kokonaisarkkitehtuuri

Kuvituskuva. Tummansinisiä ja mustan sävyjä. Kuvituskuvassa on neliön muotoisia palikoita, joiden välille on muodostettu yhteyksiä vaaleansinisillä viivoilla kuvaamaan kokonaisarkkitehtuurin muodostumista.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä selkeyttä ja tehokkuutta organisaation toimintaan

Istekki on tehnyt Servicalle kokonaisarkkitehtuurityötä vuodesta 2022 lähtien ensin toimeksiantona ja nykyisin jatkuvana palveluna. Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaiskuvaa organisaation toiminnasta liiketoimintaprosesseista, infrastruktuuriin, tietojärjestelmiin ja teknologioihin. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyössä tavoitteena on saada parempi kokonaisvaltainen ymmärrys organisaation toiminnasta ja prosesseista, jotta toimintaa voidaan tehostaa ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Kokonaisarkkitehtuuri on siis tiedonhallintaa, joka tukee organisaation pitkän aikavälin tavoitteita ja strategiaa. Yhteiset käsitteet ja sama tieto kaikkien saataville Istekki on tehnyt Servicalle systemaattisesti tiedonhallinnan kuvauksia toiminto- ja palveluryhmä kerrallaan. Kuvauksista on hyötyä suoraan toiminnoista- ja palveluista vastaaville ja esihenkilöille esimerkiksi perehdytyksessä ja toiminnan kehittämisessä. ”Olemme kytkeneet kuvauksiin mukaan myös tiedolla johtamisen, eli toiminnan tavoitteet ja mittarit sekä uusimpana lakisääteiset tietosuojakuvaukset, jotka perinteisesti ovat olleet erillisiä muista kuvauksista,” kertoo Istekin johtava asiantuntija Ritva Ikäheimo. Tänä keväänä Servicalle kuvattiin auki materiaalilogistiikan koko prosessi materiaali- ja informaatiovirtoineen. Prosessi kesti yhteensä yli kaksi kuukautta. ”Materiaalilogistiikka on kokonaisuutena todella laaja, mutta tehdyn kuvauksen avulla kenen tahansa on mahdollista ymmärtää ja perehtyä siihen. Kuvaus auttaa ymmärtämään kokonaisuuden toimijoiden, sekä materiaali- ja informaatiovirtojen osalta,” kertoo Servican aluepäällikkö Sami Reponen. ”Kuvauksen pohjalta on helpompi käydä keskusteluja, kun kaikki ymmärtävät samalla tavalla mistä puhutaan. Nykytilanne on kaikilla tiedossa ja sen pohjalta on helpompi jatkokehittää ja nähdä mihin mahdolliset muutokset vaikuttavat. Kuvaus avaa ymmärrystä myös asiakkaalle, että asiat ovat hoidossa ja hallinnassa. Nyt on tärkeää pitää tietoja ajan tasalla ja käyttää niitä hyödyksi, jatkaa Reponen”. Kokonaisarkkitehtuuri osana yhtiön strategiaa Kokonaisarkkitehtuurityö on nostettu Servican strategisen ”Teknologia”-painopisteen yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi vuosille 2024-2027. ”Servicalla on käynnissä kolmevuotinen hanke, jossa kuvaamme kokonaisarkkitehtuuria Istekin asiantuntijoiden avustuksella, pohjautuen Servican strategisiin painopisteisiin. Hankkeella kuvaamme Servican palveluiden tiedonhallintamalleja sekä tietovirtoja ja kehitämme Servican kokonaisarkkitehtuuriosaamista,” kommentoi Servican ICT-päällikkö Petri Väisänen. ”On hienoa, että arkkitehtuurityö on mukana strategiassa. Usein arkkitehtuurityö mielletään vaikeaksi ja haastavaksi, sillä se on asiana abstrakti ja erittäin laaja kokonaisuus. Haasteena on yleensä se, ettei tiedetä kenen tulisi kuvata asioita, mistä aloittaa ja mitä kaikkea kuvata, jotta kuvaukset olisivat hyödyllisiä ja ne olisivat päivitettävissä,” pohtii Ikäheimo Istekiltä. Servicalla on käynnissä mittavia strategisia IT-hankkeita tuotannonohjausjärjestelmien ja prosessien uudistamiseksi, joiden tavoitteena on tehostaa toimintaa ja kasvattaa liiketoimintamahdollisuuksia. ”Niin strategisia kuin pienempiäkin kehitystoimenpiteitä tehdään jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa meidän tulee huomioida asiakkaan ja liiketoiminnan tarpeet, muuttuva lainsäädäntö sekä tietoturva, muutamia näkökulmia mainitakseni. On tärkeää, että kaikki eri kehitysfunktiot ymmärtävät nykytilan pystyäkseen kehittämään palveluja ja prosesseja samaan suuntaan ja teknologiaan liittyvät valinnat tukevat optimaalisesti liiketoiminnan kehittämistä ja datan hyödyntämistä. Kokonaisarkkitehtuurityön avulla pyrimmekin välttämään siiloutunutta kehittämistä ja päätöksentekoa, jotta käytössä olevilla kehitysbudjeteilla saavutetaan paras mahdollinen lopputulos, kertoo Väisänen.

Kokonaisarkkitehtuurityöllä selkeyttä ja tehokkuutta organisaation toimintaan Read More »

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Suomessa tarvitaan kansallisesti yhteneväistä ja koordinoitua kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista tulee ketteröittää ja tehostaa. Nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa, toteavat 2M-IT Oy, Istekki Oy, LapIt Oy ja UNA Oy yhteisessä kannanotossaan. Kokonaisarkkitehtuurityöllä lisäarvoa toiminnan kehittämiseen Kokonaisarkkitehtuurityö on yksi tärkeä työkalu toiminnan sekä tiedonhallinnan kehittämiseksi. Kansallisen tason kokonaisarkkitehtuurityö tuo lisäarvoa yhteistyöhön ja yhdessä kehittämiseen. Kehitystyössä on huomioitava asiakkaiden, ammattilaisten ja palveluntuottajien tarpeet, ja siinä on edettävä määrätietoisesti kohti asiakaslähtöistä sote-palvelutuotantoa. Suomen julkisessa hallinnossa kokonaisarkkitehtuuri on ollut keskeinen menetelmä toimintalähtöisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen sekä muutosjohtamisen tukemisessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pystytään ymmärtämään ja hallitsemaan organisaation muodostamaa laajaa kokonaisuutta. Sillä voidaan yhdistää liiketoiminta ja IT-strategia tukemaan toisiaan. Kokonaisarkkitehtuurityön keskeisiä hyötyjä ovat yhteistyön helpottuminen eri sidosryhmien välillä, parantunut kehittämisen koordinointi, vähentynyt päällekkäisyys kehittämisessä sekä tehokkuuden parantuminen kehittämistoiminnassa ja järjestelmien yhteentoimivuuden parantuminen. Tämä puolestaan edistää tehokkaampaa palvelutuotantoa, mikä hyödyttää niin kansalaisia kuin organisaatioitakin. Kansallisen tason johtamista ja yhteistyötä vaaditaan Vuoden 2019 loppuun asti Suomessa oli ohjausrakenne kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön ohjaamiseksi. Tiedonhallintalain voimaantulon myötä tämä rakenne on kuitenkin hämärtynyt. Kansallisen tason puutteellinen kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi eri hyvinvointialueiden välillä johtaa nopeasti eriytymiseen ja yhteentoimivuuden haasteisiin. Se aiheuttaa tehottomuutta, päällekkäistä työtä sekä lisää kustannuksia. On tärkeää tarkastella uudelleen kokonaisarkkitehtuurin organisointia julkisessa hallinnossa ja määritellä selkeät suuntaviivat, linjaukset sekä arkkitehtuurin hallintamalli. Tarvitaan myös toimivat rakenteet ja foorumit tiedon, oppien sekä hyvien käytäntöjen jakamiseksi eri toimijoiden sekä toimialojen välillä. Mielestämme esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston fasilitoima Arkkitehtuurikilta voisi olla oikea toimija yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi on olennaista, että toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja teknologian kehitystä. On aika yhtenäistää ja ajantasaistaa toimintamallimme Suomeen täytyy luoda yhtenäinen tapa tuottaa arkkitehtuurikuvauksia. Kokonaisarkkitehtuurituotosten yhteismitallisuus sekä menetelmien yhteiskehittäminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa kuvaustavoista, metamalleista ja viitekehyksistä sopimista läpi julkisen hallinnon. Työssä tulee soveltaa kansainvälisiä viitekehyksiä sekä standardeja, tiedonhallintalain asettamat kuvausvelvoitteet huomioiden. Tämä voitaisiin toteuttaa ajantasaistamalla ja ketteröittämällä JHS179-suositusta sekä vahvistamalla sen asemaa. Yhteisesti hyödynnettävien perustietojen määrittelyä pitää edistää julkisen hallinnon yhteisten sekä toimialakohtaisten viitearkkitehtuurien kautta. Lisäksi olemassa olevien viitearkkitehtuurien kokonaisuutta täytyy selventää esimerkiksi yhdistämällä viitearkkitehtuureja. Näin päällekkäisistä ja samaa toimialaa sekä aihepiiriä käsittelevistä viitearkkitehtuureista saadaan muodostettua nykyistä selkeämpi rakenteellinen kokonaisuus. Osoitamme vahvan tukemme kokonaisarkkitehtuurityön kehittämiselle Suomessa Koemme, että nyt on oikea aika nostaa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus uudelle tasolle Suomessa sekä saattaa työ tuomaan lisäarvoa, jota sen kautta voidaan saavuttaa – yhteentoimivuuden edistämisessä, muutosjohtamisen tukemisessa sekä yhteisen kielen luonnissa. Toimiakseen kokonaisarkkitehtuurimenetelmän soveltaminen vaatii kansallisen tason johtamista sekä yhteistyötä ja yhteisen viitekehyksen ohjaamaan yhteismitallisten tuotosten syntyä ja varmistamaan niiden hyödynnettävyyden. Lisäksi on olennaista, että menetelmää kehitetään jatkuvasti ketterämpään suuntaan ja työn menetelmälähtöisyyttä pystytään vähentämään. Tarjoamme laajan tukemme kehittämiselle: 1. Tarjoamme tukeamme kokonaisarkkitehtuurityön hallinnan uudelleenorganisoimiseksi Suomen julkisessa hallinnossa sekä osaamistamme hyödynnettäväksi Suomen yhtenäisen kokonaisarkkitehtuurin kuvaustavan määrittelemiseksi ja viitekehysten kehittämiseksi. 2. Osallistumme aktiivisesti Digi- ja väestötietoviraston fasilitoiman Arkkitehtuurikillan toimintaan. 3. Toimimme inhouse-yhtiöinä omistajiemme ja kansalaisten eduksi – Jaamme avoimesti oppejamme ja hyväksi havaittuja käytäntöjä yhteiseen käyttöön. 4. Varmistamme omalta osaltamme, että toiminnan kehittämisen kokonaisuutta tukevassa kokonaisarkkitehtuurityössä syntyvät tuotokset ovat yhteismitallisia toteuttajasta riippumatta. Yhteisenä tavoitteenamme on arkkitehtuurityön toteuttaminen entistä vaikuttavammin. Lue kannanotto: Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua

Kokonaisarkkitehtuurityön pitää uudistua Read More »