istekki arkistot - Sivu 6 7:stä -

Istekki mukana toteuttamassa Pirhan sairaala-apteekin Fokus-lentokenttänäyttöjä

Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaala-apteekin lääketoimituksessa on otettu käyttöön lentokenttänäytöt. Fokus-lentokenttänäyttöjen tarvekartoitusta tehtiin yhteistyössä Pirhan sairaala-apteekin kanssa. Asiakkaan toiveet kerättiin yhteen, jonka jälkeen laadittiin tarvemäärittelyt ja työstettiin visuaalista toteutusta. Fokus-lentokenttänäyttöjen sijoittelut apteekin tiloihin suunniteltiin niin ikään yhdessä apteekin kanssa ja Istekin tiimi oli mukana laitetilausten- ja asennusten koordinoinnissa ja tarvittavien luvitusten hoitamisessa. Istekin AV-tiimi hoiti asennustyöt. Istekki suoritti näyttöjen tuotantotestausta useamman viikon ajan. Apteekille laadittiin myös Fokusta koskevaa ohjeistusta. Lue Pirkanmaan hyvinvointialueen juttu Fokus-lentokenttänäytöistä.

Istekki mukana toteuttamassa Pirhan sairaala-apteekin Fokus-lentokenttänäyttöjä Read More »

Istekin varatoimitusjohtaja Marko Pursiaisen potretti vaaleaa taustaa vasten.

Marko Pursiaisesta Istekin varatoimitusjohtaja – aloitti tehtävässään 8.11.2023

Uutinen / Katriina

Istekki Oy on kohdannut merkittäviä muutoksia ja kasvua viimeisen kahden vuoden aikana. Hyvinvointialueet käynnistyivät alkuvuodesta ja lisäksi yrityksessämme on toteutettu liiketoiminnan ja kulttuurin muutosmatkaa. Hallitus päätti 8.11.2023 kokouksessaan nimetä Istekille varatoimitusjohtajan. Varatoimitusjohtajaksi nimettiin Marko Pursiainen. Toimitusjohtaja Lasse Koskivuori jatkaa tehtävässään kuten aiemmin. Muita muutoksia yrityksen johtoon ei tehty. Marko Pursiainen jatkaa roolissaan johtajana Istekin palveluille ja palvelutoimituksille sekä johtoryhmän jäsenenä. Hän osallistuu jatkossa myös yhtiön hallituksen kokouksiin. Marko on koulutukseltaan insinööri (ylempi AMK) ja MBA ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus ICT-toimialalta erilaisista asiantuntija- ja esihenkilötehtävistä. Marko on työskennellyt Istekillä vuodesta 2010 ja toiminut useassa roolissa, mm. liiketoimintajohtajana ja tuotantojohtajana. Hän on työssään edistänyt Istekin palveluiden kehittämistä sekä asiakaskeskeisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksien vahvaa hyödyntämistä liiketoiminnan kasvattamisessa. Markoa motivoi uuden teknologian kehittäminen tieto-, viestintä- ja terveysteknologia-alalla (ICMT) ja moniosaajatiimien osaamisesta huolehtiminen. Näillä tekijöillä saadaan myös kestävää liiketoimintaa aikaan. “Muutoksen vauhti toimintaympäristössämme vain kiihtyy. Yhtiönä kilpailukykymme kannalta on keskeistä, että ihmiset ovat motivoituneita ja että pystymme toimimaan tehokkaasti. Asiakkaamme haluavat ostaa kokonaistaloudellisesti parasta palvelua. Olen päässyt työurallani edistämään alan ja työelämän murrosta Istekissä jo 13 vuotta. Keskiössä ovat olleet asiakaskeskeisyyden ja digitalisaation tuomat muutokset asiakkaillemme ja toimintatapoihin. Kiitos, että pääsen jatkamaan tätä tärkeää teknologiaturvaajien työtä yhdessä huippuosaajiemme kanssa”, Istekin varatoimitusjohtaja Marko Pursiainen summaa. Lisätiedot: Marko Pursiainen Varatoimitusjohtaja, johtaja palvelut ja palvelutoimitus

Marko Pursiaisesta Istekin varatoimitusjohtaja – aloitti tehtävässään 8.11.2023 Read More »

Blogi: meillä kaikilla on unelmia

Uutinen, Yleinen / Katriina

Sitra kirjoitti vuoden 2022 alussa julkaisussaan, että tulevaisuusajattelu tulisi nostaa jopa kansalaistaidoksi. Miksi se on sitten niin tärkeää, että osamme katsoa tulevaisuuteen? Koska maailmamme muuttuu koko ajan. Tulevaisuusajattelun ei saisi ajatella olevan vain pienen piirin, propellihattuisten kehittäjien, innovaattoreiden tai strategien heiniä. Tulevaisuusajattelu pitäisi pystyä tarjoilemaan sellaisessa muodossa, että tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista tulisi helpommin lähestyttävämpiä jokaiselle meistä. Kun me ymmärrämme ja pystymme analysoimaan asioita, jotka liittyvät tulevaisuuteemme, pystymme paremmin ymmärtämään siihen vaikuttavia asioita ja sitä kautta valmistautumaan niiden tulemiseen. Ja myös millaisessa tulevaisuudessa haluamme elää. Elämäämme on ravistellut viime vuosina kaksi merkittävää tapahtumaa peräkkäin. Ensin koronapandemia ja siihen päälle vielä Ukrainan sota. Näinä aikoina onkin ensiarvoisen tärkeää, että me kaikki pystyisimme säilyttämään uskon tulevaisuuteen. Siihen tarvitsemme kykyä unelmoida, kuvitella tulevaisuutta. Usko tulevaisuuteen pitää sisällään sen kipinän, että me kaikki voimme edes jollain tasolla, omilla valinnoillamme tehdä parempaa huomista. Uhkakuvista ei ole tällä hetkellä pulaa, mutta innostavista ja toivoa luovista unelmista sitä vastoin on. Koronapandemian aikana koko Suomen ja maailman joustavuutta eli kyvykkyyttä muutoksiin testattiin ääriolosuhteissa. Hyvin nopealla aikataululla, ilman varsinaista varautumista, sulkeuduimme koteihimme ja siirryimme etätyöskentelyyn niissä tehtävissä missä voitiin. Tuo sulkeutumisen aika opetti meidät myös huomaamaan, että ei vain ne alat ja työtehtävät, joita pidettiin itsestään selvinä voineet siirtyä etätyöskentelyyn, vaan myös sellaiset alat, kuten terveydenhuolto, pystyi toteuttamaan osan tehtävistään menestyksekkäästi etäyhteyksien välityksellä. Itse hankin mm. korona-aikana päätelasit. Mittaukset ja ergonomiatarkastus pystyttiin suorittamaan täysin etäyhteyksien avulla. Jos olisin kysynyt etätarkastusmahdollisuutta muutama vuosi sitten, niin luultavasti vastaus olisi ollut kielteinen. Ajatuksillamme onkin suuri voima. Jos uskomme asiaan riittävästi ja innostumme siitä itsekin, niin muutkin innostuvat. Asia tuleekin mahdolliseksi. Siksi tulevaisuusajattelu on tärkeää. Tulevaisuusajattelu tuo konkreettisia ideoita Tulevaisuusajattelu tarkoittaa kykyä rakentaa mielikuvia tulevaisuudesta. Ja kun osaamme kuvitella tulevaisuuden, pystymme tunnistamaan millaisia toimia vaatii päästä toivomaamme lopputulokseen. Yleensä ideoinnin ja unelmoinnin esteenä ovat samat ongelmat, liiallinen jumittuminen nykyhetken haasteisiin: byrokratiaan, tapoihin toimia, perinteisiin tai vain ihmisten asenteisiin. Tulevaisuusajattelu auttaa katsomaan näiden haasteiden toiselle puolelle. Näkemään sen mitä emme välttämättä näkisi, jos juuttuisimme vain nykyhetken tarkasteluun. Siksi on tärkeää antaa itselleen lupa unelmoida ja katsoa sinne tulevaisuuteen. Kysyä itseltään millaisena sinä näkisit tulevaisuuden. Vanha sananlasku sanoo, tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sen jälkeen, kun on antanut itselleen luvan unelmoida, on aika haastaa tulevaisuutta. Millaisia tekoja oma visio tulevaisuudesta vaatisi? Millaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen millainen nykyhetkemme on? Tunnistetaan olemassa olevat ilmiöt. Ideoidaan mitkä niistä vaikuttavat tulevaisuuteen: Millainen tulevaisuus on esimerkiksi kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Entä jos tuo visio ei vastaakaan unelmaamme. Millaisilla teoilla voisimme kuvittelemaamme visiota muuttaa kohti omaa unelmaamme? Tiesitkö, että samat alueet aivoissamme aktivoituvat silloin kun muistelemme menneitä tapahtumia tai kun kuvittelemme tulevaisuutta? Tulevaisuuden kuvittelu liittyy siis vahvasti kykyymme muistaa. Kuvittelun voimaa voidaankin aktivoida ensin suuntaamalla ajatukset menneisiin tapahtumiin. Aktivoidaan siten aivojemme alueita, jotka auttavat meitä tulevaisuudenkin kuvittelussa. Fasilitoidessani työryhmiä ja pyytäessäni ihmisiä ideoimaan uusia ideoita, minun täytyy muistaa, että ihminen tyhjentää ensin muistinvarassa olevat ideat. Sen jälkeen hän turvautuu loogisiin päätelmiin, ehkä yhdistelee ideoita. Ja vasta tämän jälkeen, kun muisti ja logiikka on tyhjennetty, ihminen pääsee luovuuden asteelle. Tämä voi vaatia tottumattomalta ideoitsijalta hieman kauemmin aikaa kuin vaikka ihmiseltä, jonka työtehtäviin kuuluu ideointi. Samoin on muistamisen ja luovuusajattelun kanssa. Joskus ihmisten on lähes mahdotonta hypätä heti kerta rysäyksellä kuvittelemaan elämää vuosikymmenien päähän, siksi itse olen huomannut, että on hyvä lähteä liikkeelle lyhyemmästä ajanjaksosta. Pohtia näkymiä, vaikka viiden tai kymmenen vuoden päähän. Opettaa aivojamme ja antaa itsellemme lupaa heittäytyä sinne kuviteltuun maailmaan. Kun uskaltaudumme kuvittelemaan millaisia mahdollisuuksia meillä on nykyhetken pohjalta olemassa vaikka viiden vuoden päästä, voimme esimerkiksi nimetä sieltä asioita mistä emme pidä ja pohtia miten me haluaisimme niitä muuttaa. Näin olemme jo askeleen lähempänä sitä tulevaisuutta mitä haluaisimme saavuttaa. Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota me kaikki voimme olla kehittämässä. Istekin Asiakaskokemus ja palvelumuotoilu tiimin asiantuntijoina toimii joukko palvelumuotoilun ja liiketoimintasuunnittelun asiantuntijoita, jotka ovat innokkaita tarttumaan esimerkiksi uusien Hyvinvointialueiden tulevaisuuden suunnitteluun. Millaisia voisivat olla kotiin vietävät tai arkiympäristössä tapahtuvat terveyspalvelut? Miten voisimme kasvattaa omaehtoista ennakointia hyvinvointiasioissa? Millainen on tulevaisuuden digitaalinen terveyskeskus? Onko tulevaisuudessa enää olemassa terveyskeskuksia? Tulevaisuuksia on monia. Ei ole mitään ennalta määrättyä tai väistämätöntä tulevaisuutta, johon me vain ajaudumme. Mahdollisuuksia sen sijaan on valtavasti, niin paljon kuin osaamme vain kuvitella. Mutta se vaatii sen, että uskallamme antaa itsemme unelmoida, nähdä nykyhetken yli ja tunnistaa ne asiat mitkä saattavat olla unelmamme tiellä. Haluamme olla kanssasi unelmoimassa ja ennen kaikkea, tehdään unelmista totta! Kirjoittaja: Sini Lindroos, johtava asiantuntija Lähteet: Sitran tulevaisuustaajuus Sitra, Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi

Blogi: meillä kaikilla on unelmia Read More »

Teknologiaturvaajat kausi 2, jakso 3 -mainoskuva. Kuvassa harmaalla Kati Tuovinen sekä jaksovieraat istumassa sohvalla.

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. kauden 3. jakso: Motivaation neurokemia ja digitaalinen maailma

Uutinen / Katriina

Teknologiaturvaajat-podcastin jaksossa hypätään neurokemiallisiin mekanismeihin ja motivaatioon, kun Istekin Kati Tuovinen saa vieraakseen Teemu Vornasen, neurotieteilijän ja Leekki Lab:in perustajan sekä liikuntabiologi Juha Leukkusen. Tässä jaksossa perehdymme siihen, mitä aivoissa tapahtuu, kun motivoidumme. Saat myös vastauksen tuttuun kysymykseen ”voiko motivaatio kadota”. Lisäksi pohdimme, kuinka teknologisesti virittäytynyt toimintaympäristö vaikuttaa meidän aivotoimintaan ja sitä kautta myös motivaatioon. Tule mukaan inspiroitumaan!

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. kauden 3. jakso: Motivaation neurokemia ja digitaalinen maailma Read More »

Vastuullisesti toteutettu Istekin työasemapalvelu

Uutinen / Katriina

Istekin työasemapalvelu on kokonaisuus, joka on toteutettu yhteistyössä Istekin ammattilaisten ja kilpailutettujen kumppanien kanssa. Kumppaneina työasemapalvelussa toimivat mm. CHG Meridian Finland, Dustin, Experis ja Lenovo. CHG Finland toimii työasemalaitteiden rahoittajana ja palveluun kuuluu mm. laitteiden tietoturvallinen hävittäminen ja jälleenmyynti. Dustin toimii työasemalaitteiden toimittajana ja pääasiallisena laitemerkkinä on Lenovo. Dustinin sopimukseen kuuluu myös mahdollisuus laitteiden preprovisiointiin. Experis puolestaan toimii lähitukitöiden kumppanina jatkuvissa palveluissa ja projekteissa. Työasemapalvelun tarkoitus on olla rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä kokonaisuus asiakkaille, jonka keskiössä on toimiva laiteympäristö. Palvelu on toteutettu vastuullisesti noudattaen Istekin arvoja. Laitesopimuksia kilpailutettaessa on pyritty ottamaan huomioon työasemavalmistajien ja jälleenmyyjien vastuullisuus, vihreät arvot, ihmisoikeudet ja eettisyys. Elinkaariajattelu osana vastuullista palvelua Istekin asiakkaat tuottavat yhteiskunnalle tärkeitä ja kriittisiä palveluja, joten työasemien on oltava laadukkaita. Työasemat ovat ominaisuuksiltaan suorituskykyisempiä kuin tavalliset kuluttajille myytävät laitteet. Työasemapalvelun laitteissa noudatetaan elinkaariajattelua, eli laitteita käytetään ensimmäisessä toimintaympäristöön siihen saakka, kun niiden toimintateho on luvattu säilyvän samana kuin uutena. Kriittisissä ympäristöissä laitteiden on oltava uusia, mutta Istekillä on myös sellaisia asiakkaita, jotka voisivat käyttää laadukkaita käytettyjä työasemia kierrätettynä toisesta asiakkuudesta. Kun laitteet saavuttavat elinkaarensa poistovaiheen, ne lähtevät rahoituskumppaneille, jotka jälleenmyyvät laitteet eteenpäin. Ennen jälleenmyyntiä kumppani tyhjentää laitteet tietoturvallisesti ja jokaisesta tyhjennyksestä jää Istekille raportti. Kumppaneilla on tarkat laatuvaatimukset siitä, kenelle laitteita voidaan jälleenmyydä. Ylläpitotehtävien hoitaminen etänä vähentää matkojen aiheuttamia päästöjä Toimivan laitepalvelun keskiössä on hyvin suunniteltu ja toteutettu työasemaympäristö ja sen keskitetty hallinta. Laadukkailla työasemaratkaisuilla saadaan mahdollisimman korkea käytettävyys loppukäyttäjille. Työaseman ylläpito tapahtuu mahdollisimman paljon etänä, koska se on kaikkein kustannustehokkainta. Etänä tehtävällä hallinnalla vähennetään mm. kustannuksia ja matkoista aiheutuvia päästöjä. ”Pyrimme yhdistämään useamman asiakaskäynnin samalle reitille, jotta yksittäisiä pistemäisiä matkoja tulisi vähemmän. Tällä hetkellä asiakaskäyntien reittien suunnittelu on pitkälti osoitepohjaista ja ihmisen itse analysoitavaa reititystä, mutta jatkossa tätä voisi tehdä osana esim. toiminnanohjaukseen liitettävänä karttapalveluna,” kommentoi liiketoimintapäällikkö Jarmo Kauppinen Istekiltä. Kulkuneuvoissa pyritään mahdollisimman vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kaikki ajoneuvomme olisivat sähköisiä tai hybridejä. Palvelua tuotetaan ihmiseltä ihmiselle Palvelumme periaatteena on saada työt aina kerralla kuntoon ja kohdata asiakkaita ja toisia teknologiaturvaajia ihminen ihmiselle -periaatteen mukaisesti. Istekillä toimitaan kunnioittavasti jokaista kohtaan ja toimintaamme ohjaavat myös henkilösuoja ja –turva-vaatimukset. ”Tähän liittyen panostetaan paljon rekrytointiin. Tekniikan tuntemus on vaatimus meillä työskentelyyn, mutta kaikkein tärkeintä on henkilön oma persoona ja halu”, kommentoi Kauppinen.

Vastuullisesti toteutettu Istekin työasemapalvelu Read More »

Teknologiaturvaajat-podcastin jakso 3: Sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus työelämässä. Kuvassa on jakson vieraiden Laura Ylitalon ja Minna Tuominen-Thuesen sekä host Kati Tuovisen musta-valkoiset kuvat tummansinistä taustaa vasten.

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. kauden 2. jakso: Sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus työelämässä

Uutinen / Katriina

Millaista roolia sosiaalinen vastuullisuus ja diversiteetti näyttelevät nykypäivän työyhteisöissä? Teknologiaturvaajat-podcastissa Kati Tuovisen kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Minna Tuominen-Thuesen, partner KPMG ja Laura Ylitalo, johtaja Istekki Oy, Hankinnat ja vastuullisuus. Kakkoskauden toisessa jaksossa keskustelu pureutuu sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sen merkitykseen niin liiketoiminnan, henkilöstön hyvinvoinnin kuin tuottavuudenkin kannalta. Tule mukaan kuuntelemaan, kuinka sinä voit vaikuttaa paremman työelämän rakentumiseen!

Teknologiaturvaajat-podcastin 2. kauden 2. jakso: Sosiaalinen vastuullisuus ja monimuotoisuus työelämässä Read More »

Marjo Kritzin kuva. Marjo on metsässä kävelemässä syksyisessä maisemassa.

Erikoissairaanhoidon järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö Marjo Kritz

Uratarinat, Uutinen / Katriina

Pääsimme haastattelemaan Istekin erikoissairaanhoidon järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö Marjo Kritziä. Miten päädyit Istekille töihin? Olen työskennellyt sairaanhoitajana yli kymmenen vuotta eri yksiköissä, sairaaloissa ja kahdella hyvinvointialueella. Olen aina ollut kiinnostunut teknologian hyödyntämisestä terveydenhuollossa ja sen tuomista mahdollisuuksista. Olen käyttänyt Mobia ja muita sovelluksia, jotka ovat helpottaneet päivittäisiä hoitotyön prosesseja. Halusin syventää osaamistani hyvinvointiteknologiasta ja hakeuduin Tamkin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Opiskelu avasi silmäni monille uusille näkökulmille ja innosti minua kehittämään alaa edelleen. Kun näin Istekin ilmoituksen järjestelmäasiantuntijan paikasta, tiesin että se oli minulle sopiva haaste. Hain tehtävään ja pääsin osaksi Istekin asiantuntijatiimiä. Järjestelmäasiantuntijan tehtävässä vastasin mobiilikirjaamisen palveluista ja toimin projektiasiantuntijana erilaisissa kehityshankkeissa. Olen ollut tyytyväinen, että pystyin yhdistämään sairaanhoitajan taustani ja hyvinvointiteknologian osaamiseni työssäni. Mikä on roolisi Istekillä ja mitä toimenkuvaasi kuuluu? Olen nykyään Erikoissairaanhoidon täydentävien järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö ja vastuullani on johtaa asiantuntijatiimejä. Huolehdin ryhmän toiminnan tavoitteista ja toteutuksesta. Edistän osaamisen kasvua, varmistan riittävän asiantuntijaresurssin ja sparraan tiimejä. Minun tehtäväni on mahdollistaa, että asiantuntijat saavat keskittyä työhönsä. Miten koet työsi merkityksellisyyden? Erikoissairaanhoidon täydentävät järjestelmäpalvelut ryhmä tarjoaa innovatiivisia ja tehokkaita ratkaisuja ja palveluita terveydenhuollon henkilöstön arjen hoitotytön prosesseja helpottamaan. Oma visioni on tukea terveydenhuollon teknologista kehitystä, joka mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisten työnkulun optimoinnin. Tämän vision toteuttamiseksi toimin ryhmäpäällikkönä ja ohjaan asiantuntijoitani kohti yhteisiä tavoitteita sekä vastaan asiantuntijoista, jotka vastaavat laadukkaista ja vaikuttavista palveluista. Mikä on parasta työssäsi? Haen jatkuvasti uusia oppimismahdollisuuksia ja olen tulevaisuusorientoitunut. Haluan ymmärtää asioita laajemmassa kontekstissa ja suunnitella pitkäjänteisesti. Työskentelen erinomaisten tiimien ja huippuammattilaisten kanssa, jotka innostavat minua joka päivä. Työni on monipuolista ja vaihtelevaa. Nautin siitä, että saan työskennellä kehitysmyönteisten ihmisten ja loistavan ryhmän kanssa.

Erikoissairaanhoidon järjestelmäpalveluiden ryhmäpäällikkö Marjo Kritz Read More »

Asiakaskokemusjohtaja Tiina Lyyran potretti harmaata taustaa vasten.

Tiina Lyyra Istekin asiakaskokemusjohtajaksi 1.11.2023 alkaen

Uutinen / Katriina

Asiakkuuksien ja myynnin hallinta -yksikön uudeksi johtajaksi on valittu Tiina Lyyra. Lyyra siirtyy asiakaskokemusjohtajan tehtävään 1.11.2023 alkaen nykyisestä Istekin Johtamisen palvelut -ryhmän ryhmäpäällikön tehtävästä. Asiakaskokemusjohtajana hän vastaa asiakaskokemuksen ja asiakkuudenhallintamallin kehittämisestä, toimeenpanosta ja johtamisesta. Asiakkuuden ja myynnin hallinta -tulosyksikössä työskentelee reilut 50 asiakastyön, myynnin ja kehittämisen ammattilaista. Asiakaskokemusjohtaja raportoi tehtävässään Asiakaskokemus ja palvelukehitys -tulosalueen johtajalle Tuomo Mujuselle. Aiemmin Tiina Lyyra on työskennellyt energiasektorilla erilaisissa rooleissa asiakkuuksiin sekä palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyen. Viimeisimmät tehtävät ennen Istekkiä ovat olleet Ensin Infra Oy:llä (ent. Ensin Palvelut Oy) kehitysjohtajana ja Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtajana. ”Viime vuosien kasvun myötä on tarpeen tarkastella uudella tavalla toimintaamme asiakkaidemme kanssa ja löytää uusia keinoja asiakaskokemuksen parantamiseen. Odotan innolla yhteistyötä asiakkaidemme ja Istekin rautaisten ammattilaisten kanssa. Istekin organisaatio, toimintamallit ja -ympäristö on tullut tutuksi yhdeksän kuukauden aikana ryhmäpäällikkönä toimiessa. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta käyttää työuran varrella kertyneitä tietoja, taitoja ja kokemusta Istekin asiakkaiden parhaaksi,” Tiina Lyyra kommentoi.

Tiina Lyyra Istekin asiakaskokemusjohtajaksi 1.11.2023 alkaen Read More »

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Uutinen / Katriina

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan. Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa. Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin. Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli. Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä. On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa. Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus. Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa. Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään. Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle: 1. Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi. 2. Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan. 3. Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön. 4. Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta. Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin. Lue kannanotto: Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua Read More »

Vastuullisuus ICT-hankinnoissa

Uutinen / Katriina

Vastuullisuus on yksi Istekin arvoista. Haluamme osaltamme olla mukana varmistamassa sitä, että hankkimamme tietotekniikan valmistus, toimitus ja käyttö tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Hankintojen vastuullisuudessa ei tule ajatella vain taloudellisia näkökohtia, vaan myös ympäristö ja sosiaalisia vaikutuksia muiden laatuvaatimusten ohessa. Kokonaistaloudellinen edullisuus on hankintojemme lähtökohta. Pyrimme huomioimaan laitteiden ja järjestelmien elinkaaren ja ympäristövaikutukset. Me Istekissä kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja olemme käynnistämässä työtä vastuullisuuden kriteerikirjaston luomiseksi. Tavoitteena on luoda toimintamalli ja valikoima erityisesti ympäristövastuun huomioimiseksi erilaisissa ICT-hankinnoissa kuten järjestelmä-, laite- ja kapasiteettihankinnoissa sekä ymmärtää mitä muun muassa datavastuullisuus ja planeettakeskeinen suunnittelu tarkoittavat osana ICT-palveluja. Hankintaan liittyvät vastuullisuusvaatimukset jakautuvat kolmeen näkökulmaan, joissa vastuullisuus voidaan huomioida – suunnitteluun, toimittajaan liittyviin vastuullisuusvaatimuksiin ja hankinnan kohteeseen liittyviin vastuullisuusvaatimuksiin. Laitteen tai palvelun suunnitteluvaiheessa määritetään 80 % ympäristövaikutuksista. Sen vuoksi ei ole merkityksetöntä, miten palvelut ja tuotteet suunnitellaan. Palvelun suunnittelun pohjalta pystymme muodostamaan vaatimuksia sekä toimittajaa, että hankinnan kohdetta koskien.

Vastuullisuus ICT-hankinnoissa Read More »