus ja palvelukehitys -tulosalueen johtajalle Tuomo Mujuselle. Aiemmin Tiina Lyyra on työskennellyt energiasektorilla erilaisissa rooleissa asiakkuuksiin sekä palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyen. Viimeisimmät tehtävät ennen Istekkiä ovat olleet Ensin Infra Oy:llä (ent. Ensin Palvelut Oy) kehitysjohtajana ja Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtajana. ”Viime vuosien kasvun myötä on tarpeen tarkastella uudella tavalla toimintaamme asiakkaidemme kanssa ja löytää uusia keinoja asiakaskokemuksen parantamiseen. Odotan innolla yhteistyötä asiakkaidemme ja Istekin rautaisten ammattilaisten kanssa. Istekin organisaatio, toimintamallit ja -ympäristö on tullut tutuksi yhdeksän kuukauden aikana ryhmäpäällikkönä toimiessa. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta käyttää työuran varrella kertyneitä tietoja, taitoja ja kokemusta Istekin asiakkaiden parhaaksi,” Tiina Lyyra kommentoi.

Tiina Lyyra Istekin asiakaskokemusjohtajaksi 1.11.2023 alkaen Read More »

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Uutinen / Katriina

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan. Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa. Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin. Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli. Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä. On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa. Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus. Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa. Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään. Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle: 1. Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi. 2. Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan. 3. Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön. 4. Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta. Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin. Lue kannanotto: Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua Read More »

Vastuullisuus ICT-hankinnoissa

Uutinen / Katriina

Vastuullisuus on yksi Istekin arvoista. Haluamme osaltamme olla mukana varmistamassa sitä, että hankkimamme tietotekniikan valmistus, toimitus ja käyttö tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Hankintojen vastuullisuudessa ei tule ajatella vain taloudellisia näkökohtia, vaan myös ympäristö ja sosiaalisia vaikutuksia muiden laatuvaatimusten ohessa. Kokonaistaloudellinen edullisuus on hankintojemme lähtökohta. Pyrimme huomioimaan laitteiden ja järjestelmien elinkaaren ja ympäristövaikutukset. Me Istekissä kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja olemme käynnistämässä työtä vastuullisuuden kriteerikirjaston luomiseksi. Tavoitteena on luoda toimintamalli ja valikoima erityisesti ympäristövastuun huomioimiseksi erilaisissa ICT-hankinnoissa kuten järjestelmä-, laite- ja kapasiteettihankinnoissa sekä ymmärtää mitä muun muassa datavastuullisuus ja planeettakeskeinen suunnittelu tarkoittavat osana ICT-palveluja. Hankintaan liittyvät vastuullisuusvaatimukset jakautuvat kolmeen näkökulmaan, joissa vastuullisuus voidaan huomioida – suunnitteluun, toimittajaan liittyviin vastuullisuusvaatimuksiin ja hankinnan kohteeseen liittyviin vastuullisuusvaatimuksiin. Laitteen tai palvelun suunnitteluvaiheessa määritetään 80 % ympäristövaikutuksista. Sen vuoksi ei ole merkityksetöntä, miten palvelut ja tuotteet suunnitellaan. Palvelun suunnittelun pohjalta pystymme muodostamaan vaatimuksia sekä toimittajaa, että hankinnan kohdetta koskien.

Vastuullisuus ICT-hankinnoissa Read More »

Huoltovarmuuskeskus myönsi rahoituksen Sotealan kyberpoikkeamien tunnistus ja hallinta -hankkeelle

Uutinen / Katriina

Istekille on myönnetty rahoitus Sotealan kyber-poikkeamien tunnistus ja hallinta -hankkeelle Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmasta vuosiksi 2023-2025. Terveydenhuollossa tietoturvapoikkeamat koskettavat suuria ihmisjoukkoja. Tämän vuoksi terveydenhuollon kyberturvallisuuden tilannekuvaan sekä havainnointi- ja reagointikykyyn on tarpeen kiinnittää huomiota ja kehittää sitä edelleen. Sisäministeriön julkaiseman vuoden 2023 kansallisen riskiarvion mukaan tieto- ja viestintäverkkojen ja -palveluiden häiriöt on tunnistettu turvallisuuteen kohdistuvaksi uhaksi. Istekki on valmistellut projektin, jossa kartoitetaan häiriönhallintaprosessin tärkeimmät käyttötapaukset ja tunnistetaan tietojärjestelmäriippuvuudet häiriönhallinnassa tarvittavan tilannekuvan luomista varten. Näiden huomioiden pohjalta luodaan toimintamallit ja ohjeistukset tietoturvan ja tietosuojan häiriöiden havainnointi- ja reagointikyvyn muodostamiseksi tietoturvavalvomoiden toimintaan sekä omavalvontaan. Käyttötapauksissa hyödynnetään tietoturvavalvomossa tekniikkaa, jossa on automatisaatiota ja tekoälyä. Näin voidaan tietoturvavalvomossa automatisoida usein toistuvia prosesseja ja kehittää tietoturvavalvomon työtä. Hankkeeseen osallistuu hyvinvointialueita, Huoltovarmuuskeskus ja Kyberturvallisuuskeskus.

Huoltovarmuuskeskus myönsi rahoituksen Sotealan kyberpoikkeamien tunnistus ja hallinta -hankkeelle Read More »

Suomen Ihanteellisimmat työpaikat -tunnustus. Kuvassa on Istekki-teksti ja sijoitus 34 valkoista taustaa vasten.

Istekki nousi sijalle 34 IT-työnantajien osalta Suomen ihanteellisimmat työpaikat -listalla

Uutinen / Katriina

Istekki on vakiinnuttanut asemansa Suomen suosituimpien IT-alan työnantajien keskuudessa nousten Universumin toteuttamassa Suomen ihanteellisimmat työnantajat -tutkimuksessa sijalle 34. Parannusta edelliseen mittaukseen tuli taas pykälän verran. ”Meillä Ihmisten Istekissä rakennetaan sujuvampaa Suomea ja sen mahdollistaa monipuolinen teknologiaturvaajien osaajajoukkomme. Olemme ylpeitä omasta yhteisöstämme ja tuntuu mukavalta huomata, että Istekki koetaan houkuttelevana työpaikkana myös laajemmin alalla toimivien keskuudessa,” kommentoi Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki. Istekin tunnettuus alalla on myös kasvussa opiskelijoiden keskuudessa. ”Keväällä julkaistun Universumin opiskelijatutkimuksen mukaan Istekki oli sijalla 65., joka on kolme sijaa edistystä edelliseen mittaukseen nähden. Alaa vasta opiskelevat ovat myös meille tärkeä ryhmä ja kehitämmekin jatkuvasti yhteistyötämme eri oppilaitosten kanssa,” kertoo Patojoki. Universum on maailman johtava työnantajamielikuvan tutkimus, konsultointi ja viestintäyritys. Universumin tutkimus kertoo, kuinka houkuttelevina osaajat näkevät eri työnantajat. Ammattilaisille suunnattu tutkimus toteutettiin lokakuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana. Siihen osallistui 7776 ammattilaista, 37 yliopistoa ja 48 eri alaa. Tutustu Suomen ihanteellisimmat työpaikat – tutkimukseen tästä.

Istekki nousi sijalle 34 IT-työnantajien osalta Suomen ihanteellisimmat työpaikat -listalla Read More »

Istekki aloittaa vastuullisuusraportoinnin

Uutinen / Katriina

Kestävän liiketoiminnan edistäminen on tärkeää myös meille Istekillä. Aloitamme säännöllisen ja suunnitelmallisen vastuullisuusraportoinnin vuodesta 2023. Vastuullisuusraportointi tarjoaa sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille, tärkeää tietoa yrityksen toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Raportointi kytkeytyy vastuullisuudelle tuttujen teemojen ympärille – ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisen vastuun näkökulmista Sääntely vastuullisuuden saralla lisääntyy ja CSRD eli yritysvastuudirektiivi tekee tuloaan. Raportointivelvoite tulee koskettamaan aiempaa suurempaa joukkoa myös suomalaisia yrityksiä ja direktiivi on yksi osa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2050 ja Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen ilmastolaissa vuoden 2035. Istekki on lähtenyt edistämään vastuullisuustyötä vuoden 2022 alussa. Työ on edennyt vastuullisuuteen sitoutumisesta, alkukartoituksen, sidosryhmäkyselyn, olennaisuusanalyysin sekä tavoite ja mittari asetannan kautta raportoitavien seikkojen tunnistamiseen. Tavoitteenamme on toteuttaa ensimmäinen CSRD:n vaatimuksia mukaileva vastuullisuusraportti vuodelta 2023 vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Näin saamme arvokasta oppia ja harjoitusta tulevia vuosia varten. Raportointia tärkeämpää on kuitenkin ne ihan konkreettiset arjen teot, sillä niistähän me raportoimme. Ilmastonmuutos vaatii toimenpiteitä nyt heti – meiltä kaikilta.

Istekki aloittaa vastuullisuusraportoinnin Read More »