istekki

Softa 2030 -hankkeen ensimmäinen vuosi 2023 on ollut täynnä työtä ja tapahtumia

Softa 2030 on tietojärjestelmien yhtenäistämisen strateginen kehityshanke vuosille 2023–2030. Hyvinvointialueiden käynnistyessä tietojärjestelmiä oli lukumäärällisesti liikaa, alueilta löytyi useita järjestelmiä samaan tarkoitukseen, järjestelmien ylläpidettävyys on hankalaa ja kallista ja käyttötavat vanhojen organisaatioiden mukaisia.  Softa 2030 -hankkeen tietojärjestelmien konsolidoinnilla luodaan pohja asiakkaiden toiminnan yhtenäistämiselle ja uudistamiselle. Hanke toimii käynnistettävien konsolidointiprojektien sateenvarjohankkeena. Keskeistä hankkeessa on laaja vuoropuhelu asiakasomistajien, toimittajien, kansallisten toimijoiden ja Istekin toimijoiden välillä.   Hankkeen tavoitteissa pääsimme vuonna 2023 tavoitetasolle; konsolidointimalli luotiin ja konsolidointeja käynnistettiin kahdella hyvinvointialueella tuoden kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Vuosina 2024–2025 jatketaan hankkeen tavoitteena raportoida kustannussäästöjä toteutettavista konsolidoinneista ja tukea niiden onnistumista.  Hankesuunnitelma vuosille 2024–2025 Yhteistyön vahvistaminen Istekki ja hyvinvointialueiden välillä: Sosiaalihuollon asiakasjärjestelmän käyttöönotot ovat meneillään 2023-Q1/2025 Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa Istekin hankintana. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on hankkinut saman asiakastietojärjestelmän omalla sopimuksellaan ja se käyttöönotetaan Istekin alustalle Potilastietojärjestelmä konsolidoinnit ovat menneillään 2024–2025 Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa​  Säästöt: Konkreettinen lista ja tiekartta toteutuksineen​ Poistettavat turhat ja päällekkäiset​  Olemassa olevien ratkaisujen tuotteistaminen/laajentaminen/konsolidointi​: Tiedolla johtamisen ratkaisut (tuotteistettu tietoalusta ja yhtenäinen tietopohja)​  Arkistointi​  Uudet ratkaisut, joilla saadaan konsolidoitua vanhoja tietojärjestelmiä: Samaan käyttötarkoitukseen hankittujen ERI tietojärjestelmien konsolidointi yhteisillä kilpailutuksilla ​  esim. asiakastietojärjestelmän ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksien uudet lähdöt hyvinvointialueille​  Laaturekisterit​  Toiminnanohjausratkaisut (kotihoidon toiminnanohjaus, suun terveydenhuolto)​  Yhteisten konsolidoitujen järjestelmien testaus​ Konsolidointeja tukevaa Istekin sisäistä kehittämistä                      Hankkeen omistajuudessa on tapahtunut muutos Istekissä pitkään vaikuttanut Harri Kumpulainen on aloittanut hankkeen omistajana 1.2.2024. Matti Hakomäki on siirtynyt eläkkeelle 1.3.2024. Mukavia eläkepäiviä Matille! Hankepäällikkönä jatkaa edelleen Auli Viitanen.  Lisätietoja: Hankepäällikkö Auli Viitanen puh. +358504872122, auli.viitanen@istekki.fi  Hankkeen omistaja ja ohjausryhmän puheenjohtaja Harri Kumpulainen puh. +358400681028, harri.kumpulainen@istekki.fi 

Softa 2030 -hankkeen ensimmäinen vuosi 2023 on ollut täynnä työtä ja tapahtumia Read More »

Istekki 15 logo. Istekin logo valkovihreä ja numero 15 vihreä. Logon tausta on tummansininen.

Istekin 15-vuotishistoriikki

Paljon on ehtinyt tapahtua Istekin kohta 15-vuotiaalla liiketoiminnan taipaleella. Koostimme 15-vuotiaan yhtiömme kunniaksi pienimuotoisen historiikin, johon haastateltiin henkilöitä matkan varrelta. Istekin historia alkaa vuodesta 2008, kun Kuopion kaupungin tietohallintojohtaja Jukka Vornanen sai vetääkseen projektin, jonka lopputuloksen tuli olla ICT-palveluyhtiön perustaminen. Istekki sai alkunsa yhteistyökeskusteluista, kun Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki halusivat leveämmät hartiat hoitamaan ICT-toimintoja ja terveydenhuollon teknologiaa. Istekki perustettiin 29.9.2009 ja sen operatiivinen toiminta käynnistyi 1.1.2010. Istekin ensimmäinen toimitusjohtaja oli Urpo Karjalainen. Istekin yhtiömalliksi valikoitui osakeyhtiö inhouse-periaatteella. Yhtiön siis omistavat ne organisaatiot, jotka käyttävät yhtiön palveluita. Tämän vuoksi Istekin ja sen omistajien välillä on tiivis yhteistyö ja omistaja-asiakkaat myös ohjaavat yhtiön toimintaa.  Istekin toiminta oli alussa hyvin pitkälti kaupungin ja sairaanhoitopiirin ICT-palveluiden silloisen tilanteen tukemista ja varmistamista. Teknologian lisäksi vaadittiin myös sairaalatekniikan tukea, kehittämistä ja käyttöönottopalveluita. Siksi Istekin palvelukokonaisuutta kuvataankin tyypillisesti lyhenteellä ICMT eli Information, Communications and Medical Technology. Yhteistyön merkitys ja tarve kasvoi, kun asiakasomistajien määrä lisääntyi. Kasvusuunnitelman keskeisimpinä kohteina nähtiin yliopistosairaaloiden sairaanhoitopiirit. Laajasti esillä olleiden kansallisten yhtenäistämistarpeiden pohjalta Istekissä valjastettiin toimenpiteitä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sekä Tampereen ja Oulun kaupungin suuntaan. Istekki laajensi toimintaansa Keski-Suomeen vuonna 2017 ja alkoi mm. rakentamaan Jyväskylän NOVA-sairaalaan ICT-ratkaisuja. Myös Espoo on tänään yksi Istekin toimipisteistä. Istekin kasvuun on liittynyt paljon onnistuneita strategisia ratkaisuja, joilla on tuettu yhtiön hallittua kasvua omistajia kuullen. Lue lisää Istekin historiikista (PDF). Historiikin toimittaja: Minna Akiola, Akiola-Media Oy Historiikin taitto: Istekki Oy

Istekin 15-vuotishistoriikki Read More »

Istekin harmaa logo valkoista taustaa vasten.

Istekki Oy aloittaa tiettyä osaa liiketoiminnoistaan koskevat muutosneuvottelut

Istekki Oy aloittaa 29.2.2024 yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut koskevat tiettyä osaa Istekin liiketoiminnoista. Istekki Oy toimii inhouse-yhtiönä asiakasomistajiensa tieto-, viestintä- ja terveysteknologiapalvelujen (ICMT) tuottajana ja kehittäjänä. Muutosneuvotteluiden taustalla on Istekin omistajina toimivien hyvinvointialueiden ja kuntien velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Hyvinvointialueiden talouden alijäämän arvioidaan ajoittuvan ajalle 2024-2026, joiden aikana hyvinvointialueet suunnittelevat ja toteuttavat merkittäviä toimintaansa liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Asiakasomistajien taloustilanteesta seuraa erilaisia vaikutuksia myös muutostyöhön Istekin kanssa liittyen palvelujen järjestämisen tarpeeseen, palvelutasoon ja suunniteltujen projektien toteutusaikatauluun, minkä vuoksi Istekin tulee sopeuttaa nykyistä kulurakennettaan. Muutosneuvottelut sisältävät suunnitelman, jossa harkitaan toimenpiteitä tiettyjen liiketoimintojen kannattavuuden parantamiseksi sekä toiminnan sopeuttamista muuttuneeseen asiakaskysyntään. Muutosneuvottelujen piirissä on yhteensä 500 henkilöä ja mahdolliset henkilöstövähennykset kohdistuvat enintään 115 tehtävään. Muutosneuvottelujen arvioidaan kestävän kuusi viikkoa, mahdollisten henkilöstövähennysten määrät ja kohdentuminen tarkentuvat neuvotteluiden aikana. ”Haemme aktiivisesti oman toiminnan tehostamista ja yleistä kulujen hallintaa sekä muuttuvien tai tulevaisuudessa tarpeettomien toimintojen purkamisen mahdollisuuksia. Näitä on välttämätöntä arvioida tilanteessa, jossa Istekki on kasvanut voimakkaasti hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ja kun omistaja-asiakkaidemme taloustilanne vaatii säästöjä. Valmistaudumme sote-palveluiden rahoitusmallien ja asiakkaidemme kysynnän muutoksiin sekä alueellisesti että tilausmäärän muuttuessa”, toimitusjohtaja Lasse Koskivuori kertoo. Lisätiedot: Lasse Koskivuori toimitusjohtaja +358 44 434 1234 lasse.koskivuori@istekki.fi

Istekki Oy aloittaa tiettyä osaa liiketoiminnoistaan koskevat muutosneuvottelut Read More »

Istekin logo sinistä taustaa vasten. Taustalla näkyy myös verkko-grafiikkaa vaaleana.

Vaikuttamistyömme on avointa

Istekki Oy tekee yhteiskunnallista vaikuttamista läpinäkyvästi, ja kuka tahansa voi seurata työtämme avoimuusrekisteristä. Julkaisemme avoimuusrekisteriin ilmoitettavat henkilöt kaksi kertaa vuodessa myös verkkosivuillamme. Heitä ovat kansanedustajat, ministerit, ministerien avustajat sekä tietyt ministeriöiden virkamiehet, joihin olemme olleet yhteydessä. Avoimuusrekisteri käynnistyi vuoden 2024 alusta ja sen tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta seurata yhteiskunnallisten asioiden ympärillä käytävää keskustelua. Lisäksi tapaamme paljon avoimuusrekisterin ulkopuolelle jääviä henkilöitä, kuten työmarkkinatoimijoita, poliittisten puolueiden ja järjestöjen edustajia, toimittajia sekä muita sidosryhmätoimijoita.

Vaikuttamistyömme on avointa Read More »

Istekin valko-vihreä logo tummansinistä taustaa vasten.

Istekki Oy käynnistää tuottavuusohjelman omien kulujensa karsimiseksi

Vuosi 2023 oli Istekillä työntäyteinen. Sote-uudistuksen myötä työmäärät kasvoivat ennustetusta. Vuoden aikana saimme jalkautettua palveluitamme hyvinvointialueille ja saamme olla ylpeitä roolistamme Suomen hyvinvointialueiden pystyttämisessä. Vakaat ja laadukkaat ICMT-palvelut olivat tärkeässä roolissa hyvinvointialueiden käynnistettyä toimintansa. Kaikilla asiakasomistajilla hyödynnettävissä oleva palvelusalkkumme tukee vahvasti hyvinvointialueiden palvelukonseptien rakentamista. Vuoden 2023 aikana Istekissä vastattiin 400 000 puhelintuen puheluun, käsiteltiin 700 000 työpyyntöä ja ylläpidettiin 3500 järjestelmää. TiVin listauksessa kasvoimme vuonna 2023 Suomen 29. suurimmaksi IT-yritykseksi. Liikevaihtomme oli viime vuonna noin 278 miljoonaa euroa. Toimintaympäristömme on muuttunut. Hyvinvointialueiden ja kuntien taloustilanne on erittäin kireä ja tulee sellaisena jatkumaan myös seuraavat vuodet. Istekki ei välty vaikutuksilta. Jatkamme asiakkaidemme kanssa neuvotteluja kustannustason nousupaineista, hintojen laskupaineista ja kysynnän muutoksesta. Strategian mukaisesti tärkein tehtävämme on toimia nyt asiakkaidemme toiminnan turvaajana. Istekissä käynnistetään tuottavuusohjelma 5.2.2024. Haemme välittömästi noin 10 % eli 2 miljoonan euron vuositason säästöä läpi organisaation oman toimintamme kuluista. Säästöä haetaan mm. matkustus- ja koulutusbudjetista, rekrytointikuluista, tietohallinnon laitteiden ja ohjelmistojen kuluista, kokouskuluista, oman toiminnan ostopalveluista ja markkinointikuluista.   Lisätiedot: Lasse Koskivuori toimitusjohtaja +358 44 434 1234 lasse.koskivuori@istekki.fi

Istekki Oy käynnistää tuottavuusohjelman omien kulujensa karsimiseksi Read More »

Ammattiliittojen työnseisausten vaikutukset Istekin palveluihin 1.-2.2.2024

Ammattijärjestöjen aloittamat ja toteuttamat poliittiset työtaistelutoimenpiteet eli lakot ja ulosmarssit saattavat vaikuttaa Istekin palveluihin. Erityisesti aikavälille 1.-2.2.2024 on kohdistettu lukuisia työtaisteluita ja myös muita tapahtumia. Työnseisauksen aikana saattaa palveluissamme olla viivettä asiakaspalvelussa, vika- ja käyttäjätukipalveluissa, tilauskäsittelyssä ja projektoinnissa sekä toimituksissa ja laskutuksessa. Tilanne saattaa vaikuttaa myös Istekin toimittamien palveluiden viankorjauksen vasteaikoihin. Olemme Istekki-tasolla pyrkineet tunnistamaan kriittiset toiminnot, jotka on turvattava ja tehtävät, jotka ovat hengen, terveyden ja omaisuuden suojaamiseksi välttämättömät. Seuraamme työtaisteluiden tilannetta, varmistamme palveluidemme jatkuvuuden ja tiedotamme välittömästi asiakkaitamme, mikäli tilanne vaikuttaa palveluihimme merkittävästi.

Ammattiliittojen työnseisausten vaikutukset Istekin palveluihin 1.-2.2.2024 Read More »

Istekin hiilijalanjälki 2022

Vuonna 2022 Istekin kokonaispäästöt olivat arviolta 25 406 tCO2e. Istekin selkeästi suurimmat päästöt syntyvät hankinnoista ja ostoista, joiden osuus on 74 % kokonaispäästöistä. Seuraavaksi suurimmat päästöt syntyvät myytyjen tuotteiden käytöstä ja kierrätyksestä.  Vuoden 2022 hiilijalanjälki on ensimmäinen arvio Istekin toiminnan aiheuttamista päästöistä, minkä vuoksi tuloksia tarkastellessa on hyvä muistaa, että kehitämme laskentaa vuosi vuodelta tarkemmaksi. Tulokset ovat kuitenkin tarjonneet meille arvokasta tietoa, jonka avulla voimme kehittää toimintaamme päästöjen kannalta oleellisimmilla osa-alueilla.  Laskentaperusteet  Istekin hiilijalanjälki on laskettu vuoden 2022 osalta yhteistyössä Third Rock Oy:n kanssa. Laskenta kattaa organisaation koko arvoketjun, eli yrityksen toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt (Scope 1), ostoenergiasta syntyvät epäsuorat päästöt (Scope 2), sekä kaikkien myytyjen tuotteiden loppukäytöstä ja tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli epäsuorat päästöt (Scope 3).  Hiilijalanjälkilaskennassa hyödynnettiin standardia nimeltä Greenhouse Gas Protocol Corporate Standard. Laskentaan mukaan luettavat päästöt rajattiin koskemaan toiminnallista hallintaa, eli organisaation hallinnassa olevat vuokratut ja liisatut hyödykkeet lasketaan myös organisaation päästölähteiksi.  Laskennan kehityskohteet  Energian ja polttoaineiden, hankintojen, logistiikan ja matkustamisen päästöjen laskennassa käyttämässämme datassa on tiettyjä kehityskohteita tulevien vuosien laskennan osalta.  Esimerkiksi toimitilojemme energiankulutus on arvioitu pinta-alan perusteella eikä toteutuneen kulutuksen mukaan. Arviointi on toteutettu näin, koska vuokraamissamme toimitiloissa ei mitata sähkön- ja lämmönkulutusta toteutuneen kulutuksen mukaan eri toimistotilojen tasolla vaan esimerkiksi koko rakennuksen tasolla. Pyrimme vaikuttamaan sidosryhmiimme niin, että laskenta olisi mahdollista tarkemmalla tasolla ja mikäli tulevaisuudessa saamme vuokranantajiltamme tarkat kulutusluvut, pystymme kehittämään päästölaskentaamme sähkön- ja lämmönkulutuksen osalta tarkemmaksi.  Logistiikan päästöjen osalta emme saaneet vuoden 2022 kaikkea dataa kerättyä. Liikematkustamisen ajokilometrien määrää perustuu karkeaan arvioon ja julkisilla liikennevälineillä matkustamisen päästöt on arvioitu kustannusten perusteella. Työssäkäyntimatkustamisesta saatu data ei myöskään kuvaa koko totuutta johtuen työssäkäyntimatkustuskyselyn toteutustavasta. Nämä puutteet ovat meille hyviä kehityskohteita tulevia laskelmia ajatellen, jotta voimme arvioida tarkemmin hiilijalanjälkeämme.  Mistä organisaation hiilijalanjälkilaskenta muodostuu?  Hiilijalanjälkilaskennassa päästöt jaotellaan kolmen luokan (Scope) alle. Niiden avulla pystytään kuvaamaan ja erottelemaan mistä yrityksen hiilijalanjälki muodostuu.  Kuva: GHG Protocol’s Technical Guidance for Calculating Scope 3 Emissions, sivu 6. Scope 1: Suorat päästöt  Laskentaan kuuluvat suorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen omasta toiminnasta ja sen kontrolloitavista lähteistä. Näihin päästölähteisiin kuuluvat esimerkiksi oma energiantuotanto, kiinteistöt ja ajoneuvot.  Scope 2: Ostoenergian päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen ostamasta energiantuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt. Näihin päästölähteisiin kuuluvat omaan käyttöön ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat päästöt.  Scope 3: Epäsuorat päästöt  Laskentaan kuuluvat yrityksen toimintaan liittyvät epäsuorat päästöt. Nämä päästöt syntyvät osana yrityksen toimintaa, mutta ne ovat peräisin asioista, joita yritys ei itse omista tai kontrolloi. Tällaisia päästölähteitä voivat olla siis esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Tämän vuoksi Scope 3 päästöjen laskeminen on vaikeampaa kuin Scope 1 ja Scope 2 päästöjen laskeminen. Scope 3 osalta päästölähteet voidaan jakaa arvoketjun mukaan ennen raportoitavaa organisaatiota aiheutuviin ja raportoitavan organisaation jälkeen aiheutuviin päästölähteisiin. Yhteensä päästölähdekategorioita on 15.  Istekin hiilijalanjäljen laskennassa on huomioitu seuraavat Scope 3 päästökategoriat:  Ostot ja hankinnat  Tuotantohyödykkeet  Energiatuotannon elinkaarivaikutukset  Saapuva logistiikka  Jätehuolto  Liikematkustaminen  Työssäkäyntimatkustaminen  Lähtevä logistiikka  Vuokratut tuotteet ja laitteet  Lue lisää Greenhouse Gas Protocol Corporate Standardista. 

Istekin hiilijalanjälki 2022 Read More »

Istekki mukana toteuttamassa Pirhan sairaala-apteekin Fokus-lentokenttänäyttöjä

Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaala-apteekin lääketoimituksessa on otettu käyttöön lentokenttänäytöt. Fokus-lentokenttänäyttöjen tarvekartoitusta tehtiin yhteistyössä Pirhan sairaala-apteekin kanssa. Asiakkaan toiveet kerättiin yhteen, jonka jälkeen laadittiin tarvemäärittelyt ja työstettiin visuaalista toteutusta.   Fokus-lentokenttänäyttöjen sijoittelut apteekin tiloihin suunniteltiin niin ikään yhdessä apteekin kanssa ja Istekin tiimi oli mukana laitetilausten- ja asennusten koordinoinnissa ja tarvittavien luvitusten hoitamisessa. Istekin AV-tiimi hoiti asennustyöt. Istekki suoritti näyttöjen tuotantotestausta useamman viikon ajan. Apteekille laadittiin myös Fokusta koskevaa ohjeistusta. Lue Pirkanmaan hyvinvointialueen juttu Fokus-lentokenttänäytöistä.

Istekki mukana toteuttamassa Pirhan sairaala-apteekin Fokus-lentokenttänäyttöjä Read More »

Istekin varatoimitusjohtaja Marko Pursiaisen potretti vaaleaa taustaa vasten.

Marko Pursiaisesta Istekin varatoimitusjohtaja – aloitti tehtävässään 8.11.2023

Istekki Oy on kohdannut merkittäviä muutoksia ja kasvua viimeisen kahden vuoden aikana. Hyvinvointialueet käynnistyivät alkuvuodesta ja lisäksi yrityksessämme on toteutettu liiketoiminnan ja kulttuurin muutosmatkaa. Hallitus päätti 8.11.2023 kokouksessaan nimetä Istekille varatoimitusjohtajan. Varatoimitusjohtajaksi nimettiin Marko Pursiainen. Toimitusjohtaja Lasse Koskivuori jatkaa tehtävässään kuten aiemmin. Muita muutoksia yrityksen johtoon ei tehty. Marko Pursiainen jatkaa roolissaan johtajana Istekin palveluille ja palvelutoimituksille sekä johtoryhmän jäsenenä. Hän osallistuu jatkossa myös yhtiön hallituksen kokouksiin. Marko on koulutukseltaan insinööri (ylempi AMK) ja MBA ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus ICT-toimialalta erilaisista asiantuntija- ja esihenkilötehtävistä. Marko on työskennellyt Istekillä vuodesta 2010 ja toiminut useassa roolissa, mm. liiketoimintajohtajana ja tuotantojohtajana. Hän on työssään edistänyt Istekin palveluiden kehittämistä sekä asiakaskeskeisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksien vahvaa hyödyntämistä liiketoiminnan kasvattamisessa. Markoa motivoi uuden teknologian kehittäminen tieto-, viestintä- ja terveysteknologia-alalla (ICMT) ja moniosaajatiimien osaamisesta huolehtiminen. Näillä tekijöillä saadaan myös kestävää liiketoimintaa aikaan. “Muutoksen vauhti toimintaympäristössämme vain kiihtyy. Yhtiönä kilpailukykymme kannalta on keskeistä, että ihmiset ovat motivoituneita ja että pystymme toimimaan tehokkaasti. Asiakkaamme haluavat ostaa kokonaistaloudellisesti parasta palvelua. Olen päässyt työurallani edistämään alan ja työelämän murrosta Istekissä jo 13 vuotta. Keskiössä ovat olleet asiakaskeskeisyyden ja digitalisaation tuomat muutokset asiakkaillemme ja toimintatapoihin. Kiitos, että pääsen jatkamaan tätä tärkeää teknologiaturvaajien työtä yhdessä huippuosaajiemme kanssa”, Istekin varatoimitusjohtaja Marko Pursiainen summaa. Lisätiedot: Marko Pursiainen Varatoimitusjohtaja, johtaja palvelut ja palvelutoimitus  

Marko Pursiaisesta Istekin varatoimitusjohtaja – aloitti tehtävässään 8.11.2023 Read More »

Sini Lindroosin potretti.

Blogi: meillä kaikilla on unelmia

Sitra kirjoitti vuoden 2022 alussa julkaisussaan, että tulevaisuusajattelu tulisi nostaa jopa kansalaistaidoksi.  Miksi se on sitten niin tärkeää, että osamme katsoa tulevaisuuteen? Koska maailmamme muuttuu koko ajan. Tulevaisuusajattelun ei saisi ajatella olevan vain pienen piirin, propellihattuisten kehittäjien, innovaattoreiden tai strategien heiniä. Tulevaisuusajattelu pitäisi pystyä tarjoilemaan sellaisessa muodossa, että tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulisi helpommin lähestyttävämpiä jokaiselle meistä. Kun me ymmärrämme ja pystymme analysoimaan asioita, jotka liittyvät tulevaisuuteemme, pystymme paremmin ymmärtämään siihen vaikuttavia asioita ja sitä kautta valmistautumaan niiden tulemiseen. Ja myös millaisessa tulevaisuudessa haluamme elää. Elämäämme on ravistellut viime vuosina kaksi merkittävää tapahtumaa peräkkäin. Ensin koronapandemia ja siihen päälle vielä Ukrainan sota. Näinä aikoina onkin ensiarvoisen tärkeää, että me kaikki pystyisimme säilyttämään uskon tulevaisuuteen. Siihen tarvitsemme kykyä unelmoida, kuvitella tulevaisuutta. Usko tulevaisuuteen pitää sisällään sen kipinän, että me kaikki voimme edes jollain tasolla, omilla valinnoillamme tehdä parempaa huomista. Uhkakuvista ei ole tällä hetkellä pulaa, mutta innostavista ja toivoa luovista unelmista sitä vastoin on. Koronapandemian aikana koko Suomen ja maailman joustavuutta eli kyvykkyyttä muutoksiin testattiin ääriolosuhteissa. Hyvin nopealla aikataululla, ilman varsinaista varautumista, sulkeuduimme koteihimme ja siirryimme etätyöskentelyyn niissä tehtävissä missä voitiin. Tuo sulkeutumisen aika opetti meidät myös huomaamaan, että ei vain ne alat ja työtehtävät, joita pidettiin itsestään selvinä voineet siirtyä etätyöskentelyyn, vaan myös sellaiset alat, kuten terveydenhuolto, pystyi toteuttamaan osan tehtävistään menestyksekkäästi etäyhteyksien välityksellä. Itse hankin mm. korona-aikana päätelasit. Mittaukset ja ergonomiatarkastus pystyttiin suorittamaan täysin etäyhteyksien avulla. Jos olisin kysynyt etätarkastusmahdollisuutta muutama vuosi sitten, niin luultavasti vastaus olisi ollut kielteinen. Ajatuksillamme onkin suuri voima. Jos uskomme asiaan riittävästi ja innostumme siitä itsekin, niin muutkin innostuvat. Asia tuleekin mahdolliseksi. Siksi tulevaisuusajattelu on tärkeää.   Tulevaisuusajattelu tuo konkreettisia ideoita   Tulevaisuusajattelu tarkoittaa kykyä rakentaa mielikuvia tulevaisuudesta. Ja kun osaamme kuvitella tulevaisuuden, pystymme tunnistamaan millaisia toimia vaatii päästä toivomaamme lopputulokseen. Yleensä ideoinnin ja unelmoinnin esteenä ovat samat ongelmat, liiallinen jumittuminen nykyhetken haasteisiin: byrokratiaan, tapoihin toimia, perinteisiin tai vain ihmisten asenteisiin. Tulevaisuusajattelu auttaa katsomaan näiden haasteiden toiselle puolelle. Näkemään sen mitä emme välttämättä näkisi, jos juuttuisimme vain nykyhetken tarkasteluun. Siksi on tärkeää antaa itselleen lupa unelmoida ja katsoa sinne tulevaisuuteen. Kysyä itseltään millaisena sinä näkisit tulevaisuuden. Vanha sananlasku sanoo, tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sen jälkeen, kun on antanut itselleen luvan unelmoida, on aika haastaa tulevaisuutta. Millaisia tekoja oma visio tulevaisuudesta vaatisi? Millaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen millainen nykyhetkemme on? Tunnistetaan olemassa olevat ilmiöt.  Ideoidaan mitkä niistä vaikuttavat tulevaisuuteen: Millainen tulevaisuus on esimerkiksi kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Entä jos tuo visio ei vastaakaan unelmaamme. Millaisilla teoilla voisimme kuvittelemaamme visiota muuttaa kohti omaa unelmaamme? Tiesitkö, että samat alueet aivoissamme aktivoituvat silloin kun muistelemme menneitä tapahtumia tai kun kuvittelemme tulevaisuutta? Tulevaisuuden kuvittelu liittyy siis vahvasti kykyymme muistaa. Kuvittelun voimaa voidaankin aktivoida ensin suuntaamalla ajatukset menneisiin tapahtumiin. Aktivoidaan siten aivojemme alueita, jotka auttavat meitä tulevaisuudenkin kuvittelussa. Fasilitoidessani työryhmiä ja pyytäessäni ihmisiä ideoimaan uusia ideoita, minun täytyy muistaa, että ihminen tyhjentää ensin muistinvarassa olevat ideat. Sen jälkeen hän turvautuu loogisiin päätelmiin, ehkä yhdistelee ideoita. Ja vasta tämän jälkeen, kun muisti ja logiikka on tyhjennetty, ihminen pääsee luovuuden asteelle. Tämä voi vaatia tottumattomalta ideoitsijalta hieman kauemmin aikaa kuin vaikka ihmiseltä, jonka työtehtäviin kuuluu ideointi. Samoin on muistamisen ja luovuusajattelun kanssa. Joskus ihmisten on lähes mahdotonta hypätä heti kerta rysäyksellä kuvittelemaan elämää vuosikymmenien päähän, siksi itse olen huomannut, että on hyvä lähteä liikkeelle lyhyemmästä ajanjaksosta. Pohtia näkymiä, vaikka viiden tai kymmenen vuoden päähän. Opettaa aivojamme ja antaa itsellemme lupaa heittäytyä sinne kuviteltuun maailmaan. Kun uskaltaudumme kuvittelemaan millaisia mahdollisuuksia meillä on nykyhetken pohjalta olemassa vaikka viiden vuoden päästä, voimme esimerkiksi nimetä sieltä asioita mistä emme pidä ja pohtia miten me haluaisimme niitä muuttaa. Näin olemme jo askeleen lähempänä sitä tulevaisuutta mitä haluaisimme saavuttaa. Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota me kaikki voimme olla kehittämässä. Istekin Asiakaskokemus ja palvelumuotoilu tiimin asiantuntijoina toimii joukko palvelumuotoilun ja liiketoimintasuunnittelun asiantuntijoita, jotka ovat innokkaita tarttumaan esimerkiksi uusien Hyvinvointialueiden tulevaisuuden suunnitteluun. Millaisia voisivat olla kotiin vietävät tai arkiympäristössä tapahtuvat terveyspalvelut? Miten voisimme kasvattaa omaehtoista ennakointia hyvinvointiasioissa? Millainen on tulevaisuuden digitaalinen terveyskeskus? Onko tulevaisuudessa enää olemassa terveyskeskuksia? Tulevaisuuksia on monia. Ei ole mitään ennalta määrättyä tai väistämätöntä tulevaisuutta, johon me vain ajaudumme. Mahdollisuuksia sen sijaan on valtavasti, niin paljon kuin osaamme vain kuvitella. Mutta se vaatii sen, että uskallamme antaa itsemme unelmoida, nähdä nykyhetken yli ja tunnistaa ne asiat mitkä saattavat olla unelmamme tiellä. Haluamme olla kanssasi unelmoimassa ja ennen kaikkea, tehdään unelmista totta! Kirjoittaja: Sini Lindroos, johtava asiantuntija Lähteet: Sitran tulevaisuustaajuus Sitra, Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi

Blogi: meillä kaikilla on unelmia Read More »